Showing posts with label Fashion. Show all posts
Showing posts with label Fashion. Show all posts

Friday, February 19

New sports outfit



Lululemonin urheiluvaateet tulivat suosituksi Kiinan markkinoilla noin vuosi sitten. Siitä lähtien tätä merkkiä näkee monen naisen päällä kuntosalilla. Itse en edes tiennyt koko merkistä mitään, ennen kun huomasin nämä kukkatrikoot markkinoilla. Pitkään mietin, ostanko vai enkö, taisi mennä yli puoli vuotta ennen kun ostin ne siitä lähtien kun olin ensin ajatellut hankkivani ne. Löysin yhden kauppiaan S&M markkinoilta, joka oli aikaisemmin myynyt minulle Lululemonin trikoot ja samanlaisen pitkähihaisen, mutta pinkin, noin 40 euron yhteishintaan. Toisella kerralla tuli sitten tämä satsi, trikoilla ja harmaalla pitkähihaisella ostettua. Tuotteet ovat suurimmaksi osaa muotoiltu yogaa varten, mutta hyvin en muuhunkin liikuntaan sopeutuvat.

Niken kengätkin tuli hankittua, sillä en halua kuluttaa punttikenkiäni ihan loppuun. Olen viimeisten kahden vuoden aikana käyttänyt vain yhtä paria aina mennessäni kuntosalille, ja nyt olisi aika antaa niille vähän lepoa. Kun nyt on hankittu sen verran paljon mustaa vaatetta kuntosalille, oli aika lisätä vähän väriä. Lenkkarit tilattiin meidän kenkäkontaktin kautta, joten hinnaksi tuli noin 45 euroa. Kengät kyllä tuottivat meille enemmän harmia kuin hyvää. Tilasin ne ensin koossa 39, sillä aikaisemmat Niken kengät olivat sen kokoiset. Ne olivat kumminkin liian isot, joten palautimme ne ja tilasimme koon 38. Uudet kengät olivatkin eriparia, eli saimme yhden 37,5 ja yhden 38. Olisihan se varmaan toiminut, mutta palautimme ne jälleen ja saimme lopulta, monen viikon vaihtelun jälkeen, oikean kokoiset kengät. 

--------------------

It was actually quite challenging to buy my new sports outfit. The lululemon leggings were something I wanted to buy some six months ago, but never did, until now. I liked the pattern, but sometimes the shops in the S&M market are so intimidating, so I didn’t dare ask for the price. However, before returning to Finland in the winter, I bought a set of leggings and the same long sleeved shirt from a guy at the market. CC helped me haggle the price down to 250rmb, to be noted they cost separately even more at some stalls. The next time we went there I returned to the same place and took a pair of leggings and the shirt for the same price. The guy was first confused over the price, but then he was like whatever, and sold them.


The Nike shoes are a different story. I ordered size 39 from our contact, who gets the shoes from the factories. I have Nike running shoes in the same size, but this time they were too large. So we returned the shoes by post and asked for a 38 instead. What I got after some days was one 38 and one 37,5! Maybe it could have worked, but we still sent them back and after waiting for even longer I finally got the correct size. 

Tuesday, November 3

Syksyn ostoksia




Tässä viimeisimmät ostokset tältä erää. Löysimme taas kenkä myyjän, jolta saa halvalla merkki kengät suoraan tehtaalta. Vanhat Vans kengät ovat olleet käytössä lähemmäs viisi vuotta, joten eiköhän ole aika vaihtaa uusiin. Teki mieli myös ostaa samantapaisella kukkakuosilla varustetut Niken lenkkarit, mutta tyydyn näihin niin kauan kun ulkona pystyy kävelemään kangaskengillä.

Netistä tilasin Maison Michelin hatun, sillä se on nyt todella suosittu Shanghaissa. Tälläisiä hattuja löytyy monesta kaupasta, mutta usein melko kalliita. Netistä, eli Taobaosta, löytyy eri hintaluokissa, ja tämä oli siitä halvimmasta päästä. Ei mitään parasta laatua, mutta malliltaan näyttää hyvältä.

Sitten vielä viimeiseksi Fjällräven reppu tuli ostettua markkinoilta. Ostin vaalean sinisen repun jo pari kuukautta sitten, ja se on ollut ahkerassa käytössä jumppalaukkuna. Liila reppu sopii paremmin retkirepuksi. Tälläistä täällä Kiinassa voi ostaa yhteensä viidelläkymmenellä eurolla.

                                                                                                                                                                    

Here are my latest buys from Autumn. We found a new sneaker guy, as the last one quit, and from this one I bought some Vans sneakers. The come straight from the factory with a lower price than what you get from the stores. I wanted to buy some Nike sneakers with a similar flower motive, but maybe I should stick with this as long as possible.

I also wanted to buy a Maison Michel hat for quite some time. I just found expensive ones in shops, so ended up buying a cheaper one from Taobao instead. The quality is not good, but I like the style and fit. These hats are really popular in Shanghai right now.


Another thing that is getting more popular is Fjällräven backpacks. I bought a light blue one some months ago, which I have used as my gym bag. The bag was so good that I bought a second one in lila. I have started to notice lots of Chinese people using the Fjällräven bag, but not nearly as much as I have seen in Finland. All of these things together cost less than 400rmb. 

Sunday, November 1

DG sini-valkoinen takki


Tämä takki tuli ostettua jo elokuussa, mutta sillä en ole sitä yhtä kertaa enempää käyttänyt, en ole oikein ehtinyt siitä kirjoittaakaan. Ostin sen häitä varten, mutta sillä syyskuussa oli liian kuuma, en sitä silloin tarvinnut. Sen sijaan käytin sitä CCn siskon häitten harjoitteluillallisilla. Takki oli väriltään ja malliltaan niin erikoinen, että pakko se oli ostaa, vaikka maksoikin lähemmäs 90euroa. Ostin takin Science and Technology markkinoilla olevalta myyjältä, jolta olen aikaisemmin ostanut mm. kenkiä ja laukkuja. Takki olisi voinut olla hieman isompi, mutta isompia kokoja ei ollut, ja muutenkin kaikki erikoisemmat merkit pitää aina tilata postitse.

                                                                                                                                                                     


I bought this jacket back in October, but since I haven’t worn it that much, I have forgotten to post about it. I bought it for a wedding, but since it was hot in September, I could not wear it. I liked the color and print, I wasn’t sure about the fit, but it looks good. It is somewhat small at the shoulders, but there weren’t bigger sizes, so it will do. The jacket was quite expensive, costing 600rmb after haggling for a while with one of my Science and Technology sellers. She send the better products with delivery, so I could not see it in advance. 

Sunday, October 11

Häissä Qipaossa








Suzhoun häämarkkinoilta tuli ostettua punainen lyhyt Qipao –mekko häitä varten. Olin jo ostanut mustan mokkamekon Shanghaista, mutta häissä kuuluu olla punainen mekko kuulemma. Onneksi löysimme pienen kaupan, jonka ulkopuolella oli kyltti, että Qipaot maksavat vain 7euroa. Tietenkin mekot sisällä maksoivat enemmän, mutta löysin yhden, jonka hinta oli 23euroa. Olisin itse asiassa halunnut sinisen, mutta kokoa ei löytynyt, joten kokeilin punaista. Kaupassa oli vaikka mitä malleja ja eri kankaista tehtyjä Qipaota ja muita perinteisiä hääasuja.

                                                                                                                                                                 


I bought a Qipao from the wedding market in Suzhou. We found a store with a sing that Qiapos cost only 35rmb, so we went inside to have a look. I liked one of the blue Qiapos, but they didn’t have it in my size, so I was given the same one in red. Traditionally, you should wear red to a Chinese wedding, so CC and his sister thought I should buy it, even though I had already bought a black dress. The Qipao was of good quality, with soft lace and some glitter, and cost 150rmb. 

Häämarkkinat

One of the smaller wedding dress shops
Red is the color in Chinese weddings, even though they are getting more westernized
More costume than something I would wear to a wedding
A cheaper dress store
A shop for Chinese women's taste 


This was one of the side streets with wedding shops

Suzhoussa, Tiger Hillin vieressä on isot häämarkkinat. Itse asiassa koko lähialue on täynnä kauppoja, jotka myyvät hääasuja, mekkoja, asusteita jne. Pari vuotta sitten kävin Tiger Hillin pagodaa katsomassa, mutta silloin en huomannut näitä liikkeitä. Liikkeitä on satoja, jos ei jopa enemmän, joten jos sinne oikeasti menee metsästämään asua, tarvitsee enemmän aikaa kun vain päivän. Asuja löytyy joka hintaluokasta. Kalliimmissa paikoissa mekot maksoivat 200-500 euron paikkeilla, kun taas muista paikoista sai hyvän asun 30 euron hintaan. Hääpukujen hintoja en katsonut, mutta olen lukenut että niitä saa kaikissa hintaluokissa.

Olin kuvitellut, että täältä ei länsimaalaiseen makuun mitään löydy, mutta olin iloisesti yllättynyt, että monessa kaupassa oli hienoja pukuja. Olisin ostanut paljon hiuskoristeita, mikäli olisin varautunut paremmin tähän matkaan. Kävimme sekä hienommissa liikkeissä, että rähjäisten kujien varrella olevissa paikoissa. Hääpukujen lisäksi täältä löytyisi vaikka mitä pukuja naamiaisia varten.

                                                                                                                                                             

In Suzhou, next to Tiger Hill, there is a large wedding market. I had been to the Tiger Hill pagoda some years ago, but at that time I had not noticed all the stores selling wedding related stuff. There were more than hundred stores selling dresses and accessories, and if I would have been seriously looking for something, I would have needed more than just a couple of hours. Some shops sold high-end looking dresses, as others looked quite cheap. The good ones cost something like 2000-3000rmb and the cheaper ones you could get for just some 100-200 rmb. I didn’t check the prices of the wedding dresses, but I’m sure there will be some in any price category.


I had imagined that there would only be dresses for the Chinese consumers taste, but I was surprised that there were many things that I liked. Especially all the hair decorations were something that I would have bought a lot of, if I would have prepared better for the trip. Some of the shops were more mall like, and other were located on small side streets. You could even find costumes for Halloween, as everything you could imagine was on sale here. Unfortunately, I didn't take pictures in any of the high-end shops, as they were quite beautiful. 


Tuesday, September 22

Kuvaukissa toista kertaa

A weird selection of cloths
Most shoes were too high if you ask CC
Lots of mini dresses, but nothing I liked
We had great weather on the day of the shoot

Olin jo huhtikuussa toivonut CCltä lahjaksi käydä uusiksi kuvauksissa, mutta ehdimme mennä sinne vasta viime viikonloppuna. Lähiostarissa oli studio, jossa saksalainen oli käynyt ottamassa kuvia työportfoliota varten, joten mekin kävimme sieltä hintoja tiedustelemassa. Selvisi, että studio oli sama firma, kun missä olimme aikaisemmin käyneet kuvauksissa, mutta he olivat vain muuttaneet parempaan paikkaan. Tinkimisen ja parin puhelun jälkeen saimme hinnaksi sovittua 60 euroa, johon sisältyi kolme asua per henkilö, meikit ja hiukset, ja saamme lopuksi valita 40 kuvaa. Aikaisemmin maksoimme suunnilleen saman hinnan 23sta kuvasta, mutta silloin saimme kaksi taulua ja kirjan. Halusin kuitenkin itse teettää taulumme ja kuvakirjan.

Lauantaina olimme kello yhdeksältä aamulla studiolla, ja minut meikattiin ensin, ennen kun valitsin asuni. Meikkaajat ja stailaajat tiesivät, että ymmärsin kiinaa, joten sitä kuuntelin sitten koko ajan, kun he yrittivät selittää mitkä vaatteet minulle sopii jne. Minulle jopa näytettiin tietokoneelta miltä vaatteet kuvissa näyttää. Jotkut vaatteet näyttivät ihan hirveiltä livenä, mutta kuvissa todella upeilta. Ensimmäinen asuni oli musta-beige mekko. Hiuksia tehdessä näytin kuulemma CCn mukaan vanhalta brittinaiselta. No onneksi he pistivät hiukset nutturalle ja aurinkohatun päähän, joten toivottavasti en kovin vanhalta kuvissa näytä. Sain pariksi vielä todella korkeat korkkarit, joten olin CCn mittainen. Tämähän ei hänelle sopinut, joten kävin hakemassa matalammat, mutta silti korkeat korot jalkaan. CCllä oli puku päällä näissä kuvauksissa.

Kuvaaja oli mukava ja puhui jonkin verran englantia. Meidän lisäksi studiolla oli ainakin kymmenen muuta henkilöä kuvattavana ja samaan aikaan mm. äiti ja noin kuusivuotias tytär oli kuvattavana. Meidän toinen look oli vanhan ajan Shanghai, eli minulla oli uudempi Qipao, kiinalaine mekko, ja CCllä kiinalainen puku. Olisin valinnut vanhan ajan Qipaon, mikäli se pepun yli olisi mennyt, eli toisin sanoen monet puvut olivat sen verran pieniä, ettei länsimaalainen niitä päällensä saa. Sain vielä mukaan pinkin boan ja sateen varjon kuvauksia varten. Taustana oli vanhoja kiinalaisia huonekaluja.

Viimeistä asua en löytänyt millään. Katsoin kaikki puvut läpi, mutta vastaan ei tullut mitään mieluisaa. Kokeilin monta asua, mutta moni ei istunut tai näyttänyt hyvältä. Monet asut ovat siis todella pieniä ja lyhyitä jopa kiinalaisille. Olin pukeutunut nahkatakkiin ja minihameeseen, mutta meikkitaitelija antoi minulle kauhean vanhan ajan jenkki lookin, korkealla ponnarilla ja kirkkaalla huulipunalla, joten äkkiä vaihtamaan vaateet ja pistin päälle omat vaatteet. Korkeat korot mukaan ja hiuspanta ja saimme viimeiset kuvat otettua. Sillä olimme jo käyneet samassa studiossa aikaisemmin, heillä ei ollut paljon uusia erikoisia asukokonaisuuksia. Kuvaukset kestivät nelisen tuntia ja sitten äkkiä kotiin pesemään meikit pois, eli sen verran paljon he minulle ja CClle olivat lätränneet kasvoille. Ensi viikonloppuna käymme kuvat valitsemassa, joten täällä innoissaan odottelen lopputulosta.

                                                                                                                                                                 

On Saturday we arrived at the studio nine in the morning. They started by applying my make up before I could go and choose an outfit. After seeing some of the outfits on the computer and what they looked in photo shoots, I chose a back and beige mini dress. The hair style they gave me looked like an old English lady, if you want to believe what CC thought… luckily they gave me a hat and hopefully I didn’t actually look like that in the pictures. CC had a suit on and the photographer was one of the only who could talk some English. Really nice guy and the shoots went well.

For the second look I wanted to go for a Shanghai look. The traditional Qipaos, Chinese dresses, where too small, but one modern one fit, so I went with it. I was given a pink boa and a umbrella in the shoot and CC was dressed in a more traditional Chinese suit. I had high heels in all of the shoots, but CC didn’t like it when I was the same length as he, so I sometimes had to find some high, but not too high heeled shoes.

For the third shoot I could not find anything that fit. Most dresses and clothes are already small for the tiny Chinese women, so you can imagine a westerner trying to fit into them. I found a leather jacket, but the makeup artist gave me the old school American look with high ponytail and bright lipstick so I ran and changed back to my own clothes. I could already imagine how horrible those pictures would have looked with CC in a pair of too small leather pants as well. So in the last shoot we had our own clothes and this confused the photographer as he didn’t know how we should act in the shoot. We were a bit freer and we could tell him what we wanted to do and what things to use as an extra in the pictures. After about four hours we finished and we can go back there next weekend to choose the pictures we want. 

Saturday, August 29

Mekko kaaos

This was the picture of the dress that I wanted 

Kuten monena viikonloppuna on tullut kirjoitettua, päätin teettää mekon räätälimarkkinoilla. Ensimmäistä kertaa asiat eivät menneet niin kuin oli sovittu. Olin löytänyt netistä kivan kuvan ja näytin sen yhdelle räätälimarkkinoiden myyjälle. Hän sanoi, että ei ihan samaa voi saada, mutta samantapaisen kyllä. Yläosa piti tehdä pitsistä, ja kuulemma Suzhou kaupungissa saisi ostettua hienoa pitsiä. Myyjä sanoi, että hänen kaverinsa voi sieltä käydä ostamassa ja hän lähettää minulle kuvia eri vaihtoehdoista. Maksoin 60 euroa etukäteen, ja loput, noin. 40 euroa, maksetaan kun mekko on valmis.

Kuvista ei kuulunut mitään, vaikka kyselin niiden perään. Viikko tilauksen jälkeen kävimme markkinoilla uudestaan hakeaksemme CCn puvun, ja ajattelimme, että minullakin olisi mekko valmiina ensimmäistä kokeilua varten. Eipä ollutkaan mekkoa kokeiltavana, vaikka myyjä oli sanonut, että mekkon alaosa valmistuisi nopeasti.

No seuraavalla kerralla kuulemma mekon alaosa olisi valmis. Kävimme seuraavalla reissulla myös toisella räätälimarkkinoilla noutamassa CCn siskon ja hänen poikaystävänsä hääasut. Saapuessamme kokeilemaan mekkoa, nainen ei ollutkaan paikalla, vaikka kello olikin jo lähemmäs 10. Soittelimme hänen perään ja hän kuulemaa avaa shopin vasta yhdeltätoista. No onneksi hän kiiruhti paikalle, ja sain kokeilla alaosan. Hame ei sinänsä ollut mikään erikoinen, ja hameen alaosasta puuttui tilaamani pitsi osat. No kuulemma sen hän pystyi lisäämään seuraavalle kerralle. Mekon tärkein osa, eli pitsitoppista ei vieläkään kuulunut mitään. Vasta sen jälkeen kun sanoimme, että tehkää työnne vähän nopeammin, aloin saamaan kuvia eri pitsivaihtoehdoista. Mikään kuvista ei ollut läheskään samanlainen kun mitä olin halunnut alun perin.

No jälleen kerran räätälimarkkinoille katsomaan mitä he olivat saaneet aikaisekseen. Nyt toppi oli tehty, mutta se ei ollut lähelläkään sitä mitä olin tilannut. Se ei ollut pitsistä tehty, vaan jostain halvasta, läpikuultavasta kankaasta. Pitsiä oli ainoastaan lisätty helmaan. Lisäksi olin halunnut paljon helmikirjailua, mutta sitä he eivät olleet tehneet ollenkaan. Kaiken lisäksi toppi oli liian pieni, eli en olisi sitä voinut käyttää. Meillä oli vain noin pari viikkoa jäljellä ennen kun tarvitsisin mekon, ja sen tekemiseen oli jo tarvittu kuukausi, joten emme enää jaksaneet odottaa kaikkia korjauksia. Vaadimme rahamme takaisin, ja ihme kyllä saimme ne takaisin. Nainen yritti totta kai sanoa, että heillä on ollut kuluja tehdessään mekkoa, ja että voisin saada hameosan halvemmalla. Sanoin etten hameella tee mitään ilman toppia, joten onneksi en sitä hetken väittelyn jälkeen tarvinnut ostaa. Usein räätälit eivät anna takasin maksua, mutta luulen, että kiinaksi väittely toimii paremmin. Lisäksi väittely shopin edessä häätää kaikki asiakkaat pois ja antaa paikalle huonon maineen, joten luulen, että hän halusi maksamalla päästä meistä nopeasti eroon.

                                                                                                                                                           

As I have written in many of my weekend posts during the previous month, I had ordered a dress to be tailor made. I found a picture on the internet and showed it to one tailor shop that told me that they could do it. The dress is two pieces and the top is made out of lace and pearls or other applications. The woman told me the lace part could be bought in the city of Suzhou, since Shanghai apparently didn’t this type of lace. I was supposed to get some pictures of different lace later in the week. I paid 400rmb upfront.

I didn’t receive the lace pictures even after I asked for them. During the next weekend we picked up CCs suit from the market and at the same time we visited my dress tailor. They hadn’t even made the skirt part, which was said to be the simple one. So we had to come back the following weekend again. This time she wasn’t at the market when we came before ten and after calling her she showed up some 20 minutes later with the first part of the dress.  I tried it on and some alterations needed to be done, but the top was still not done.


After we let them know that they need to start working faster, we got some pictures of lace that didn’t match the picture at all. The fourth weekend in a row we showed up in the tailor market and the top was done, but it didn’t look like it was supposed to. The fabric was not lace and there were no pearl applications. The top was also too small and we didn’t have more time to wait for them to fix all their problems, so we demanded my money back. Good that CC could argue with her in Chinese, because tailor shops don’t usually give the money back as they already have some expenses. She tried to offer the skirt part for a lower price, but I didn’t have any use for it without the top. Luckily I got my money back, but we wasted so much time on making this dress. 

Tuesday, May 12

Triangl bikinit

Both bikinis are same model Milly 
This color is called the Arizona Sunset
Miami Mint

Olen Taobaossa pitkään katsellut Triangl merkkisiä neoprene bikinejä. Bikinit näyttävät ihan mallinsa ja värinsä takia piirretyiltä. En kuminkaan ole netistä mitään ostanut, sillä halvat bikinit eivät varmaankaan vastaa kuvia, ja olisin varmaan saanut postissa jotkut laadultaan huonot bikinit. Toisaalla mikäli olisin maksanut yli 45 euroa, olisin ehkä voinut saada netistä ehkäpä jopa aidot Triangl bikinit. Netistä on vaikea ostaa vaatteita ja etenkin bikinejä, sillä laadusta ja kooista ei ole tietoa. Onneksi huomasin bikinit Science and Technology markkinoilla, yhdessä pienessä vaateliikkeessä. Myyjä oli varmaan äskettäin saanut suuren setin bikinejä, sillä hänellä oli valtavat laatikot täynnä kokoja ja värejä. Kaupassa pystyi jotenkin hahmottamaan, että mikä koko on se oikea ja samalla kokeilla miltä materiaali tuntuu. Ajattelin ostaa vain yhden setin, mutta yksi olisi aluksi maksanut lähemmäs 30 euroa, kun itse olisin halunnut maksaa vain kympin. Myyjä antoi parhaimman diilinsä, mikäli ostaisin kolme kappaletta, eli 18 euroa per setti. Sain vielä hinnan vähän alemmas ja maksoin lopulta kahdesta bikinistä 30 euroa, eli 15 per setti. Paljon muitakin värejä löytyy, mutta neonvärit sopivat parhaiten rusketuksen kanssa. 

                                                                                                                                                                

I was browsing Taobao when I came across Triangl bikinis. I found them really interesting looking due to the colors and black edges that make them look cartoonish. Taobao had some really cheap ones costing just some 30 rmb and some more expensive ones costing from 300rmb upwards. I was unsure from where to buy, as I assume that the inexpensive ones aren’t using neoprene material and the model and fit might be bad. On the other hand the expensive ones might also not be the real ones. Buying bikinis without knowing if they are properly made and what size you should have is a bit complicated. Luckily I didn’t buy from Taobao, as I found a shop at the Science and Technology market selling the bikinis. The seller had lots of colors and sizes and I was somewhat able to try the top on and see if it even looked good or not. I had to haggle for a while and ended up buying two pieces as the price for two was 200rmb together, even though she started off from like 180rmb for one.  

Monday, April 20

Muotiviikot Shanghaissa



Huhtikuun alussa vietettiin Shanghain muotiviikkoja. En ole kauhean paljon tapahtumasta kuullutkaan, mutta kävellessäni Xintiandi alueella taisin löytää muotinäytösteltan. Kävelin katua pitkin kun yhtäkkiä nurkan takaa kaksi miestä tuli jousten isot kamerat valmiina kädessä. Hetken kuluttua joukko ihmisiä ilmestyi, ja miehet kuvasivat jotain heistä. En tiedä loppuiko vai alkoiko joko muotinäytös juuri siihen aikaan, ja mikäli siellä oli jotain tunnettuja henkilöitä, niin minä en heitä ainakaan tunnistanut. Pääoven edessä oli lisään ihmisiä kamerat valmiina, mikäli joku tunnettu henkilö tai hyvin pukeutunut tyyppi tulisi vastaan. Itse en ohi mennessäni mitään jännää bongannut, joten jatkoin matkaan.

                                                                                                                                                                   


Shanghai had its own fashion week in the beginning of April, but I haven’t looked up what events there were during that time. I only by chance found the main runway tent in Xintiandi when visiting the area a week ago. As I was walking down a road, some men came running from behind a corner and started taking pictures of the people coming behind them. I’m not sure if this crowd was on their way to a fashion show, or in case it just had ended. I looked around at the crowd gathered outside the main entrance, but I didn’t spot anybody that looked famous or was wearing anything interesting. 

Saturday, April 11

Nordic Thoughts on Fashion

Vaikka liityin jo jonkin aikaa sitten mukaan Finnish Business Council Shanghain ryhmään nimeltä Young Professionals, en ole yhtään seurannut mitä tapahtumia he ovat järjestäneet. Katsottuani heidän sivuiltaan, huomasin, että yhdeksäs päivä oli tulossa luento, nimeltä Nordic Thoughts on Fashion. Ilmoittauduin mukaan, sillä muoti aihe kiinnosti minua. Luento pidettiin Kartel nimisessä viinibaarin alakerrassa, ja samaan aikaan kun luentomme pidettiin, päätilassa, eli yläkerrassa Britti konsulaatilla oli omat pippalot. Luento maksoi seitsemän euroa ja paikalla oli varmaan lähemmäs viisikymmentä ihmistä, vaikka tilat olivat melko pienet ja eivät toimineet lunetosalina kovin hyvin. Luentokin alkoi neljäkymmentäviisi minuuttia myöhässä, ja ihmettelen, mikä syy tähän oli. Ensimmäinen puhuja oli Eccon markkinointi osaston johtaja Sarah Chu, joka kertoi miten Ecco on muuttanut taktiikkaa tulessaan Kiinan markkinoille ja miten saada kuluttajat tietoiseksi merkistä. Hän kertoi mm. että mainoksissa käytetään julkkiksia ja merkkiä yritetään siirtää ylemmäs kohti luksus kategoriaa. Kenkävärit ja -mallit ovat myös eri kiinan markkinoilla, kun mitä ne ovat Skandeissa. Lisäksi eri konseptiliikkeitä on avattu, joita ei muissa maissa löydy. Puheen alussa mikrofoni kaikui ja ääni kuului kahdesti, mikä oli melko ärsyttävää. Lisäksi puhujan videot eivät kunnolla toimineet, mikä vaikutti kokonaisuuteen huonolla tavalla, vaikka puhuja oli muuten hyvä.

Illan toinen puhuja oli ruotsalainen muotisuunnittelija Viktoria Chan, joka kertoi miten vaikeata on tuoda Ruotsissa toimivan merkkinsä Kiinaan. Suurimmaksi osaksi hän kertoi mitä haasteita on viimeisen puolen vuoden aikana kokenut, samalla kun antoi meille paljon kiinnostavaa insider tietoa muoti maailmasta Kiinassa. Hän sanoi mm. että mikäli haluaa vaatteensa näkyviin lehdissä, lehdelle tai toimittajalle pitää maksaa, jotta he kirjoittavat tai kuvaavat hänen vaatteitaan. Toimittajat eivät myöskään osallistu tapahtumiin, mikäli heille ei makseta. Victoria myös kertoi miten tuttava oli löytänyt toisesta kaupasta samanlaisen mekon, kun mitä Victoria on suunnitellut, 300rmb (45euroa), kun hän itse myy niitä 3000rmb (450euroa). Hän oli melko katkera, että joku muu kopioi ja tekee rahaa hänen mekollaan, kun hän itse ei saa niitä myytyä. Hän sanoi vielä, ettei ymmärrä kiinalaista kuluttajaa, sillä hänen mielestään he käyttävät niin viime vuosien mallisia vaatteita, ja jopa lisäsi, että hänenkin pitää alkaa lisätä bling blingiä vaatteisiinsa, jotta ne myisivät Kiinassa paremmin.


Viimeinen puhuja oli suomalainen Kirsi Rauhala, joka on töissä Lindexillä, ja kertoi mm. Lindexin toiminnasta ja omasta työkokemuksestaan. Kirsi on jo pitkään tehnyt töitä Aasian markkinoilla Suomalaisille yrityksille, kuten Citymarket ja Seppälä. Hän meni läpi miten ajat ovat muuttuneet ja mitä hän uskoo tapahtuvan tulevaisuudessa Kiinan markkinoilla. Yleisö sai lopuksi vielä kysyä puhujilta, mikäli kysymyksiä tuli mieleen, mutta suurimmaksi osaksi ainoastaan järjestäjät keksivät kysymyksiä. Ohjelman piti loppua kymmeneltä, mutta onneksi jo vähän kello yhdeksän jälkeen ilmoitettiin, että nyt siirrymme terassille jatkoille, ja siinä vaiheessa lähdin kotiin. Mikäli olisin myöhemmin lähtenyt, en olisi metrolla päässyt kotiin asti, sillä Guanglan Lun vaihtoasemalla metro loppuu joskus siinä kymmenen aikaan. Keskustassa voi käyttää metro vielä kello yhdentoista jälkeen, kun meidän vaihtolinja lopettaa vuoronsa jo todella aikaisin. 

                                                                                                                                                                   

During my time here I haven’t been following up on what the Finnish Business Councils group in Shanghai called Young Professionals has been up to, until recently. I found on their website that there would be an event called Nordic Thoughts on Fashion, with three speakers from the Nordic countries, so I signed up for it. The event was held in Kartel, a wine bar in the city center. When I arrived at the bar, located on the fifth floor, I paid the fifty rmb for the entrance and was guided to have a seat on the fourth floor. The fifth floor, or the actual bar, had a British event going on. People arrived in a steady pace and the room got packed pretty quickly. Actually many people had problems finding seats, since it was more like a lounge with large sofas, not a place to have events like this. I think that there were more than fifty people in the room in the end. The event started about forty-five minutes late and they had problems with showing videos and the microphone did some echo in the beginning. So not too well prepared if you ask me.

The first speaker was Sarah Chu, head of marketing for Ecco, who talked about what Ecco has changed about themselves after entering the Chinese market, in other words a bit about market strategies and brand image. For example Ecco makes different colors and models of shoes in China that aren’t on sale in the Scandinavian countries. Also the advertisement is more luxurious in China, with some well-known celebrities as their face, as in other countries Ecco is seen as a pretty normal brand compared to Clarks.

The second speaker was Swedish fashion designer Victoria Chan, who talked about the challenges of entering the Chines market with a well-established brand in Sweden. After arriving six months ago in China, she thought launching her brand in Shanghai would be easy, just to find out that the market doesn’t work in the same way as in Sweden. Shanghai has a boutique culture, and getting her brand into a mixed brand store is hard, since there aren’t too many of them in the city. She also talked about problems with people copying her dresses, and selling them for a cheaper price as well as how expensive it is to get your clothes on show in a magazine. In China designers pay for all the exposure in magazines and also editors attending events get paid. All in all magazines are just product placements and something a new brand can’t afford.


The third speaker was Finnish Kirsi Rauhala, who talked about Lindex and her career. She has worked previously in China and Asia, so she let us know how the markets and business has changed over the years and how she feels it will be in the future. Overall the presentations were great, but the place was too small for that many people and waiting for the event to start was big negative experience. The event should have ended at ten, but as the organizer announced a bit after nine, that now was the time to move over to the roof and mingle, I decided to leave. The last metro going from Guanglan lu towards my home stop leaves after ten, so I hurried over to the metro line two and made it to one of the last metros. 

Friday, April 3

Muotia halvalla


Found some Prada and Emilio Pucci dresses for about 300rmb. Maybe I should get one myself?

Löysin parisen viikkoa sitten CCn siskon avulla aivan mahtavan vaateliikkeen. Yksittäisiä merkkivaatteita saa todella halvalla verrattuna mitä ne oikeasti maksaisivat. Rekit ovat aivan täynnä tavaraa, mikä tekee vaatteiden selailun melko hankalaksi. Joistakin malleista löytyy lisään kokoja, kun toisia on vain yhden kappaleen verran. Täällä minun kannattaa usein käydä katsomassa, mitä uutta on tullut. Ensimmäisellä kerralla tarjolla oli paljon Michael Korsin ja French Connectionin ihania kesämekkoja, mutta toisella kerralla nämä olivat jo myyneet loppuun ja tilalle oli tullut Pradan ja Emilio Puccin mekkoja. Tälläiset ei niin kalliit merkit, kuten esim. Zara, Adidas tai MK saa ostettua 10-20eurolla, kun taas luksusmerkit voi saada 50-80eurolla, tai kalliimalla. Löytyi jopa miesten Armanin takki hintaan 160euroa, mutta nämä hinnat kuulemma tippuvat, mikäli kukaan ei heti tuotetta osta. Suurin osa vaatteista on kiinassa tehtyjä, joten arvelisin näiden olevan tehtaiden ylijäämiä. Feikkejä nämä eivät taida ainakaan olla, sillä verrattuna markkinoiden tuotteisiin, nämä vaatteet ovat paljon laadukkaampia. Itse olen tähän saakka ostanut Weekend Max Maran sinisen Kashmir neuleen, MKn oranssin paidan, Zaran paksumpi puuvillainen teepaita ja Adidaksen tuulitakin. Paidat maksoivat 12euroa kappale ja takki oli 21euroa. Olen niin iloinen löytäessäni tämän paikan, sillä nyt ei enää tarvitse ostaa kaupan hinnoilla varustettuja tuotteita, tai mennä outletteihin metsästämään ns. löytöjä. 



A couple of weeks ago I found a great store selling cheap brand clothing. The store is located near our home, and I have passed it many times, but since they have only children’s clothing on the first floor, I have never dared to go and look what they have on the second floor. The second floor is full of clothing racks, and most pieces are only one size, but some do have other sizes in their storage. Brands that I mostly looked at, were Zara, Adidas, Michael Kors, French Connection, but there where others as well. Most pieces cost 89rmb, with some a bit more expensive if it was a designer brand such as Helmut Lang, Pucci or Prada. Even though the prices were amazingly cheap, I believe most were genuine products, except for Kenzo products, because they are sold everywhere. The store gets new cloths in all the time, so I should go there more frequently to see if there are any gems. Finding this place was really great, since now I don’t need to buy “normal” prices clothes that often or travel to an outlet to look for bargains. For now I have bought four items costing about 400rmb together. I bought a Weekend Max Mara Kashmir sweater, a MK orange blouse, a Zara black and white thicker t-shirt and a wind breaker from Adidas. 

Thursday, March 19

Finch sadeviitta

I should have taken a picture of the coat at the market as the fabric doesn't show the print now when it is crumbled
The jacket can easily bee inserted in its middle pocket and turned into a bag
Ostin Designer Marketilta Finchin sadeviitan, sillä se vaikutti niin näppärältä kun sen voi rutata sisään etutaskuun ja muuntautuu laukuksi. Laukkahan ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sadeviitan säilyttämiseen. Viittoja oli kahta eri mallia aikuisille ja niitä löytyi eri väreissä ja kuoseissa. Itse ihastuin tähän liilaan, kokeiltuani sinistä ensin. Printissä on kuvia Shanghain ihmisistä, kaduista ja muista kaupunkiin liittyvistä asioista. Takaosassa on iso lintukuva, joka on tehty heijastinmateriaalista, vaikka Shanghaissa heijastimia pimeästä huolimatta ole koskaan nähnytkään. Tarjolla olisi ollut myös pidempi malli, mutta sitä käytetään pyöräillessä. Viitta maksaa kaupassa 380rmb, mutta markkinoilla sen sai ostettua 250rmb, eli noin 37euroa. Markkinoilla lähestyessäni Finchin kojua myyjä tuli heti näyttämään kaikki erivaatemallit ja kertoi kuinka eko-teko koko sarja on. Sadeviittakin on tehty jostain eko-materiallista. Tarvitsen vielä uudet kumisaappaat, kun edelliset hajosivat, ja tämän jälkeen olen valmis Shanghain sateisiin.

                                                                                                                                                                   


At the Designers Market I bought a rain coat that I had seen earlier in a shop. There were two different models for adults, one shorter and one longer for bike riders. They had different patterns and colors as well and I tried a blue one before choosing the purple one. When not using the coat it is inserted inside its own front pocket and has with the strap it can be carried as a bag. The print incorporates elements from Shanghai such as people and places. It is made of some eco-friendly material that the designer was really keen on pointing out for me. The rain coat costs some 380rmb in other stores but at the market I got it for 250rmb. Now I just need to buy some new rain boots and I will be ready for the rainy summer that is ahead of me. 

Sunday, May 11

McQ silkkihuiveja











Menin yhtenä perjantaina suomalaisen seuraksi Science and Technology markkinoille. Minulla ei ollut tarkoituksena ostaa kauheasti mitään, joten olin enemmän mukana näyttääkseen miten markkinoilla tingitään. Suomalaisen innoissaan ostellessa kaiken laista menin katselemaan huiveja eri liikkeissä. Yhdessä pienemmässä putiikissa oli esillä todella hienoja silkkihuiveja, jossa oli eri lintuja motiiveina. Minua eniten kiinnosti musta huivi jossa oli kolibri-lintuja ja sininen huivi, jossa oli pääskysiä. Tiedostelin hintaa, mutta en siinä vaiheessa oikein jaksanut alkaa tinkimään, joten päätin vielä katsella huiveja muissa liikkeissä. Nämä lintuhuivit jäivät kuitenkin mieltäni painamaan, ja menin jokaiseen huivi-liikkeeseen kysymään onko heillä linnuilla koristettuja huiveja. Kellään ei ollut, vaikka yhdessä kävimmekin heidän kasat läpi. Yhdessä liikkeessä ei ollut lintuja vaan pääkallo-huiveja. Nämä Alexander McQueen tyyppiset huivit eivät ole kiinnostaneet minua aikaisemmin, mutta musta huivi jossa oli pääkalloja, jotka oli muodostettu kukista, näytti ihan hyvältä. Olin muutenkin ostanut paljon paksuja huiveja, joten päätin nyt siirtyä kevyempiin kesää varten. Pääkallohuivin sain nopeasti alas 6,50 euron hintaan, mutta en siltikään ollut löytänyt lisään lintuhuiveja mistään.

Lopulta minun piti mennä takaisin siihen ensimmäiseen liikkeeseen missä olin lintuhuivit nähnyt. Paikalla ei ollut enää päämyyjä, vaan vanhempi nainen istui liikkeen ulkopuolella. Tiedustelin taas hintoja ja ne olivat nyt sitten vähän nousseet eli musta huivin olisin saanut noin viidelläkymmenellä eurolla ja sinisen neljälläkymmenellä. Minä aloitin mukavaan tapaan sanomalla maksavani kahdesta kaksikymmentä euroa. Huomasin, että vanhempi nainen ei paljon neuvottelua osannut englanniksi käydä, joten vaihdoin kiinaan ja siinä sitten neuvottelimme hintaa pitkään. Nainen soitti pomolle kysyäkseen millä hinnalla hän huivit voisi myydä. Lopulta hän olisi halunnut viisikymmentä kahdesta huivista, mutta sain onneksi vielä lisäneuvottelun jälkeen huivit neljälläkymmenelläviidellä eurolla. Olihan se enemmän kuin mitä aluksi halusin maksaa, mutta myyjäkin pitkään selitti, että hinta on korkeampi kun laatu on parempi ja koko oli niin suuri. Huivit ovat todella pehmeitä ja en osaa mitään pieniä huiveja edes käyttää.


                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

One Friday evening I decided to go together with a Finnish student to Science and Technology market, to basically assist him in how to bargain at the market. As I only went there to help him, I didn't have anything specific I was looking for. As the Finn was shopping away I entered one of the many scarf shops and saw really beautiful silk scarfs with different birds as motive. The ones that got my attention the most was a black one with hummingbirds ad a blue one with sparrows. At that point I wasn't too eager to bargain so I decided to look for the scarfs in some other shops. I visited maybe five places but no one had the same ones. A nicer seller introduced new Alexander McQueen scarfs with sculls as motive. I ended up buying a black one that had sculls made of flowers. The scarf cost 50rmb, and therefore was in the same price category as the scarfs I have bought before.

In the end I went back to the first shop I had seen the bird scarfs at and asked for the price from an older lady sitting outside the shop. I realized pretty quickly that her English wasn't too up to date, so I decided to switch to Chinese, and maybe get the price lower quicker. It didn't help too much as we were on totally different pages regarding the price for the two scarfs. She would have wanted about 700 or 800 rmb as I was offering 150 for the two of them. In Chinese she explained how good quality the scarfs were and that the size was bigger than normal ones. She offered other scarfs for my price, but I wanted the nicer ones. She called her boss to ask what price she could sell the scarfs for and in the end I got them for 350rmb. This was the hardest and longest negotiations ever, probably since I hadn't anticipated buying anything that day. 

Thursday, May 8

Karmapalloja ja Pandoraa





Isoäitini antaman syntymäpäivälahjan ansiota pystyin taas laajentamaan koruvalikoimaani. Olin itselleni lahjaksi ostanut paljon Thomas Sabon ja Pandoran koruja Nanjing kadun markkinoilta, ja myyjä oli kertonut saavansa lisään uutuuksia parin viikon jälkeen. Eli palatessani sinne tasan kaksi viikkoa myöhemmin sain ne halutut uutuudet. Enimmäkseen tuli ostettua ns. karma palloja, jotka kuuluvat Thomas Sabon 2014 mallistoon. Myös kaksi Pandoran ranneketta ja niihin sopivia charmeja tuli ostettua. Viime kerralla ostin hopeisen pöllön ja joutsenen, ja tällä kertaa mukaan tuli kaksi kyyhkystä ja pandacharmeja.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

After receiving my birthday gift from my grandmother I was able to expand my jewelry collection. I was aware that new Thomas Sabo had arrived in the shop I get most of my jewelry from, so I headed there. Last time I had bought for myself as a gift, lots of TS pendants and so on, so this time I mostly shopped for different karma beads that I can both use on a bracelet or a necklace. I did also buy my first Pandora bracelet with an owl and swan charm last time, so this time I took a bracelets in white and lilac to accompany my black one. To this also a panda and a couple of birds with some new colored beads was added. 

Sunday, May 4

Outlet shoppailua



Realized the shoes where different colored back home,
so I will have to return them later
Stella McCartney for Adidas

Labor Dayta vietettiin Kiinassa ensimmäinen päivä toukokuuta. Olin jo viime viikonloppuna halunnut lähteä outlettiin shoppailemaan, mutta minulle oli kerrottu, että kuun alussa alennukset vasta alkaisivat kaupoissa, joten oli parempi odottaa. Olin luullut että Shanghaissa on vain yksi outlet city, joka on noin kolmentunnin matkan päässä, kaupungin ulkopuolella. Olin väärässä ja selvisi että outlettaja onkin neljä, joista yksi on melko lähelläkin. Otimme bussin pääkadulta ja matkustimme sillä noin kolmekymmentä minuuttia, kunnes jäimme pois ja vaihdoimme toiseen bussilinjaan. Toisella bussilla menimme vain kolme pysäkkiä, ja sitten olimmekin jo perillä. Vaikka päivä oli todella kuuma, lähemmäs kolmekymmentä astetta, matkat sujuivat melko hyvin. Olin odottanut että tässä outleteissa ei olisi minulle mitään tai että hinnat olisivat ihan kohtuuttomia, joten en ottanut paljon käteistä mukaan. Paikka olikin ihan mahtava ja alennukset vielä parempia. Poikaystävä oli ollut oikeassa sanoessa, että alet alkavat vasta tänään, sillä paikka oli täynnä paikallisia ostoksilla ja monessa paikkaa outlet hinnoista tippui vielä puolet tai jopa enemmänkin pois.

Paikka oli moderni, ja jaettu noin neljään viiteen rakennukseen, jossa jokaisessa oli noin kaksikymmentä liikettä. Urheilupuolella oli Nike, Adidas, Vans, Lacoste, Converse ja isomäärä ulkoilmavaatemerkkejä. Normaaleja länsimaalaisia merkkejä oli myös paljon kuten Guess, GAP, Esprit, Levis, LEE ne. Paikalla oli lisäksi vielä paljon liikkeitä, joissa oli myynnissä eri merkkejä, eikä vaan yhtä ja samaa. Suuntasimme ensiksi Adidaksen, josta löysin heti Stella McCarneyn suunnitelleen takin, jota olin jo vuosi sitten Suomen Stockmannilla katsellut. Silloin hinta oli ollut ihan älytön, ja olihan se vieläkin aika kallis, mutta kun olin sitä jo pitkään miettinyt ostavani niin kyllä se 70% alennus helpotti päätöksentekoa. Olen muutenkin aina Stella McCartneyn vaatteiden perässä, eli Adidas liikkeestä oli vaikea päästä ulos kun niitä vaatteita oli tarjolla niin paljon. Pistin ensiksi takin ja yhdet legginsit kassalle varukseen, kun en tiennyt olinko valmis maksamaan niistä niin paljon, mutta lopulta palasin hakemaan ihanuudet. Voin vain sanoa, että ei ne mitenkään halpoja olleet, mutta samalla kun katsoo alkuperäishintoja eli takki noin 363€ ja legginsit vähän yli 100€, niin maksamani hinnat eivät olleet mitään suuria.

Kiertelimme hetken sadanmiljoonan muun kiinalasien kanssa liikkeissä, kunnes siirryimme ulos. Alue oli todella kaunis, sillä se sijaitsi Huangpu joen äärellä ja ilma oli raikkaan merimäinen. Joen äärellä oli laitureissa sekä isoja konttilaivoja sekä luksusjahteja. Palasimme taas sisään ja menimme länsimaalaisten merkkien myyvään I.T myymälään. Kenkäosastolla tuli ensimmäistä kertaan vastaan Jeffrey Campbellin kenkiä, eli niitä en ole vielä missään muualla nähnyt. Näitä kenkiä tuli sitten sovitettua jonkin aikaan kunnes eteen tuli nahkasandaalit, jotka tuntuivat jalassa niin mukavalta, että vaikka niissä oli pieniä virheitä, tuli nekin ostettua hyvillä alennuksilla. Näidenkin alkuperäishinta oli 260€, mutta alennuksilla ne olivat halvempia, kun mitä saman merkkiset kengät Suomessa saa ale-aikoihin. Olisin vielä halunnut ostaa Lacosten kesä-kengät, mutta käteistä ei enää ollut, joten menin automaatille nostaakseni lisään rahaa. Rahan sijaan koneesta tuli ulos kuitti, jossa kerrottiin summan hyväksytyksi, ja kortti tuli rahoitta ulos. Siinä sitten tunnin keskustelut infopisteen työntekijöiden kanssa, siitä että mitä rahoilleni tapahtui. Kävimme automaattiakin yhdessä tarkastamassa, ja selvisi, että siinä ei enää ollut rahaa. Emme siis tienneet mitä rahoille tapahtui, vai tapahtuiko mitään, mutta kun käteistä ei enää ollut emme voineet tehdä muuta kun palata kotiin.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

Labor Day was celebrated in China on the first of May so we headed out for some outlet shopping on that day. I had wanted to go there one the weekend, but I was told that the sales would only start when May began. This seemed to be legit, as we arrived and the place was packed with locals. Beforehand I had believed that Shanghai only had one outlet city a three-hour-drive outside the city, but this wasn’t true, as the city had at least four, and some of them are pretty close-by. We took a bus from the main road and after a thirty minute drive we got off and changed to another bus line. We only passed three stops and then got off, so it wasn’t too far. The place was new and modern and the shops were dived into maybe four or five buildings. One section had mostly sports and outdoor gear brands such as Nike, Adidas, Lacoste, Vans, Puma, Reebok, NB, North Face etc. Also international brands such as Guess, GAP, Esprit, Levis and Lee could be found just to name the ones I remember seeing. Most places had pretty nice sales which meant that from the outlet prices half or even more was reduced.

We started off by going to Adidas store. It was huge and crowded but I still managed to find the section I like the most: Stella McCartney for Adidas. There were lots of clothes and to my delight I found a jacket I had been looking at back in Finland a year ago. At first I hesitated as the price wasn’t too low, but as it still was about -65% I took it and a pair of leggings and handed over to the cashier so I could think about it. In the end I didn’t have to thinks too hard, as I had wanted to buy the jacket for a long time, so I saw this as my last chance to have it and bought it. After seeing what Nike had to offer we went outside as it was a sunny and warm day, with about +30 degrees Celsius. The outlet was located next to the Huangpu river and the air was fresh from the ocean breeze. The riverbanks had lots of large ships anchored as well as some luxury yachts.

After a while in the sun we returned inside and went to I.T a pretty expensive shop with international brands. At the shoe department I found for the first time Jeffery Campbell shoes. I probably tried on all of them until I found a pair of nude leather sandals that were so comfortable, that even the small mistakes didn’t bother. I also ended up buying them for a nice -70% discount and leaving me with no cash. My attempt to withdraw cash wasn’t too successful as I got a receipt stating that the transaction was made but no cash came out from the automate. We headed home in the end, after talking with the staff and the bank and not knowing what happened to my money. 

Thursday, April 17

Hopea Pääsiäinen



Ihanat, itselleni lahjaksi ostetut korut, sekä poikaystävältä saatu sormus kuvissa näkyy. Thomas Sabo korut olivat uusimmasta mallistosta, joten melko nopeasti nämä ”markkinat” saavat ne tuotettua. Esim. koristetut helmet maksoivat kappalehintaan vähän yli euron, mutta niitäkin pitää osta aina parillinen määrä, mikäli ne kaulakoruun haluaa pistää. Itse pidän kaulakoruketjuista jotka ovat malliltaan pidemmät, mutta tällä kertaa liikkeessä oli vain lyhyempi malli, joten se saa nyt hetken kelvata. Liikkeeseen oli myös ilmestynyt todella hyviä Pandoran koruja. Ne olivat Thomas Sabon koruihin verrattuna todella kalliita, mutta tuli silti neljä palaa ostettua. Metalli tai hopea ranneketjua ei ollut minulle sopivan pituisena, joten ostin silloin halvemman kankaisen rannenauhan. Ihme kyllä palaset sopivat mustan kanssa hyvin, joten ei olekaan heti tarvetta mennä ostamaan hopeinen ranneketju.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★


I got really excited when I went to the shop I usually buy my Thomas Sabo jewelry from and realized that they had got the newest collection in their shop. They didn’t have all the pieces that I wanted, but I got enough anyways. The bejeweled beads are really nice and I can switch them in both my necklaces and wristlets. The shop had also for the first time Pandora on sale. I have been looking at them before but as the price is something unbelievable I had never bought them before. When having Pandora you can’t only have a couple of pieces, so bought four pieces: two normal ones, one owl and one swan.