Host

Parisen viikkoa sitten, kun käytiin Saksalaisen kanssa propaganda museossa, kävimme sitä ennen Host ravintolassa syömässä. Olimme oikeasti matkalla halpaan Vietnamilaiseen paikkaan, mutta se oli suljettu. Host on todella kallis ja alkupalatkin maksoivat enemmän kuin 10 euroa. Kiinassa olen siis tottunut, että pääruoka on tämän hintainen, tai reilusti halvempi. Jaoimme kaksi alkupalaa. Kummatkin olivat todella pikkuruisia, ja onneksi saimme korin leipää. Hyvää oli, mutta opiskelija budjetilla sinne ei enää ole tarvetta mennä. Host sijaitsi rauhallisen kadun varrella, ja istuimme avonaisten lasiovien vieressä.

                                                                                                                                                            

A couple of weeks ago, when I and my German friend visited the propaganda museum, we fist ate some lunch at Host. We were on our way to a cheap Vietnamese place that turned out to be closed. We ordered two starters to share. They were small and quite expensive, but still delicious. A nice place located next to a not so busy street in the French Concessions. 

Aurinkorannalla

I was so happy to be able to spend the afternoon on the beach

Some sand art

There were lots of activities to do and people put up tents and had BBQ

You could walk around the pool

Perfect day for laying on the beach

The difference of the water quality can be noticed

A jetski graveyard

We came so late in the afternoon that there was no sun where the beach chairs were located

Mid-Autumn juhlan kunniaksi kävimme meren rannalla ottamassa aurinkoa ja uimassa jopa merivedessä! Ranta on maksullinen, ja sisäänpääsy maksu on noin yhdeksän euroa. Ranta oli suurempi, kun mitä olin kuvitellut, ja ihmisiä ei ollut oikeastaan kovin paljon. Itse makoilin hiekalla ihanan lämpimässä, aurinkoisessa ja tuulisessa säässä, sillä välin kun CC ui edes takaisin vedessä. Vesi on puhdistettu, ja on erillisessä altaassa, sillä oikea meri vesi on sen verran saasteista, ettei kukaan siellä voisi uida. Vesi oli lämmintä, uskoisin, että noin 24 astetta. Paikoin oli lämpimämpää vedessä, koska tuuli oli sen verran kova. Uimisen jälkeen kiersimme aluetta, ja hintaan kuului jalkakylpy kalojen kanssa. En pidä näistä ”kissing fish” altaista ollenkaan, joten CC sai kokea sen yksin. Päivä rannalla oli huikea, sillä nyt tuntuu, että kaikki löytyy Shanghaista! Ei ole enää tarvetta mennä mihinkään rantakohteeseen, kun oma ranta löytyy noin 15 minuutin ajomatkan päästä.

                                                                                                                                                            

On the Mid-Autumn Holiday, we decided to go to the beach next to the sea. The entrance is some 60rmb and the place was bigger than I had imagined. The beach was long and not that many people were there, since it is already autumn. I laid in the sun for most of the time as it wasn’t too hot or too cold in the sunny and windy weather. CC went swimming straight away and didn’t want to come out from the water as it was too cold in the wind. The water was pleasantly warm, and I think it was about 24 degrees. The water seemed to be purified sea water that was in a separate pool. The real sea is too polluted to swim in. 

Kiireiset viikot

My orchid, when it still was alive 

Tuntuu, ettei minulla ole moneen viikkoon ollut aikaa kirjoitella blogissa. En itse asiassa ole avannut koko tietokonetta moneen päivään. Töissä on ollut kiire, ja vaikka en muitten työntekijöiden tapaan joudu tekemään ylitöitä, minulla ei kumminkaan ole paljon aikaa illalla. Iltasin kokkaan, käyn salilla tai muuten vain laiskottelen. Viime sunnuntaina täällä Kiinassa vietettiin keski-syksy-päivää, eli Mid-Autumn Day juhlaa. Sinä päivänä syödään kuu-kakkuja, mutta en itse kokeillut ainuttakaan sinä päivänä. Ajoimme yli puolituntia päästäkseen Haagen-Dazsin kahvilaan ostaakseen jäätelö kuu-kakun, mutta heillä ei ihme kyllä niitä ollut, vaikka menussa oli kyllä kuvat ja kaikki! Tänään olen istunut kotosalla, sillä meillä on viikon mittainen loma. Lokakuun ensimmäinen viikko on kansallisviikko, eli silloin kiinalaiset matkustavat jne. Mekin voisimme jonnekin matkustaa, mutta nyt ei vain ole fiilistä lähteä mihinkään. Ensi viikon puolella CCn sisko menee naimisiin, joten häitä vietetään kolmisen päivää ja siihen vielä päälle kaikki valmistelut.

                                                                                                                                                                

I feel like I haven’t had the time to write in my blog in weeks. Work has been stressful and when coming home late in the evening, I never feel like opening up my computer. I usually cook or go to the gym, and after this there is not much time to do anything else. Last Sunday, China celebrated Mid-Autumn Holiday with come moon cakes. Unfortunately, I didn’t eat any moon cakes, as Haagen-Dazs didn’t have any ice cream ones in their shop, even though they have them on the menu! Today I have been just at home, as I have a week long holiday. In the beginning of October is the National Holiday or Golden Week, when Chinese people travel around the country. We should also go somewhere, but I don’t know where exactly. Next week CCs sister will get married, so half of the holiday will be spent at the wedding, which takes up some three days.

Kuvaukissa toista kertaa

A weird selection of cloths

Most shoes were too high if you ask CC

Lots of mini dresses, but nothing I liked

We had great weather on the day of the shoot

Olin jo huhtikuussa toivonut CCltä lahjaksi käydä uusiksi kuvauksissa, mutta ehdimme mennä sinne vasta viime viikonloppuna. Lähiostarissa oli studio, jossa saksalainen oli käynyt ottamassa kuvia työportfoliota varten, joten mekin kävimme sieltä hintoja tiedustelemassa. Selvisi, että studio oli sama firma, kun missä olimme aikaisemmin käyneet kuvauksissa, mutta he olivat vain muuttaneet parempaan paikkaan. Tinkimisen ja parin puhelun jälkeen saimme hinnaksi sovittua 60 euroa, johon sisältyi kolme asua per henkilö, meikit ja hiukset, ja saamme lopuksi valita 40 kuvaa. Aikaisemmin maksoimme suunnilleen saman hinnan 23sta kuvasta, mutta silloin saimme kaksi taulua ja kirjan. Halusin kuitenkin itse teettää taulumme ja kuvakirjan.

Lauantaina olimme kello yhdeksältä aamulla studiolla, ja minut meikattiin ensin, ennen kun valitsin asuni. Meikkaajat ja stailaajat tiesivät, että ymmärsin kiinaa, joten sitä kuuntelin sitten koko ajan, kun he yrittivät selittää mitkä vaatteet minulle sopii jne. Minulle jopa näytettiin tietokoneelta miltä vaatteet kuvissa näyttää. Jotkut vaatteet näyttivät ihan hirveiltä livenä, mutta kuvissa todella upeilta. Ensimmäinen asuni oli musta-beige mekko. Hiuksia tehdessä näytin kuulemma CCn mukaan vanhalta brittinaiselta. No onneksi he pistivät hiukset nutturalle ja aurinkohatun päähän, joten toivottavasti en kovin vanhalta kuvissa näytä. Sain pariksi vielä todella korkeat korkkarit, joten olin CCn mittainen. Tämähän ei hänelle sopinut, joten kävin hakemassa matalammat, mutta silti korkeat korot jalkaan. CCllä oli puku päällä näissä kuvauksissa.

Kuvaaja oli mukava ja puhui jonkin verran englantia. Meidän lisäksi studiolla oli ainakin kymmenen muuta henkilöä kuvattavana ja samaan aikaan mm. äiti ja noin kuusivuotias tytär oli kuvattavana. Meidän toinen look oli vanhan ajan Shanghai, eli minulla oli uudempi Qipao, kiinalaine mekko, ja CCllä kiinalainen puku. Olisin valinnut vanhan ajan Qipaon, mikäli se pepun yli olisi mennyt, eli toisin sanoen monet puvut olivat sen verran pieniä, ettei länsimaalainen niitä päällensä saa. Sain vielä mukaan pinkin boan ja sateen varjon kuvauksia varten. Taustana oli vanhoja kiinalaisia huonekaluja.

Viimeistä asua en löytänyt millään. Katsoin kaikki puvut läpi, mutta vastaan ei tullut mitään mieluisaa. Kokeilin monta asua, mutta moni ei istunut tai näyttänyt hyvältä. Monet asut ovat siis todella pieniä ja lyhyitä jopa kiinalaisille. Olin pukeutunut nahkatakkiin ja minihameeseen, mutta meikkitaitelija antoi minulle kauhean vanhan ajan jenkki lookin, korkealla ponnarilla ja kirkkaalla huulipunalla, joten äkkiä vaihtamaan vaateet ja pistin päälle omat vaatteet. Korkeat korot mukaan ja hiuspanta ja saimme viimeiset kuvat otettua. Sillä olimme jo käyneet samassa studiossa aikaisemmin, heillä ei ollut paljon uusia erikoisia asukokonaisuuksia. Kuvaukset kestivät nelisen tuntia ja sitten äkkiä kotiin pesemään meikit pois, eli sen verran paljon he minulle ja CClle olivat lätränneet kasvoille. Ensi viikonloppuna käymme kuvat valitsemassa, joten täällä innoissaan odottelen lopputulosta.

                                                                                                                                                                 

On Saturday we arrived at the studio nine in the morning. They started by applying my make up before I could go and choose an outfit. After seeing some of the outfits on the computer and what they looked in photo shoots, I chose a back and beige mini dress. The hair style they gave me looked like an old English lady, if you want to believe what CC thought… luckily they gave me a hat and hopefully I didn’t actually look like that in the pictures. CC had a suit on and the photographer was one of the only who could talk some English. Really nice guy and the shoots went well.

For the second look I wanted to go for a Shanghai look. The traditional Qipaos, Chinese dresses, where too small, but one modern one fit, so I went with it. I was given a pink boa and a umbrella in the shoot and CC was dressed in a more traditional Chinese suit. I had high heels in all of the shoots, but CC didn’t like it when I was the same length as he, so I sometimes had to find some high, but not too high heeled shoes.

For the third shoot I could not find anything that fit. Most dresses and clothes are already small for the tiny Chinese women, so you can imagine a westerner trying to fit into them. I found a leather jacket, but the makeup artist gave me the old school American look with high ponytail and bright lipstick so I ran and changed back to my own clothes. I could already imagine how horrible those pictures would have looked with CC in a pair of too small leather pants as well. So in the last shoot we had our own clothes and this confused the photographer as he didn’t know how we should act in the shoot. We were a bit freer and we could tell him what we wanted to do and what things to use as an extra in the pictures. After about four hours we finished and we can go back there next weekend to choose the pictures we want. 

Propaganda museossa

Viime viikonloppuna sovimme saksalaisen ystävän kanssa, että käymme propaganda museossa. Museo sijaitsee keskustassa, kerrostalorakennuksen alakerrassa. Saapuessamme compundin porteille, vahti antoi jo melkein kysymättäkään kortin, jossa oli kartta löytääkseen oikeaan taloon.  Kävellessämme rappuja alas kohti kellaria, tuli jo mieleen, että mitä jos tämä onkin jonkin sortin poliisi loukku, että katsotaan ketkä ovat kiinnostuneet propagandasta ja pistetään he vankilaan. No onneksi nyt ei, ja paikalla oli jopa muita länsimaalaisia. Kukaan ei ollut rahastamassa, joten ehdimme kierrellä vartin, ennen kun museon omistaja tuli keräämään lippurahat. Museo on isoin kokoelma propaganda julisteita, jota maailmassa on. Oikeasti sisällä ei olisi saanut kuvata, mutta ehdimme ottaa vähän kuvia ennen kun huomasimme kieltokyltin.

Kuvat ja julisteet olivat jänniä, paikoin ihan kovaa naurettiin. Paljon historiaa opimme, ja samalla itse ainakin huomasin, että propaganda julisteissa uutisoitiin myös mitä muissa maissa tapahtuu, eikä vaan kannustetta tekemään lisää töitä maan puolesta. Esim. tummien orjien oikeuksia kannustettiin jne. Tottakai monessa julisteessa näytettiin kuinka kauheita, ahneita amerikkalaiset ovat ja miten britit vielä ohitetaan viidentoista vuoden sisällä. Museossa oli myös Shanghai kalenterityttö julisteita, eli kuvia Shanghain naisista, jolla sitten myytiin jotain länsimaalaista tuotetta kuten tupakkaa tai viinaa.

                                                                                                                                                                      

Last weekend, I visited the propaganda museum together with my German friend. The museum is located in the city center, in the basement of a compound building. The gate guard gave us a small map that guided us to the right building. The basement is somewhat weird, as I would assume a museum of this quality would be located in a better place. This is the largest collection of propaganda art as most posters have been destroyed. You could even buy some real ones from the shop.

We didn’t notice we couldn’t take pictures inside, so we just took a few. The museum was quite large and surprisingly interesting. I learnt a lot of history, and I was amazed that the propaganda posters included news about the outside world, and not just slogans to keep working hard. Of course Americans were portrayed as the evil ones and at some points we were laughing out loud to the humoristic portraits. 

Zotter suklaatehdas

The first part of the tour was tasting chocolate beans from different parts of the world

Some pictures on the wall helping explaining how chocolate is made

This is what the hallway looked like where the tour was held

The fondue was made out of spoons

Chocolate tasting point

You could make your own chocolate in any way you wanted 

CC decorating his own chocolate which is half dark chocolate and half strawberry choclate

Some fruit and nuts to use for decoration of DIY chocloate

The bulbs were delicious!

Some of the best chocolate I have ever tasted

Chocolate fondues with pictures of what kind of DIY chocolate you can make 

Just pure tasting heaven for a chocoholic like me

The chocolate had always a picture displaying which one it is in case you would like to buy it in the shop

So many different flavors were available  

Behind the tasting bowls, you could follow what they were doing in the kitchen

Chocolate pieces in bowls to be tasted

Chocolate bars to be cut up

Chocolate snacks in rotating bowls

Chocolate liquid

The drinking area

We could prepare our own chocolate drink

Chocolate flying trough the sky on a zip line

Chocolate moving around the open kitchen

Chocolate for sale, but really expensive

Olin jo lataamassa yli 30 kuvaa, mutta vähän pitää edes itseään rajoittaa. Eli sunnuntaina CCllä oli taas syntymäpäivät, vaikka viime syntymäpäivistä kului noin pari viikkoa, taas niitä tuli vietettyä. Kiinassa ei vietetä virallisia syntymäpäiviä, vaan syntymäpäivä on joka vuosi eri päivänä kuukalenterin mukaan. Tämän systeemin mukaan CC olisi vuoden vanhempi, kuin mitä hän oikeasti länsimaalaisen laskelman mukaan olisi. No jaa, päästäänpä asiaan. Kävimme siis CCn synttäreiden kunniaksi Zotter suklaatehtaalla. Se oli CClle yllätys ja suklaatehtaan kierroksen lisäksi hän sai itse valmistaa oman suklaansa.

Tulimme juuri sopivasti paikalle, sillä kierros alkoi viisi minuuttia tulomme jälkeen. Yksi henkilö maksoi alle 30 euroa, mutta rahan arvoinen suklaa kokemus se kylää olikin! Kierroksen alussa menimme auditorioon katsomaan intro videota Zotterista ja suklaan alkuperästä. Meidän lisäksi ryhmässä oli vain neljä muuta henkilöä. Videossa puhuttiin saksaa, ja nopealla englannin kielen tekstityksellä CC ei ymmärtänyt mitään. No enpäs minäkään paljon muista koko videosta, sillä olin jo valmis maistelemaan! Olin siis etukäteen lukenut, että paikan päällä saa syödä niin paljon kun vain jaksaa kaiken maailman suklaita, että alkaa jopa oksettaa! Challange accepted!

Kierroksen veti kiinalainen ja saksalainen, ja kumpikin puhuivat englantia. CC siis oli ainut ryhmässä, joka oli kiinalainen. Otimme omat maistiaislusikat, jotka saimme kierroksen jälkeen itse pitää. Kierroksen alussa maistelimme kolmea eri kaakaopapua, jotka olivat todella kitkeriä, mutta eri maista tuodut pavut maistuvat erilaisilta. Papujen jälkeen maistoimme suklaamassaa, joka ei siis ollut sekoitettu maidolla tai sokerilla. Samalla kiinalainen opas kertoi vähän faktaa miten suklaata valmistetaan jne. Maistomme myös jossain kohtaa suklaa nibsejä.

Saavuimme käytävän päähän, josta löytyi suklaalähteitä, ja vetämällä hanasta suklaata valui lusikalle. Tässä kohtaa taisi olla viittä eri suklaata maistettavana. Siirryimme huoneeseen, jossa oli mm. mansikka, vadelma, passion hedelmä ja muita marja suklaita. Tämä oli yksi parhaimmista makukokemuksista, sillä maku oli erittäin raikas! Jatkoimme huoneeseen, jossa pystyi haistella eri aineksia, kuten kanelia, pippuria jne.

Ohjatun kierroksen viimeinen etappi oli DIY huone. Siellä maistelimme yli kymmentä eri suklaa fondueta ja paljon pähkinöitä, marjoja ja suklaapaloja oli tarjolla. Olisin syönyt itseni kylläiseksi täällä, mikäli opas ei olisi sanonut, että edessä on vielä 70% maistettavaa. CC valitsi kaksi eri suklaata, 60% tummaa suklaata ja mansikkasuklaata, jotka pistettiin vuohi muottiin. CC sai sitten puu tikulla sekoitella suklaita ja tehdä kuvioita. Tämän jälkeen siirryttiin koristeluun ja siihen sai käyttää aivan kaikkia aineksia, eli mahdollisuudet ovat aivan mielettömät.

Valmis suklaa jätettiin asettumaan, ja siirryimme kierroksen toiseen osaan, jossa sai ihan itsekseen maistella rauhassa. Edessä oli ainakin sata eri suklaamaistiaista kipoissa, leikattavana ja juotavana. Juoma puolelta maistoin vain viittä eri makua, vaikka niitä olisi ollut viisitoista. Saimme valita yhden ja tehdä oman kuuman kaakaojuoman. Tämän jälkeen vähän suklaasnackejä päälle ja vähän pahan makuista likööri ja alkoholi suklaata, ja sitten kierros olikin jo ohi! Parisen tuntia meillä kesti, ja jo juomapuolella CC oli kuolla suklaa-koomaan. Itse selvisin hyvin, veikkaanpa, että kokonaisen Fazerin vetäminen yhdessä istunnossa on auttanut minua jaksamaan tällaiset koetulemukset. Kierroksen jälkeen olisi vielä voinut ostaa suklaata mukaan kotiin, mutta ne olivat todella kalliita, joten olen iloinen, että CC sentään sai oman suklaansa mukaansa kotiin. Todella kiva päivä ja muutenkin mielenkiintoinen ja maukas kokemus!

                                                                                                                                                                         

On Sunday we celebrated CCs birthday, yes, I know the second time in just two weeks, since in China they actually do not celebrate the official one, but in fact, the birthday changes every year depending on the moon calendar. So back to the point… I had found a chocolate factory tour in Shanghai, and I decided to go there with CC on his birthday. He had no idea where we were going, as the factory is in one of the outlets cities we have visited many times.

The Zotter chocolate factory is of Austrian origin, but they have one other location, and that is Shanghai. The tour costs 180rmb per person, but the amount of chocolate you can eat makes up for the price. Luckily, we arrived just some five minutes before the English guided tour began, so together with four other Western guys we went on the tour. We were first shown a video introducing Zotter. The video was mostly in German with English subtitles, so CC was as confused as one not speaking English might be in this situation. After this an introduction to cacao farming in Nicaragua was shown. I didn’t pay too much attention as I was just waiting for the tasting of chocolate to begin!

After the video, two guys, one German and one Chinese showed us around. The tour started by all of us taking one tasting spoon that we could take home after the tour ended. We started by tasting some very bitter cacao beans. They had different tastes depending on from what part of the world they were. After this we got to the cacao butter and cacao nibs part. During the whole time the guides explained how chocolate is made. In the end of the first corridor we came to a space with maybe six different chocolate fondues to taste.

After this we tasted some berry chocolate, including the best raspberry chocolate I have ever tasted. We went through a corridor were we could smell different ingredients used in making flavored chocolate such as cinnamon, pepper, etc. This preceded the DIY room. I was the only one in the group that had paid for making your own chocolate. I let CC design his own one as his birthday present. First we were able to taste some ten different varieties of chocolate fondues. After this CC could decide what chocolate to use, so he took 60% dark chocolate and strawberry chocolate. He chose a goat as his form and the chocolate was added to the form for him. He could use a stick to make different patterns in the chocolate by mixing the colors and after this he could decorate it with nuts, berries, other chocolate etc. There were so many options I was waiting and tasting all the snacks they had. I would have eaten more if the guide wouldn’t have said that 70% of the tasting is still ahead of us!

After he had finished his chocolate we went to the second part of the tour, were we could walk freely and take our time. On the second floor there were closer to 100 different chocolates to taste. Some were put into small bowls, as others needed to be cut with a machine. As we entered the chocolate drinking area CC was getting into a chocolate coma, and didn’t want to try anything more. I tasted maybe five of their fifteen different hot chocolate flavors. We were even given the chance to make your own cup of chocolate which was nice. There were still two tasting areas with some chocolate snacks and some alcohol filled chocolate. It took us some two hours to go through the tasting and it was awesome. Unfortunately, the chocolate they have on sale is quite expensive, so we went home only with CCs very unique piece of chocolate.