KTV treffit

Kävimme viikolla töitten jälkeen CCn kanssa karaokessa. Kotimme lähistöltä löytyy paljon KTV paikkoja, mutta menimme lähimpään, joka on 5 minuutin päässä. Kaksi tuntia minihuoneessa, jonne mahtuisi noin viisi ihmistä, maksoi alle 15 euroa. Tarjolla on paljon englanninkielisiä lauluja, joten löydän hyvin kaiken maailman lauluja, joita tekisi mieli laulaa, mutta ei kehtaa muitten edessä. Joten nyt kun kahdestaan mentiin saa enemmän aikaa laulaa, ja samalla voi valita vaikka mitä ihmeellisiä lauluja, joitten mm. musiikkivideoija ei tarvitse kiinalaisten sukulaisten edessä hävetä. Otimme vielä salaa popcornia ja siideriä mukaan, kun KTVn omat tuotteet ovat sen verran hintavia.

                                                                                                                                                                   

During the week we had a karaoke date with CC after work. I have wanted to go for a long time, but we managed to do it last week for the first time. There are many songs I’d like to sing, but not in front of other people. Now I could choose anything and sing for a longer time, compared to those times when you have a share with more than five people. The mini room that is meant for max five people cost under 100rmb for two hours. The nearest KTV is located just five minutes from our home, so easy and convenient entertainment during the week. 

Vanhojen luokkalaisten kanssa

During our stay in this town we drove around in many of these moped-taxi hybrids 

Playing billiards for the first time in a fancier place

Children running around with their kites in the sky

Food and beverage was included in the price when we went out to sing in one of the many KTV houses

Ensimmäinen päivä Anhuin maakunnas vietimme PTni vanhojen luokkalaisten kanssa. He eivät asuneet Anqing kaupungissa, vaan jouduimme ottamaan aamupäivällä bussin toiseen kaupunkiin. Matka kesti pienemmässä bussissa noin neljäkymmentä minuuttia kiinalaista techno musiikkia kuunnellen ja katsellen kauheita musiikki videoita bussin etuosassa olevasta tveestä. Saapuessamme perille ystävä ei ollutkaan vastassa, vaan hyppäsimme mopon ja taxin välimuodon tapaiseen kulkuneuvoon joka ajoi meidät ystävän kodille. Toivon jo matkalla, että ystävillä olisi joku modernimpi koti, ettei missään aivan kauheassa paikkaa tarvitsisi viettää yötä, mutta onnekseni toivo tuli toteen, ja pojat asuivat melko uudella kerrostaloalueella, ja sisustus oli todella moderni heidän kodissaan. Molemmat paikalliset pojat eivät mitenkään paljon englantia osanneet, joten enpä mitään syvempiä keskusteluja heidän kanssaan käynyt, vaikka molemmat olivatkin mukavia. Menimme ensiksi yhdessä syömään lounaan ennen kuin kävelimme melko pitkän matkan aurinkoisessa ja helteisessä säässä biljardia pelaamaan.

Pelin jälkeen mahduimme kaikki neljä mopo-taxi kulkuneuvoon, joka ajoi meidät poikien asunnon lähettyvillä olevalle urheilukentälle. Pojat pelasivat hetken koripalloa, kunnes siirryimme takaisin asunnolle, jossa yksi pojista oli valmistanut meille ruokaa. Pakollisen lepohetken jälkeen lähdimme laulamaan karaokea. Karaoke maksoi noin kolmekymppiä ja vaikka saavuimme aika aikaisin, olisimme voineet olla siellä yö yhteen asti. Hintaan kuului jopa hedelmiä, pähkinöitä, kaljaa, teetä ja vettä. Musiikin valitsemisohjelma oli todella vaikea käyttää, mutta jälleen kerran valikossa oli ihan uusimpiakin englanninkielisiä tunnettuja lauluja. Kymmenen jälkeen palasimme asunnolle, jossa taas yksi pojista valmisti iltapalaksi nuudeliannokset meille. Hienolta näyttävä sänky narisi siihen malliin, etten yön aikana paljon uskaltanut kääntyäkään. Aamulla saimme taas syötyä runsaan kiinalaisen aamupalan ennen kun hyvästelimme vanhat luokkalaiset ja palasimme Anqing kaupunkiin.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

The first day in Anhui province was spent in another town I don't know the name of :D We took a bus from the bus station and after about forty-five minutes we arrived in a city, where my PTs old classmates lived. The didn't come to meet us so we had to take a moped-taxi-hybrid to their place. After sleeping the previous night at the uncles not-so-tidy home, I was hoping for something better for the next night. To my big surprise my wish came true, and his classmates lived in a pretty new apartment with nice furniture and overall clean home. We went all together straight away to eat some breakfast to a nearby restaurant. Due to a power shortage I was sure we had to go somewhere else, but after waiting for a minute the power went back on and we got some food. After this we walked a long way to get to a place where we could play billiards.

After playing for a while we jumped into a moped-taxi that took us back to a sports field nearby the boys apartment. After the had finished their games we got back to the apartment where one of the boys had prepared lunch for us. We rested for a while and then walked over to a KTV house. Food and beverages were included in the price and the place had some pretty new English-songs on their lists. This was also the first KTV place that also had Korean-song. We sang until a bit over ten o'clock even though we could have continued until one. Back in the apartment one of the guys prepared noodles for dinner. The next day he had also managed to prepare a great breakfast and after that we headed back to Anqing. 

Karaoke-yö

Olimme sopineet tapaavamme uudestaan parin tunnin päästä respassa, jotta lähtisimme yhdessä kiinalaisten kanssa syömään. Sovittuun aikaan vain puolet tanskalaisista oli tullut paikalle. Lopulta selvisi, että ruokailu oli siirretty tunnilla eteenpäin, joten taas kerran tuli odotettua tunnin verran, että pääsisimme lähtemään. Tapasimme kaksi kiinalaista keskustassa ja yhdessä kävelimme buffet-ravintolaan, joka sijaitsi ostoskadun rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Kiinalainenbuffet maksoi noin 7€ per henkilö, juomat mukaan laskien. Olimme niin iso porukka syömässä, että kiinalaiset istuivat keskenään kahdessa pöydässä meidän ulkomaalaisten istuessa omassa pöydässä. Suurin osa ruoista oli raakoja lihoja, joita otetaan mukaan omaan pöytään ja sitten ne itse paistetaan pöydän keskellä olevassa ”grillissä”. Lautaset olivat todella pienet, joten kauheasti ruokaa ei keralla pystynyt ottamaan mukaansa. Suurin osa ruoista oli melko epäilyttävän näköisiä, joten pysyttelin hapanimelä kanan ja riisin ja muun normaalin ruoan parissa. Paistetut lihat näyttivät ei niin hyviltä alussa, mutta olivatkin ihan syötäviä. Tanskalaiset olivat keränneet pöytään ison määrän lihoja, joita kukaan ei pystynyt syömään, joten jouduimme sitten kaikki maksamaan ”sakkoja”, eli pari euroa lisään per henkilö, koska tuhlasimme lihaa.

Ruoan jälkeen lähdimme etsimään karaoke-baaria, jo tässä vaiheessa jotkut kiinalaisista lähtivät takaisin hotelille. Matkalla kuitenkin oli koripallopeliautomaatteja, joten kaikki menivät ensiksi pelaamaan. Paikalla oli myös seinä täynnä ilmapalloja joita pysyt ampumaan kuulapyssyllä. Perus vaarallista touhua, kun samaan aikaan oli ampumassa viisi henkeä eri suunnista ja työntekijä siinä samalla kiinnitti uusia ilmapalloja. Piti ihan paikalta poistua kun jotkut alkoivat huvikseen osoittaa aseita päin naamaa. Välillä tuntuu kun olisi lastentarhan kanssa ulkona kun ei joillain tanskiksilla ole yhtään tietoa miten käyttäydytään eritilanteissa. Siinä sitten pitää alkaa selittämään normaaleja käyttäytymistapoja ! :D

Löysimme lähettyviltä karaoke baarin, joka oli rakennuksen ylimmissä kerroksissa. Tullessamme sisään paikka muistutti hotellia, sillä käytävien päissä oli kauheasti huoneita numeroineen. Saimme melko ison huoneen jonne tuotiin popcornia syötäväksi. Olin luullut, että kiinalaisessa karaokessa on vain kiinalaisia kappaleita ja jos sieltä mitään muun maalaista musaa löytyy se on varmasti jotain vanhoja hittejä. Mutta onneksi olin väärässä ja huoneen tietokoneelta löytyi melko uusia hittejä Usherilta ja Britney Spearsilta. Huoneessa oli jopa oma wc, mikä oli aika luksusta. Juuri kun paikka alkoi vaikuttaa hyvältä kiinalaiset ilmoittivat, että lähdemme toiseen paikkaan koska tämä ei ollut hyvä. Jahas.. Takaisin kadulle taas etsimään toista paikkaa. Hetken kulutta saavuimme seuraavalle KTV-talolle. Ulkoa paikka kuulosti enemmän klubilta kun karaoke-baarilta, sillä ulkona soi techno täysillä. Tämä karaoke baari taisi olla vähän suositumpi kun edellinen, sillä paikka oli täynnä kiinalaisia. Samaan tapaan kun edellisessä paikassakin jokaisella porukalla oli oma huone. Täällä ei kuitenkaan ollut baaria, vaan kauppa, josta ostimme juotavaa. Tanskalaiset kai halusivat näyttää heidän osaavan juoda kunnolla ja loppuyöstä pöytä oli täynnä Absolut vodka-pulloja ja muita virvoitusjuomia.

Kiinalaisethan olivat tottuneet karaokeen ja alkoivat heti huoneeseen päästyä laulamaan. Täälläkin oli ihan hyvä valikoima englanninkielisiä biisejä, vaikka suurin osa oli kyllä vähän vanhempaa luokkaa. Tai sitten tanskikset tykkäsivät laulaa klassisia Backstreet Boysien biisejä. Ihme kyllä tarjolla oli paljon räppibiisejä esim. Eminemin kappaleita oli kymmenen, joista uusin taisi olla viimevuotinen. Olimme maksaneet kolmen tunnin edestä. Kiinalaisten alkaessa jo nukkumaan sohvalla ja kun yksi tanskalaisista meni maksamaan yhden lisätunnin minulle riitti jaa lähdin yksin vaeltamaan takaisin hotelille kello kolmelta. Onneksi minulla on sentään niin hyvä suuntavaisto, että hotelli löytyi helposti vaikka olinkin kävellyt alueella vain kerran aikaisemmin. Toinen tanskalainen olisi halunnut lähteä hotelille, muttei osannut kävellä sinne itse minun jo lähdettyä, joten hän joutui sitten viettämään koko loppu yön porukan seurassa. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

After getting back to the hotel we agreed on meeting again in a couple of hours to go out and eat together. At seven o’clock only half of the group had come. After a while we were informed that we were going to eat with the Chinese students in an hour. For the twentieth time that day I had to sit and wait for the other ones to get ready. At eight we met two of the Chinese in the city. They showed us the way to the restaurant were the rest of the students were. We ate at a “Korean bbq” place that was located in the city center. The place was actually a buffet, but most of the food was raw meet, that you took to your table and then prepared yourself. As a normal buffet restaurant the place wasn’t that good, since there weren’t so many dishes to choose from. We even had to pay some sort of penalty since the Danes had taken so much meet to the table that we didn’t eat.

After the dinner we went looking for a karaoke bar. On the way we found a small tivoli with some arcade games. Almost everybody went playing a basketball game as the rest went shooting air balloons. When the games were finished we went to the nearest KTV. As we entered the sixth floor of the building it looked more like a hotel. There were lots of corridors with numbered rooms. The room was equipped with a large sofa, table and toilet as well as a big TV and a computer from which you could choose songs from. We were even given popcorn as we were waiting for the some of the Chinese to arrive. I assumed there would only be Chinese songs and if they would have any western songs they would probably be old hits. As one of the Chinese guys put on pretty new songs from Usher and Britney Spears I was pretty surprised. Before we even began singing one of the Chinese came and told us that we should go to another place instead. Why we had to change place I’m not sure, but once again we were out on the street looking for a KTV.

We found another one a few blocks away. This place was more popular and it was filled with people as we came in. We started off by buying some drinks from the KTV shop and then we got our own private room. Also this place had a good selection of Western songs. We had paid for three hours and the Chinese students started singing in Chinese straight away. It was a nice experience, but after the three hours one of the Danes went to pay for another hour. At this point I had had it for the night. Listening to old Backstreetboys songs and new Eminem beets the whole night as well as seeing some of the Chinese students leave, also made me want to go back to the hotel and sleep. At three o’clock I decided to go back home alone. I’m glad I have a pretty good sense of direction so I found the way back to the hotel easily. Another Dane had wanted to go home a bit after me, but he on the other hand didn’t know how to walk back to the hotel in the middle of the night.