Hotellinaapurini

Basketball players in the hotel lobby

Vaikea ymmärtää, että olen nyt viisi kuukautta asunut hotelissa. Naapurit vaihtuvat kovaan tahtiin ja aina näkee uusia ihmisiä aulassa istuessa. Hotelli eli Exchange Center sijaitsee campuksen toisen portin luona, eli ulos alueelta pääse helposti, mutta rakennus on samalla melko keskellä kaikkea. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee respa, jossa voi istua joko sohva ryhmässä tai sitten ”ruokailutilassa”. Aulassa on siis jonkin sortin keittiö, jota siivoojat käyttävät, mutta olen nyt alkanut käymään siellä ruokaa mikrossa lämmittämässä. Hissien vieressä on myös ravintola, jossa olen kerran käynyt syömässä todella pahaa kanaa ja riisi annosta. Toisessa kerroksessa en ole käynyt, mutta luulen siellä olevan vain kokoontumistiloja ja työhuoneita. Kolmessa kerroksessa on sitten hotellihuoneita. Huoneet ovat erikokoisia, ja yhden- ja kahdenhengen huoneiden lisäksi löytyy kolmen hengen huoneet ja pariskuntahuoneita. Viidennessä kerroksessa on myös vaatteiden pesutilat. Onneksi pesukoneen käyttö on todella simppeliä puuhaa, vaateet vaan koneeseen sisään, vähän pesunestettä mukaan ja maksukortilla kone lähtee itsestään käyntiin. Pesutuvassa on myös kuivausrummut, mutta vaateet kuivuvat huoneessa melkein päivässä. Tanskalaiset veivät alussa vaatteensa ulos kuivumaan pyykkinarulle.

Aluksi kun saavuin hotelliin, paikan päällä oli kauheasti tanskalaisia. En silloin tiennyt mihin ryhmiin he kuuluivat, sillä isoin ryhmä oli täällä vain pari kuukautta opiskelemassa kiinaa kun taas pienempi ryhmä oli täällä vaihto-oppilaina. Noin kolmenkymmenen kahdeksantoista vuotiaan oppilaan lisäksi hotelissa asuivat myös kaikki heidän opettajat. Eli alussa naapureina asui opettajia, joten minun huoneen ulkopuolella oli melko rauhallista. Noin kuukauden jälkeen hotelliin saapui toinen ryhmä tanskalaisia. He olivat hotellissa vain pari viikkoa, eli hetkellisesti täällä oli lähemmäs viisikymmentä tanskalaista, jos ei jopa enemmän. Kiinankieltä opiskelleiden lähdettyä, hotelli oli hetkellisesti melko tyhjä. En vielä tässäkään vaiheessa ollut kovin tietoinen ketkä hotelissa asuu. Esim. kaksi tanskalista muuttivat hotellin asumaan asunnosta melko myöhäisessä vaiheessa. Myös saksalainen ja liettualainen muuttivat samoihin aikoihin hotellista pois saadakseen paremman asunnon.

Kampuksella on miekkailulle tarkoitettu rakennus, joten suuria urheilujoukkueita ovat tulleet ja menneet. Jossain vaiheessa oli meneillään kilpaillut ja silloin hotelissa oli paljon yksittäisiä kilpailijoita treenaajien tai coachejen kanssa hotelissa asumassa. Kuukausi sitten hotellissa asui uskoakseni korealainen miekkailuryhmä jokunen viikko, ennen kuin ryhmä lähti ja paikalle saapui vietnamilaisia. Vietnamilaiset tekevät ihan kauheasti melua, ja uskon asuneeni joidenkin suosittujen poikien vastapäätä, sillä ihmiset ravaavat edes takaisin ja huutoa käytävästä ja huoneesta kuului koko ajan. Tämkin ryhmä lähti ja hotelli on nyt melko tyhjä taas hetkellisesti, kunnes täällä kampuksella taisi alkaa jokin koripalloleiri. Nyt hotellissa on taas lähemmäs kuusikymmentä kiinalaista, joista noin parikymmentä on alle kymmenen vuotiaita. Hauskaa kun he ylemmissä kerroksissa pomputtaa niitä pallojaan ja juoksee käytävissä. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

It's a bit hard to believe I have been staying in a hotel for over four months now. During this time my neighbors have changed rapidly, so I will write a bit about that. The hotel I live in is also known as an Exchange Center. It is located inside the campus area, beside the second gate, so it is easy to get out from the campus without having to walk too far. The first floor consist of the lobby and reception, a corner where you can warm your food in a micro and eat, even though I mostly see the cleaning ladies eating there. There is also a so called western-styled restaurant, that I have only been once to. They serve some rice-dishes and pizza, and lots of local people seem to like the place, since outside the hotel might be lots of cars when people come here to eat lunch or dinner. I haven't been to the second floor, but I assume there is only office-spaces and some sort of meeting spaces or class rooms. The third to the fifth floor consist of rooms for one to three people. The laundry room is also on the fifth floor. The washing machine is luckily really easy to use, and my clothes get dry inside my room in one or two days. The Danes used to put their clothes outside to dry, but I assume that the clothing line outside is maybe the cleaning ladies.

First when I arrived at the hotel, the place was full of only Danes. They were here for only a couple of months to study Chinese. They were about eighteen years old, so on the same floor as I lived on, lived also their teachers. This meant that I had a pretty quiet start, since nobody ran around outside the teachers rooms in the night. Later on I started finding out where the other exchange students lived, and most of them had their rooms at the same floor as I. Two of the Danes lived in an apartment outside campus, but they moved into the hotel around the same time the German and Lithuanian exchange students moved out from the hotel to find another place to live at. At some point more Danish student came to the hotel for a couple of weeks, but as they all went back home, the hotel was pretty empty for a short while.

As my school is known for its fencing team, a lot of people stay at the hotel if they participate in matches and so on. At one point the hotel was full of fencers with their coaches during a fencing competition. As the competition was over a group of Korean fencers lived here as they practiced in the fencing hall. After them a group of Vietnamese fencers came to stay here. The Vietnamese guys was by far the nosiest group. As they had to shout in the corridors all the time and knock on the door opposite me always for five minutes before the guys living there bothered to open up. When this group left the hotel was empty for again, until a basketball camp started here. Now the hotel is full of 10 and 18 years old basketball players. Not that fun when they live on the upper floors and bounce their balls and run in the corridors so that I can't even take a nap.