Jumissa moottoritiellä

Maanantaina nousimme jo aamu viideltä, jotta pääsimme ajoissa matkaan kohti Anhuin provinsissia. Tarkoituksena oli saapua päivä ennen CCn hyvän ystävän häitä. CC arvio ajo-ajaksi viisi tuntia, kun minä pessimistinä sanoin, että ainakin kahdeksan tuntia kestää. Arviomme olivat ihan pielessä, kun noin 450km matka kestitkin ainoastaan mukavat neljätoista tuntia! Lähdimme siis siinä kuuden aikaan matkaan, ja jo ennen seitsemää olimme päässeet Shanghaista ulos. Edellisenä ilta oli satanut lunta Shanghaissa, mutta idässä se oli jo sulanut pois aamuun mennessä. Lännessä katot olivat vielä lumen peitossa, mutta tiellä kulki sen verran autoja, että asvaltti oli kuivempi. Siitä huolimatta näimme matkan aikana vaikka kuinka monta kolaria, joista yksi oli aika rajun näköinen ja toinen oli ajanut ulos metsään. Enimmäkseen täällä taitaa sattua peltikolareita, sillä ambulansseja ei näy yhtä usein kuin hinausautoja. Kiinalaiset osaavat kolaroida sateessakin melko paljon, joten lumi taitaa olla heille jo liikaa.

Matka hidastu mielettömästi saavuttuamme Nanjing kaupunkiin. Jostain ihme syystä motari menee kaupungin sisällä, joten jouduimme todella pitkään seisomaan jonossa, jotta pääsisimme kaupungista ulos. Matkan varrella on siis monta tietullia, jossa maksetaan noin eurosta kahteenkymmeneen euroon. Tietullin jälkeen matka jatkui hitaasti, kunnes olimme ylittäneet sillan. Siihen matka sitten tyssähti kokonaan. Autot eivät pystyneet aluksi liikkumaan yli tuntiin, joten monet päättivät jättää autonsa ja käydä lähistön taukopaikalla vessassa. Emme siis tienneet milloin jono alkaisi taas liikkumaan, mutta navigaattori kertoi, että kestäisi vähintään kuusi tuntia! No onneksi emme sentään niin kauan odottaneet, vaan jono alkoi vetämään ja noin 100 kilsan matka kesti ikuisuuden ennen kun jono väheni. Loppujen lopuksi siirryimme pienemmälle tielle, sillä motarilla ei pystynyt oikein ajamaan kuin ykkösvaihteella.

Pikkutie ei paljon auttanut, sillä sielläkin kolaroitiin ja alkoi jo olemaan pimeä. Jäimme sinnekin jumiin joksikin aikaa, mutta saavuimme määränpäähän loppujen lopuksi kello kahdeksalta. Tämän reissun jälkeen ei kyllä mieli tee enää reissata autolla Kiinassa. Syy näihin ruuhkiinhan on kiinalainen uusi vuosi, jolloin kaikki matkustavat koteihinsa. Moottoritiellä oli vain kaksi kaistaa, jossa sitten miljoonat autot ohittelevat tuhatta ja sataa, eli ei ihme jos kolareita sattuu. Tässä kyllä huomaa, että Kiinassa on aivan liikaa ihmisiä..

---------------------

On Monday we woke up at five o’clock to early start driving towards a city in northern Anhui province. The following day was the wedding of one of CCs best friends, so we thought it would be good to arrive there early. The city was just some 450km away from Shanghai, so CC guessed it would take five hours and I estimated the trip to take at least eight hours. We were both wrong, as the trip took just fourteen hours! The reason for this were lots of traffic jams along the way. Especially as we got closer to Nanjing, the traffic was the most horrible thing that I have ever witnessed. We were at some point stuck in traffic for over an hour and couldn’t move anywhere. People started getting out of their cars, peeing in the bushes, walking along the highway and cooking some instant noodles on the road..

In addition to these traffic jams we saw lots of road accidents, which I think lead to most traffic jams. it had snowed the day before, and as most Chinese people here in the south/west part don’t have winter tires, I’m not surprised at all of they crashed into each other, as crazily as Chinese people drive! The highway had just two lanes, which was bad as millions of people had chosen the same path as we had. I don’t think driving to the city would otherwise have been a problem, if it wasn’t for Chinese Spring Festival, the time of the year when everyone has to go home. After this trip I think I will avoid any further road trips in China. 

Kuvaus liikenteestä

Olen keksinyt kaksi lausetta, jotka kuuvavat Kiinan liikennettä aivan loistavasti:

Jalankulkijat kävelevät ajotiellä, autot ajavat polkupyöräkaistalla ja mopot ajavat jalkakäytävällä.

Punaisella ajetaan ja vihreällä odotetaan.

Tälläinen siis Shanghain liikenne suurimaksi osaksi on.

                                                                                                                                                                 

I have come up with two sentences that describe the traffic of China:

People walk on the main road, cars drive on the bike lane and moped drive on the sidewalk.

During red light you drive and during green light you stop. 

Kaupunkiajelua

Viikonloppuna kävimme kaupunkiajelulla. Aloitimme päivän käymällä S & T markkinoilla palauttamassa laukun. Museo markkinoiden vieressä oli aivan täynnä, joten onneksi emme sinne olleet matkalla. Täältä jatkoimme joen toiselle puolelle räätäli-markkinoille. Menimme hakemaan mekkoani, mutta siitä ei tullut mitään, joten palasimme tyhjin käsin. Siitä sitten myöhemmin lisään. Ajoimme lähistön Cool Dockseille syömään thaimaalaista. Sama paikka kun viime kerrallakin, todella herkullista siis. Otimme pidemmän reitin takaisin kotiin, eli Bundin kautta Hongkouhun ja sitten takaisin Pudongiin.

                                                                                                                                                              

On the weekend we drove to the Science and Technology market to return a bag. The museum next to the market was packed with people, so good that we didn’t need to go there. After this we drove to the other side of the river and went to the tailor market to pick up my dress. The dress was a disaster and another story I will tell later. We drove to the Cool Docks to have dinner in the same Thai place as last time. Delicious food, including my new favorite pineapple rice! After this we took the longer way home, meaning we drove through the Bund and through Hongkou back to Pudong. 

Shanghai Railway Station

Shanghai Railway Station

Looking up which terminal to go to

A waiting area with almost no people

The waiting areas aren't that cozy

Tickets are swiped at the gates before being able to access the platform

Junalla matkustaminen Kiinassa on melko helppoa ja edullista. Olen käyttänyt junia enemmän kuin lentokoneita tai muita kulkuvälineitä matkustaessa, joten aloitan junista. Matkustimme viime kuun alussa Anhuin provinssiin junalla. Liput ostettiin etukäteen lähistön lippupalvelupisteestä, sillä en itse kauheasti tykkää käydä asemalla ostamassa. Mikäli asemalla ostaa, voi joutua jonottamaan pitkiä aikoja, ja juna voi jo ehtiä lähteä ennen kun liput on saatu. Toiseksi ei koskaan tiedä, että ovatko junat täynnä tai ei, sillä se riippuu ihan ajankohdasta. Eli suosittelen lippujen ostoa etukäteen. Toiseksi liput ovat aina omalla nimellä, joten passi pitää olla mukana, sillä passi ja lippu tarkistetaan joko asemaan sisään mennessä tai sitten ennen kun mennään junalaiturille.

Olemme usein olleet ajoissa odottamassa junaa, ja mikäli matkustaa hitaammalla junalla, odotustilat eivät ole mitkään mukavat. Shanghaissa on monta juna-asemaa, joten pitää olla tarkka, että menee oikeaan. Meidän juna lähti asemalta jonka nimi on vain Shanghai Railway Station. Tämä on Hongqiaon asemaan verrattuna paljon vanhempi. Asemalle mennään passi-, lippu- ja turvatarkastuksen läpi, jonka jälkeen tauluista katsotaan minne odotushalliin tai portille pitää mennä. Viimeksi odotustilassa oli noin viisisataa ihmistä odottamassa junaa.

Portit avataan noin 20-30 minuuttia ennen kuin juna lähtee, mutta pienemmillä asemilla aikaa voi olla viisi minuuttia. Junalaiturille usein juostaan jostain ihme syystä. Monella on sen verran paljon tavaraa mukana, että päättelen heidän juoksevan sen takia, jotta saisivat tavarat hyllyille. Meillä ei ollut vierekkäisiä paikkoja junassa, mutta onneksi veressäni istuva pystyi vaihtamaan paikkaa. Tällä kertaa juna matka kesti noin kahdeksan tuntia, eli juna lähti siinä kymmenen aikaa illalla ja olimme perillä kuuden aikaa aamulla. Sillä ostimme liput sen verran viimetippaan, emme enää saaneet makupaikkoja. Kyllä istuenkin pärjää, mutta ei se niin mukavaa ole. Juna pysähtyy pikkupysäkeille pariksi minuutiksi, eli siinä ajassa matkustajien pitää ehtiä ulos ja sisään. Joskus olemme joutuneet näyttämään lippuja vielä laiturilta ulos mennessä. Eli toisin sanoen lippuja ei kannata heittää pois heti kun on junaan päässyt. 

                                                                                                                                                                   

I have been using trains more than airplanes or other transportation forms when travelling from one place to another inside China. Trains are easy and cheap to use but not that convenient when taking the slowest train. I have realized that it is better to buy your tickets in advance from a ticket office than going to the train station. The train station might be full with people and queuing isn’t the most pleasant experience, even though in most cases people stay in their own queue. If the queues are long, there is a chance of missing the train as well as being told that there are no seats left in that specific train.

Tickets are personal, and a passport should be at hand at all time. At Shanghai Railway station they check the passport and ticket before you can enter the station. Looking up where the train will apart is the second step and might be a bit confusing at first. At least at Hongqiao station it is confusing when all gates have a, b, c, d or something similar going on. The waiting areas for slower trains are often not that comfortable or clean for that matter. And there are usually some two hundred to five hundred people waiting for the train together with you.

Gates are opened at the starting point about twenty to thirty minutes before departure, but the stops in between beginning and end might last just a couple of minutes, and gates might open five minutes before the train arrives at the platform. Knowing this, it is sometimes faster to travel by train than airplane, as you can get quickly in and out from a train, compared to the hassle of having to arrive one hour before departure and going through all the checkpoints. The ticket shouldn’t be lost during the train ride as sometimes they are needed when exiting the platform. 

Juna-matkat

Hongqiao train station in Shanghai was one of the better ones I visited

The seats of the lower level bullet train taken home from Hangzhou

Entering our train in Beijing 

The first regular train I had entered on our way to Anging

Love the view from Luoyang to Xian

It's good to know which train station to go to, as many cities have lots of them

Matkustimme suurimman ajan junalla reissatessamme ympäri kiinassa. Olen sitä ennen matkustanut kolmeen eri kaupunkiin junalla: Suzhou, Hangzhou ja Beijing. Kahteen ensimmäiseen kohteeseen kesti noin kolmekymmentä minuuttia tai vähän yli tunnin. Pekingiin taas kesti lähemmäs viis tuntia. Mutta kaikkiin näihin paikkoihin matkustimme luotijunalla, eli matka olisi voinut olla paljon hitaampi ja samalla paljon epämukavampi. Hyvä puoli luotijunissa on se, että ne ovat siistit, niissä on paljon omaa tilaa ja vessat ovat todella hienot ja puhtaat. Jalkatilaa on paljon ja, jos ei laukkua hyllylle halua pistää, se mahtuu jalkojen viereen ihan hyvin verrattuna lentokoneeseen, missä se juuri ja juuri menee penkin alle. Luotijunissa henkilökunta on hienosti pukeutunut ja kuulutukset tehdään myös englanniksi. Näissä junissa kaikki istuu siihen suuntaan, minne juna on matkalla. Jokaisella rivillä on kolme ja kaksi penkkiä vierekkäin, ja usein istuimennojaa pystyi säätämään. Luotijunalla pääsimme myös tekemään sekä Luoyangin ja Xianin välimatkan että Chengdusta Chongqingiin.

Nämä matkat olivat aivan ihania, mukavissa siisteissä junissa, eikä nämä matkat valmistaneet minua yhtään siihen mitä koin normaaleissa junissa. Luotijunat ovat normaaleihin juniin verrattuna todella kalliita, eli hinta voi olla viisi kertaa kalliimpi, mutta matkustusaika on niin pitkä kun menee normaalilla junalla, että moni maksaa, jos haluaa päästä nopeasti perille. Toisaalla luotijunilla on omat raiteet, eikä niitä kulje jokaisen pääkaupungin välillä. Esim. mennessämme Xianista Chengduhun en todellakaan olisi valinnut junaa, jolla kestää kahdeksantoista tuntia, mikäli nopeampi vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Liput olen aina ostanut ennen kun menen juna-asemalle esim. matkatoimistosta. Hinta on sama, mutta ei tarvitse mennä jonottamaan lippuja asemalla. Liput ovat selvät, vaikka niissä lukeekin vain kiinaksi. Hinnat ovat sen mukaan millä junalla menee, eli hidas vai nopea, ja minkä paikan haluaa. Voi valita joko kovan tai pehmeän istuimen tai sitten kovan tai pehmeän nukkumapaikan. Luotijunissa on myös ensimmäinen ja toinen luokkaistumapaikoille.

Voin aloittaa kertomalla, että normaalien junien odotustilat ovat aivan kauheat, kuumat ja likaiset hallit, jossa odottaa satoja ihmisiä. Esim. vaatteiden vaihto asemalla oli haastavaa ja ruoan osto todella kallista. Koska monella ei näihin normaaleihin juniin ole lippua, jolla saisi istumapaikan, moni juoksee junaan, porttien avatessa, jotta he saavat heivattua laukut jonnekin hyllylle. Näissä hitaissa junissa saimme epäonneksemme vain nämä huonoimmat paikat, eli ”kovat istumapaikat”. Tämä tarkoitti, että on joko kuusi tai neljä penkkiä vastakkain ja yhdessä jakaa keskellä olevan pöydän. Mikäli saimme paikat kahden riviltä, se ei paljon haitannut, sillä olisi se pahempi istua jonkun tuntemattoman kanssa vierekkäin kymmenen tuntia. Pystyin kolmen juna matkan ajan aina jonkin aikaa nukkumaan kahden penkin päällä. Se, että penkit ovat kovia, tarkoittaa vain, että niitä ei voi säätää, ja selkänoja on melko suorassa.

Juna ei jäänyt asemille pitkäksi aikaa, vaan usein pysähdys kesti parista minuutista kymmeneen minuuttiin, riippuen kuinka isossa kaupungissa juna teki pysähdyksen. Monesti ei tullut mitään kuulutusta, joten en tiedä mistä ihmiset tiesivät milloin jäädä pois. Lipussakaan ei lukenut saapumisaikaa. Kaikissa junissa oli ruokavaunu, jossa en ole käynyt, mutta kerran ostimme lämpimän aterian ruokakärrystä. Riisiannos oli hyvää, sillä ei kahdeksantoista tuntia pärjää pelkillä välipalakekseillä ja hedelmillä. Ruokakärryissä on paljon erilaista ruokaa myynnissä, on hedelmiä ja sipsiä ym.  Ruoasta voi jatkaa seuraavaan aiheeseen, eli vessat. En paljon muuta halua kertoa, kun että arvata miten käy kun vessa on vain reikä lattiassa ja asioidessa juna ajellee mutkaisella tiellä. Voin vain sanoa, että kaikin keinoin yritin välttää joutumasta menemään vessaan matkan aikana, sillä sitä ei muutenkaan koko matkan aikana siivottu varmaan kertaakaan, ja ei se auta, että jokaisessa vaunussa on lähemmäs sata ihmistä.

                             ☆★☆★☆★☆★☆★  

As we did our trip around China we used trains a lot. I had travelled with train tree times before, when I went to Suzhou, Hangzhou and Beijing. To these places I took the bullet train, which meant that the trip only took thirty minutes, one hour and a bit over five hours to each place. I really enjoy travelling with the bullet train since it is clean, spacious and the toilets are nice. The staff is well dressed and announcements are made in English as well as Chinese. The bullet train is more expensive compared to regular ones, but they are so fast that the money can well be spent on comfort and the time saved. We also used a bullet train when we travelled between Luoyang and Xian as well as between Chengdu and Chongqing. The seat are all turned the right way and every row has two seats on one side and three on the other side. There a lot of space and I have even had my backpack by my seat, and not up on the luggage rack. The back of the seat can be changed and this means that at least I can sleep really well when the ride is so smooth.

Therefore nothing prepared me for the ride in a regular train. One word to describe it is horrible. The regular train waiting halls are hot and dirty, and there are so many people waiting for the same train or another. When the gates are opened and people can go the train platform, most people run, because they want to get their stuff up on the luggage rack, because if you don’t fit your stuff up there, then you have to have it in your limited space under your seat. Seats vary from hard seat to soft one and beds are also categorized into hard and soft. We only tried the hard seats, which are 2x2 or 3x3 seats with a table in the middle. The seats only have one position, but I still managed to sleep on two benches during the tree train trips we took in these horrible regular trains. Some people buy tickets, which doesn’t include a seat if the train is full. This means that they have to stand the whole way if they aren’t lucky enough to find an empty seat. I actually travelled like this from Suzhou back to Shanghai. Luckily the trip was only thirty minutes in the bullet train which is pretty spacious.

All the trains we used had a restaurant, but we never visited it. Instead we bought some rice from a cart. We wouldn’t have done it if it wasn’t the only possibility to have food on an eighteen hour trip. The food was good and we also bought some fruit from a snack cart, since we couldn’t survive on only snacks and water. As I said I really liked the toilets of the bullet trains since they are really big compared to the ones in the slow train. It’s just a hole in the floor and guess if it’s hard to squat when the train is making so many turns? I really tried to avoid the toilets as much as possible, since nobody cleaned them and there were about hundred persons in one cart with one toilet to share.

I always bought my train tickets in advance in some ticket shop or travelling agency. I didn’t want to go and queue at the station with lots of people and anyways some trains are so full that we couldn’t get any tickets to them. We have changed tickets a couple of times. This means that we wanted to get on a train leaving earlier and it worked every time without having to pay any extra. Ticket prices vary depending on which train you want to take, the slow or fast one, there at least four different kinds of trains. Also the seats and beds are priced differently depending on if they are hard or soft. Bullet trains are sometimes five times more expensive than regular ones, but in the future I prefer paying a bit extra just to get one the bullet train. Hopefully China will just continue building these tracks between some of the bigger main cities in the city!

Busseilla matkustaminen

Only empty bus I ever traveled with

Busseja on nyt syksyn ja talven aikana tullut käytettyä melko paljon. Alussa uskalsin vain ottaa linja 790, jonka päätepysäkki oli Century Avenuella. Matka kesti lähemmäs tunnin, ja ei se istuen paljon haitannut, mutta matka on tullut seisten koettua monesti. Kerran kokeilin linja 630, jonka päätepysäkki on lähemmäs Lujiazui, mutta en ole sinne asti koskaan vielä mennyt, sillä jäin kahdesti pois toisen metro-aseman kohdalla. Tämä linja olisi 45 minuutissa Century Avenuella, mutta en sitä silti sinne koskaan ole ottanut. Kerran kokeilin linja 993, joka pysähtyy kolmenkymmenen minuutin matkan jälkeen lähelle metro linja kuutta. Toisenkin bussilinjan päätepysäkki on tämän Jinqiao metropysäkin kohdilla. Olen siis kaupunkiin päin mennessä kokeillut neljää eri linjaa. Busseissa on etuosassa näyttötaulu, josta näkee mikä pysäkki on tulossa seuraavaksi sekä kiinaksi että englanniksi. Samalla tulee nauhoitettu kuulutus seuraavasta pysäkistä, mutta siis jos kuski unohtaa pistää nauhan oikeaan aikaan päälle, pysäkki ehtii mennä jo ohi. Nykyään otan ensimmäisen bussin, joka vastaan tulee, ja jään pois uuden metro linja 12 lähettyvillä.

Bussi matkasta maksetaan vilauttamalla bussikorttia kuskin vieressä olevaan laitteeseen tai maksamalla kolikoilla laatikkoon. Jos kortinlukija ei ole bussin etuosassa, matkasta maksetaan bussin keskiovien kohdalla istuvalle naiselle. Nainen kiertelee joskus busseissa lukulaitteen kanssa keräämässä maksuja. Bussi matkat ovat aina maksaneet noin 0,25€, joten siksi käytän mieluimmin paljon aikaa matkoihin kuin paljon rahaa taksi kyyteihin. Monesti bussin ollessa täynnä, moni tulee sisään toisesta ovesta, eikä siitä missä maksetaan. Mutta tämä ei tarkoita, että he matkustavat pummilla. Kiinalaiseen tapaan kortti annetaan jollekin tuntemattomalle joka antaa sen eteenpäin kunnes henkilö lukulaitteen kohdalla maksaa ja palautta kortin takaisin taaksepäin. Ensimmäistä kertaa kun tämän koin täydessä bussissa en ymmärtänyt miksi he toisia tökkii korteillaan. Mutta kiinalaiset ovat tunnollisia, ja maksavat, vaikkakin mitään tarkastajia ei ole koskaan näkynyt.

Busseissa nuoremmat nousevat seisomaan jos vanhempi henkilö joutuu seisomaan, mutta esim. jos äiti tulee vauvan kanssa, hän saa ihan tylysti seistä. Aluksi olin luullut, että nopeimmat saavat istuma paikan, mutta monesti edessäni olevat usein miehet ovat antaneet minun istua, vaikka heillä olisikin paljon tavaraa käsissään. Seisten matkat ovat usein olleet ihan kauheita. Bussi kiihdyttää ja jarruttaa siihen tahtiin, että joskus käsi on puutunut kun olen pidellyt tangosta niin kovaa kiinni. Täydet bussit ovat melko normaalia nykyään ja siis kaikki jotka vaan sisään itsensä saa ängettyä pääse mukaan. Ulos pääseminen ei aina ole helppoa ja pysäkkini ohi kuskit ovat useasti ajaneet pysähtymättä. Busseissa ei siis ole mitään stop-nappia, vaan kuski silloin tällöin huutaa haluuko joku jäädä pois. Joskus olen ihan selvästi oven edessä olevassa syvennyksessä seissyt mutta kuski oli kun ei huomaisi, että haluan kyydistä pois. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

During autumn and winter I have taken the public buss a lot of times. In the beginning I only dared taking line 790, since I knew I would get to Century Avenue with it. Lately I have started using other lines too that are a bit faster than 790. To get to Century Avenue takes almost an hour, and if I get a seat the time doesn't matter, but standing the whole way is horrible. I have tried line 630 twice. It also drives past Century Avenue after 45min, but I have continued with the bus to another metro station. Line 993 drives nearby Jinqiao metro station, and the ride takes only 30min. I have also taken another bus, that only has a Chinese line name, to the same metro station. So far I have taken four different lines to get to the city. All the buses have a screen in the front that shows which stop is coming up next and there is a recorded voice that says in Chinese and English the names of the stops. So taking the bus isn't too hard. Nowadays I don't wait for a specific bus line, but instead I take the first one that comes and get of at metro line 12.

The payment for the bus trip is either made in the front, where the chauffeur is, or then to a lady sitting beside the middle doors. I use my metro-bus-taxi card, which is swiped at a machine, but also coins can be used. The bus ride had so far only cost 2RMB each time. Since it is so cheap compared to taking a taxi, I rather waste time than money. Every time the bus is full people just come in from which door that has more space. In the beginning I thought that they didn't pay for their trips since it's hard to go to the front to pay if the bus is full. But Chinese people pay anyways, by giving their card or coins to the people in front who pass it on until the one standing nearest the machine pays, and then the card is returned to its owner. There are some spots that are better to be avoided in a full bus, since there you have to pas on cards all the time. I actually don't know why everybody do pay, since there has never been anybody checking who has paid and who hasn't. Only old people don't pay for some reason. The swipe their card, and almost every time the machine announces that the card is empty.

I had thought that only fast people get seats in buses, but that isn't completely true. Young people give seats to old people and if a seat gets free usually men have given the seat to me even though they would be having a lot of stuff to hold on to. Standing in full buses is something I have got used to, but I don't enjoy the way most drivers accelerate and brake constantly. In Finland if the bus is full it doesn't stop to take on more passengers, but here everybody that can make it inside can come. It's harder to get out than in. No bus has a stop-signal, so even though I have stood in front of the doors buses have passed my stop many times without stopping. Sometimes the driver shouts if anybody wants to get off or not. 

Tiánzǐfāng

Sekä opettajani että kiinalainenystäväni kysyivät olenko jo käynyt Tianzifangissa. En ollut edes kuulut koko paikasta, ennen tänne tuloani. Onneksi pääsin lopulta käymään siellä joulumarkkinoiden jälkeen. Paikka on paljon enemmän minun makuuni, kun Xintiandi (paikka, josta kirjoitan lisään myöhemmin), joka on liian designmainen. Molemmissa paikoissa on vanhoja asuintaloja, jotka on muutettu liikkeiksi ja ravintoloiksi. Tianzifang on kumminkin enemmän autenttinen ja kapeiden kujien varsilla oli paljon liikkeitä, jotka möivät kivoja tavaroita. Paikka oli kyllä melko turistinen, mutta jos ei nyt viikonloppuna sinne mene, niin kun me teimme, paikka on varmasti todella viihtyisä. Eli sinne lähden uusiksi sitten kun kaupungissa ensi kerralla käyn.

Joulumarkkinoiden jälkeen otimme kiinalaisten kanssa bussin, joka ajoi sinne sun tänne French Concessions alueella. En ollut aikaisemmin keskustassa bussilla liikkunut, joten tämäkin oli uusi kokemus. Jäätyämme pois kiinalaiset eivät oikein tienneet minne suuntaan mennä, joten heidän yrittäessä Iphoneistaan katsoa karttaa, minä katselin liikennettä. Jäin tuijottamaan mopolla vastaan tulevaa miestä, sillä hän oli ensimmäinen keski-ikäinen kiinalainen vaaleilla hiuksilla. Siinä sitten kun slowmotionissa mopon kylkeen ajoi auto. Onneksi auto tuli melko hitaasti, joten osuma vain kaatoi mopon kyljelleen ja ei muutenkaan mitään pahempaa tainnut sattua. Mopoilija alkoi auton kuljettajalle, jotain viittomaan samalla kun kuski vain tarkasteli omaa autoaan. Molemmat siirsivät kulkuneuvonsa sivuun ja minulle kerrottiin, että he soittavat nyt poliisit paikalle selvittämään tilanteen. Emme jääneet tilannetta sen enempää seuraamaan, vaan jatkoimme matkaan. Tämä taisi olla jo viides näkemäni kolari ja koulukaverini sano ettei hän koskaan onnettomuutta täällä ollut nähnyt, vaikka hän sentään keskustan puolella asuu.

Löydettyämme perille Tianzifangiin kävimme joissain liikkeissä katsomassa mitä siellä oli tarjolla. Tykkäsin varmaan siksi liikkeistä enemmän, sillä täällä oli muuta tavaraa kun mitä kaikista muista markkinoista saa ustettua. Tuotteet ovat varmasti kalliimpia, mutta sieltä sai sekä turistikamaa että tauluja ja teetä pienissä rasioissa. Baarit ja ravintolat olivat pieniä, mutta hienosti sisustettuja. Paikan päällä oli myös frozen yogurt baari. Eli onneksi paikka sijaitsee aivan metro linja 9 lähettyvillä, joten pääsen sinne melko helpolla.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

I had been asked by both one of my teacher and a Chinese friend if I had gone to Tianzifang already. Tianzi what? I had never even heard about the place, so when I went there together with Chinese guys I had been with to the Christmas market, I was really glad about it. The place was really nice and more authentic compared to Xintiandi, which is similar ( I will write about it later in the blog). Both places are old residential areas that have made into a tourist attraction with lots of shops, cafes and restaurants.

After the Christmas market me and the Chinese guys took a bus across the French Concessions. I had never been in a bus in the city center and I hadn't even been to the area the bus drove in so it was more sightseeing for me. As we got off the bus the Chinese didn't know what way to go, so as they tried to figure it out I was watching the traffic. I started staring at a middle aged man driving a moped towards me, since he had had his hair colored blond. As in slow-motion the moped got hit by a car just as I was watching him about two meters away from me. Nothing seemed to have happened since the moped driver just started swearing at the driver who had come out to check the injuries of the car. Both men moved their vehicles to the side of the road and I was told that they would call the police to come. The Chinese had finally found the right way so we didn't stay around to see what would have happened. 

As we found our way to Tianzifang, we walked around the old blocks and went inside some shops to see what they had. Probably one of the reasons why I liked this place more was that the shops offered other things than all the markets I'm used to go to. Maybe the shops here are a bit artsy and expensive, but at least they had a frozen yogurt bar I will try next time. It's also good that the place is nearby metro line 9, so I won't have a hard time going there again. 

Kolareita kaikkialla

The white and the gray cars were part of the accident. 

Picture taken a couple of seconds after the impact.

Outside the hotel the red truck in the middle had hit the 

cement wall, which led to traffic chaos.

Olin päässyt metrolla Shaanxi metroasemalle asti kun päätin kävellä loppumatkan kaupunkiin. Lähdin kävelemään Huaihai katua länteen, kun huomasin lähteneeni väärään suuntaan. Yritin löytää kännykällä sijaintini, kun kuulin kovan pamahduksen. Kaksi autoa oli kolaroinut kadulla juuri edessäni. Luultavasti yksi autoista oli yrittänyt vaihtaa kaistaa ja keskellä ajava ei ollut väistänyt tätä. Kolarissa ei tainnut tapahtua mitään vakavaa, sillä kuljettajat seisoivat keskellä tietä polttamassa tupakkaa samalla kun katsoivat autojen vaurioita. Tietenkin onnettomuuden sattuessa jätetään auto siihen paikkaan mihin se on jäänyt, vaikka se olisikin keskellä tietä. Tämä aiheutti melkoisen ruuhkan jo vilkkaalle Huaihai tielle. En jäänyt seuraamaan sen enempää, sillä olin taas löytänyt oikean reitin keskustaan. En myöskään halunnut vaikuttaa liian uteliaalta, joten otin kuvan vähän pidemmältä.

Tämän tapahtuman jälkeen olen nähnyt kolareita aina silloin tällöin. Monessa paikkaa sanottiin, ettei kolareita koskaan näe vaikka kaikki ajavat miten sattuu. Olen nähnyt auton hinattavan pois kolaripaikalta bemarin ollessa pusikossa. En ole nähnyt muiden kolareiden tapahtuvan, vaan olen nähnyt romut ja kuskit odottamassa hinausta. Muun muussa bussi oli ajanut mopoilijan päälle ja rekka oli ajanut korkeeseen betonikanttariin koulun edustalla.  

                         ☆★☆★☆★☆★☆★☆★☆★

I was walking down the Huaihai road, when I noticed that I was walking the wrong way. As I tried to navigate with my phone I heard a loud bang. Two cars had run into each other. It looked like one of them had tried to change the lane and the other car hadn’t given way. It wasn’t a serious accident, only the cars got a bit smashed up. As in most of the road accidents and even in this case the drivers left their cars where they had stopped them, which in this case was right in the middle of the busy Huaihai Road. I didn’t stay to see what would happen next, instead I continued walking back to the city center, where I was heading.  

I had heard that you never see the accidents in the city, even though everybody drives their own way.But after the first accident I have seen traffic accidents now and then. I haven't seen the actual accident occur, but I have seen the smashed vesicles and the drivers waiting outside. I have seen a bus that had hit a moped, a truck that had driven into the wall that separates the oncoming traffic and two cars that had driven into each other. 

Liikenne kaupungissa

Picture taken from the city center, where the cars are queuing nicely 

Elevated motorway going through the city center and the elevated 

walkway underneath  

On pakko kirjoittaa liikenteestä nyt ennen kun totun siihen ajan kuluessa. Shanghain liikennettä voi kuvailla sanoilla kaoottinen, äänekäs ja vaarallinen. Joskus kuljettajat seuraavat liikennesääntöjä ja joskus he eivät välitä muista yhtään. Sinänsä tämä johtaa siihen, että moni ajaa varovaisemmin, sillä koskaan ei tiedä mistä suunnasta auto tai mopo tulee.

Shanghaissa on leveät tiet ja kaistat, joten monesti auton vaihtaessa kaistaa vieressä oleva auto mahtuu olemaan samalla kaistalla, tai ainakin hetkellisesti kaksi autoa voi jakaa samaa kaistaa. Kaistaa vaihdetaan muutenkin miten sattuu. Vilkkua ei tarvitse, vaan jos joku tööttää, palataan takaisin omalle kaistalleen. Tööttiä käytetään siis täällä koko ajan. Torvea soitetaan jos joku on tulossa omalle kaistalle, jos joku jää seisomaan liikenteessä tai pysähtyy keskelle tietä. Töötti soi myös ohitustilanteissa varoittaakseen ohitettavaa ja myös joskus ajaessa risteyksen läpi töötti soi ettei kukaan aja samaan aikaan läpi toisesta suunnasta. Tööttiä käytetään täällä siis jatkuvasti ja ääni kuuluu jopa sisälle huoneeseeni.

Ohittelu vaikuttaa todella vaaralliselta täällä ja ihmetyttää ettei kaikkilla autoilla ole naarmuja. Monesti autot ja bussit lähtevät ohittamaan jonoa vastaantulijoiden kaistalta, vaikka vastaan tulisi autojakin, pakko heidän vaan on mennä ohi. Liikennevaloja seurataan silloin tällöin. Esimerkiksi moni kääntyy oikealle vaikka punainen valo palaisi. Usein bussi jos bussi on kääntymässä oikealle ja jono seisoo oikealla kaistalla, bussi on ohittanut jonon seistessä punaisissa valoissa vastaantulijoiden kaistalta ja sitten kääntynyt jonon ohi oikealle.

Monessa paikkaa mopoilla on omat kaistansa, mutta silloin tällöin näkee autojen ajavan niitä pitkin päästääkseen jonon ohi. Mopojen lisäksi näillä kaistoilla kulkevat myös polkupyöräilijät. Eli ylittäessäni tien pitää seurata ensiksi ettei jää auton alle, joka ajaa punaista päin ja toiseksi etten jää sähkömopon alle joka tulee äänettömänä mutkan takaa. Kaupungissa monesti jalankulkijat pääsevät tien alitse tunneleita pitkin tai ylitse siltoja pitkin. Tämä on paljon turvallisempaa sillä vaikka jalankulkijalla on vihreä valo monesti autot ajavat läpi.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

I have to write about the traffic here in Shanghai before I get too used to it and won’t notice all the crazy things they do when driving. The traffic in Shanghai can be described as chaotic, loud and dangerous. Sometimes the drivers follow traffic-rules and sometimes they don’t. The only good thing is that it has led to the drivers being more careful, when they know from what direction the next car will come.

Most of the roads here are big so even though there is only limited space on the lanes you always see cars getting into the tiniest gaps. It’s weird that I haven’t seen more cars with scratch marks since cars just change lines without using the blinkers. Most of the time when a car changes lane it stays in the middle of two lanes and sometimes they don’t seem to notice where the lines are, and instead drive straight even though the road would make a small turn.

The horn can be heard all the time everywhere in the city. It is mostly used to prevent accidents, or that is what I think. For example if someone tries to change lanes when there is a car in that lane or if someone is passing by and is afraid that the car in the lane next to it will come in front, then they’ll honk. The horn is also used when someone is too slow, stops in the middle of the road or if the driver feels like honking. The drivers also honk the horn when driving through a crossroad so that nobody drives in front from the other direction.

There are lots of traffic-lights everywhere, but sometimes the drivers stop when it’s red and sometimes they don’t. At least if they are making a turn to the right they won’t stop. Even if the traffic has come to a halt due to the red light, some busses takes the left lane, which usually is for the oncoming traffic, to pass the queue and then turns right. It doesn’t seem to bother them anyway if the lane is for oncoming traffic or not, since lots of cars take that lane to get past the queue.

Also one funny fact is that if a driver drives past the ramp on a motorway, they usually don’t take the next one, but instead stop and reverse back to the ramp they had planned to take. Also seeing people stopping their car in the middle of the motorway or for that matter in the middle of any road seems to be normal here. 

Bussilla kaupunkiin

Outside a metro station in Pudong

Saatuani tietää, että lähimmälle metroasemalle kestää 40min bussilla, päätin mennä bussilla suoraan kaupunkiin. Kävelin koulun kolmannen sisäänkäynnin luo jossa tiesin olevan bussipysäkki. Minun ei tarvinnut kauan odottaa ja sain jopa istumapaikan parin pysäkin jälkeen. Bussi kiersi ympäri kujia ja matka koulusta Pudongin puoleiselle keskustaan kesti tunnin. Matka meni istuen mukavasti, seisten olisi varmasti tullut pahaolo. Olin menossa päätepysäkille asti, mutta kun kaikki muut matkustajat jäivät metropysäkin kohdalla pois, ja uusia matkustajia tuli sisään, päätin minäkin jäädä kyydistä pois. Ensi kerralla yritän jatkaa päättärille asti koska bussin etuosassa oleva näyttö kertoo kiinaksi ja englanniksi pysäkkien nimet. 

                      ☆★☆★☆★☆★☆★☆★

I had heard that it takes 40 minutes with buss to the nearest metro station, so I decided to take the bus straight to the city.  The bus stop wasn't far away and I even found out that there was a bus stop right in front of the campus hotel entrance. At the buss nr 790 I got a place to sit at almost right away. The ride from school to Central Avenue in Pudong took about an hour. I believe that it takes as long to take the bus and metro to get to Pudong. The good thing about the buss is that stations are both in Chinese and in English on a screen in the front of the buss. The only problem is that the driver sometimes changes the station name when he is right in front of it, so you don't get much time to decide where to get off.