Saturday, January 25

Paluu koteihin

Picture taken M.M.

Jo Tammikuun alussa tanskalainen ja unkarilainen vaihto-oppilas lähtivät Shanghaista takaisin koteihinsa. Tänään loput tanskalaisista lensivät takaisin Tanskaan. Olen siis ainut vaihto-oppilas, joka opiskelee täällä koulussa vuoden, joten kolme jäljellä olevaa vaihto-oppilasta lähtevät ensi kuun aikana takaisin Saksaan. Minulle sanottiin, että ainakin kolme tanskalaista tyttöä on tulossa opiskelemaan kevään puolella, joten siinä tapauksessa en olisi kovin yksin täällä. Kyllähän monet kiinalaiset oppilaat ovat tulleet tutuksi, joten enköhän muutenkin pärjäisi kiinalaisissa luokissa. Yksi tanskalaisista sanoi, että häntä harmittaa lähteä nyt, kun olisi vielä paljon asioita, joita kokea täällä Shanghaissa. Siksi olenkin iloinen, että minulla on vielä puolivuotta aikaa tehdä kaikki se, mitä en ole vielä ehtinyt kokea, kuten esim. käynti pilvenpiirtäjissä, eläintarhassa katsomassa Pandoja, ja muuten vain matkustelu Kiinassa. Yksi tanskalaisista oli ottanut täällä ollessa paljon kuvia, joita en itse pystyisi ottamaan kova-äänisellä kännykälläni. Siispä lisään tänne blogiin joitain hänen ottamia kuvia.  

                                  ☆★☆★☆★☆★☆★


Already in the beginning of January a Danish and Hungarian exchange student left Shanghai to go back home. Today the rest of the Danes had their flights back to Denmark. I am the only one who stays here to study for one year, as the other students had only chosen to study one semester. Those exchange students who are still here will also leave during the next month. I was told three exchange students will come here from Denmark for the next semester, so at least I won’t be the only exchange student. Anyways I think I could manage to have classes with only Chinese students, since I know quite a few of them. Just have to ask in advance what classes they got, in case I can take the same ones. One of the Danes who left now said that he still would have had things he’d like to do before leaving. This is why I’m glad I still have plenty of time to do and see all the things I haven’t had the time for yet. I got a lot of pictures from one of the Danes, that he was able to take compared to me, whose phone makes too much sound when trying to take pictures of people, without them noticing. 

Viimeinen illallinen


Viimeinen päivä tanskalaisten kanssa alkoi melko myöhään. Minun palatessa kotiin vähän ennen yhtätoista, heräsin vasta kahden jälkeen. Muidenkin herättyä lähdin kolmen tanskalaisen kanssa markkinoille, sillä heidän piti vielä tehdä viime hetken ostoksia. Matkalla menimme kuitenkin Wagas kahvilaan syömään viimeistä kertaa. Wagas on vähän niin kuin mäkkäri meille, sillä käymme siellä syömässä aina kun haluamme jotain normaalia jota olemme kokeilleet aikaisemmin. Wagasista oli vain viiden minuutin matka taksilla Science and Technology markkinoille. Yksi tanskalaisista oli ottanut teettämänsä puvun mukaan korjattavaksi, mutta melkein kaikki räätälit olivat kiinni. Ensiksi he halusivat uudet kengät. Converse –kengät, joita he kaikki käyttävät, piti uusia, ja ihme kyllä he saivat ne ostettua vähän yli kuudella eurolla. Samassa kenkäkaupassa myyjä näytti meille kännykästään kuvia uusista Nike Free Run kengistä. Alkuhinta oli noin viisikymmentä euroa, ja niitä ei ollut edes kaupassa näytillä, joten jouduimme odottamaan melko pitkään ennen kun meidän koot tuotiin kauppaan kokeiltavaksi. Minä ja yksi tanskalainen oli valmis ostamaan itselleen parin, mutta minun olleen jo valmis maksamaan 26€, tanskalainen sanoi meidän maksavan 39€ kahdesta parista. En uskonut saavamme ne, mutta tanskalainen oli niin varma asiasta, että lopulta myyjä möi kengät alle kahdella kympillä. Tanskalaiset tarvitsivat myös elektroniikkaa, joten ostin samalla kännykkääni ladattavan lisäakun 13€.

Shoppailun jälkeen lähdin yhden tanskalaisen kanssa Puxin puolelle syömään yhdessä kahden tanskalaisen kanssa, jotka eivät olleet tulleet markkinoille mukaan. Kaksi muuta päättivät mennä hotelille pakkaamaan. Menimme California Pizza –ravintolaan, jossa kokeilin clubi pizzaa banaanisuklaapirtelön kanssa. Clubi pizzassa oli savustettua pekonia ja kanaa, jonka päälle oli ripoteltu salaatti-avokado-tomaatti-majoneesi sekoitus. Ihan hyvä sekoitus syödä pizza salaatin kanssa. Ruokailun jälkeen lähdimme etsimään taksia, mutta se ei ollut yhtään helppoa, vaikka olimme melko keskustassa. Odotimme varmaan lähemmäs kolmekymmentä minuuttia, ennen kuin saimme taksin. Hotelilla en paljon ehtinyt tanskalaisten kanssa olla, heidän pakatessa melko myöhään. Aamulla kahdeksalta kolme tanskalaisista tuli hyvästelemään, kahden muun tullessa vasta yhdeltätoista, sillä heillä oli myöhempi lento. Olen kuulemma tervetullut tanskaan heitä tervehtimään. He jopa sanoivat, että minun pitää sitten kesällä palatessa kotiin tilata lentolippu Tanskan kautta.
                                  ☆★☆★☆★☆★☆★

The last day with the Danes started pretty late. As I had come home eleven in the morning I only got up after two o'clock. As the other ones woke up we took a taxi and went to the Science and Technology market to do some last minute shopping. On the way we stopped by Wagas to have some food. At the market the guys had to get new Converse shoes to bring home, and I don't wonder at all, since they got them for 50RMB a pair. In the same shoe-shop the seller showed us pictures from his phone of some new nike Free Run shoes. We had to wait a while before his friend went and picked them up from their warehouse. The starting price was 400RMB, but one of the Danes who wanted them too, said we would only pay 300RMB for two pairs. I never thought they would go so low, as the sellers said pretty quickly no. But as we walked around nearby we were called in to negotiate the price two times before we got them for the 300. I was already ready to pay 200RMB for my shoes, so I'm glad the Dane was so sure he would get it for the price he said. The Danes also needed some electronics so I bought at the same time a portable battery for my phone as the one I bought in Finland doesn't work anymore.

After shopping I went with one of the Danes out to Puxi to eat. The other ones took the taxi back home, so that they could start packing. At California Pizza we met up with the Danes that hadn't come shopping with us. I got a chocolate-banana milkshake with a club pizza. The pizza consisted of smoked bacon and chicken, and on had some salad-tomato-avocado-mayonnaise topping. We left the restaurant after nine o'clock and we could not get a taxi for a really long time even though we were in the city center almost. As we got back to the hotel I didn't see the Danes too much as they all were just packing really late. In the morning at eight three of the Danes come by my room to say good-bye, as the two other had a later flight and came to say good-bye at eleven. Pretty sure I will see them again when I leave Shanghai in the summer :)

Tanskalaisten kanssa baarissa viimeistä kertaa


Beerpong pictures by M.M.



Tanskalaiset olivat lähteneet Filippiineille lomalle, juuri ennen kotiin paluutansa, joten heidän palatessa Shanghaihin heillä oli vain kaksi päivää jäljellä olla kaupungissa. Torstaina emme päivällä paljon muuta tehneet kuin käynti Minyao kadun ravintolassa syömässä. Parisen tuntia ruokailun jälkeen menin vielä heidän mukaan mäkkiin syömään. Noin kuukausi sitten, alle kymmenen minuutin ajomatkan päähän avattiin McDonalds, jonne sitten menimme. Illalla lähdimme I love Shanghai baariin pelaamaan beerpongia. Koska kaksi tanskalaisista oli jo palannut Tanskaan, pelasin pari peliä yhdessä tanskalaisen kanssa, jonka kanssa en usein tee mitään kahdestaan. Sääliksi hänen kyllä kävi, sillä minä pelasin melko hyvin, osuen kahdella ensimmäisellä kerralla, hänen saadessa juuri ja juuri yksi osuma. Toisella kierroksella hän ei saanut yhtään osumaa, vaikka hän on aikaisemmin pelannut melko hyvin. Pelasimme beerpongin lisäksi biljardia viimeisen kerran ja noppa-peliä, jossa minulla oli kauheasti onnea, ja voitin melkein koko ajan. Onnea oli niin paljon, että lyödessäni vetoa siitä kuka maksaa taximatkan Myst klubille, voitin senkin pelin.

Myst klubilla promoterimme oli vastassa, ja saimme jälleen kerran rannekkeet sisään ilmaiseksi, sekä kaksi drinkkilippua. Torstain ja perjantain välisenä yönä klubi ei ollut liian täynnä, ja siellä oli ihan mukava olla. Kaksi tanskalaisista lähtivät aikaisemmin kotiin, toisen ollessa niin kännissä. Me, neljä jäljelle jäänyttä, jatkoimme the Room, nimiseen klubiin. Pojat olivat olleet siellä monesti ja promoterikin meni sinne. Saimme pöydän, jossa pystyi itse sekoittamaan omia drinkkejään. Promoteri jopa jakeli shotteja, mutta kolmen aikoihin olin niin väsynyt, että teki vain mieli nukkua. Olin jo menossa yksin kotiin nukkumaan, mutta lähtiessäni seuraksi tanskalaisen mennessä ulos ostamaan tupakkaa, olin jälleen pirteä, joten päätin pysyä poikien mukana. Jouduimme ottamaan kolme taxia, sekä kävellä aina välissä kunnes löysimme perille Amber nimiseen baariin, joka on auki aamuun asti. Itse olisin jo tässä vaiheessa mennyt kotiin, mutta tulin mukaan, sillä minulle oli kerrottu, että lähettyvillä oli pannukakku-paikka, jossa he olivat viimeksi käyneet aamupalalla. Amberissa yksi tanskalaisita kertoi, että voi olla, että yksi heistä joutuu tappeluun kohta. En oikein ymmärtänyt mistä oli kyse, mutta minunkin kanssa jutellut venäläinen oli ollut aikaisemmin tappelussa yhden meidän tanskalaisen kanssa, ja ihme kyllä paikan päällä oli toinenkin mies, joka oli aikaisemmin suuttunut samalle tanskalaiselle. Joten ihan hyvin tappelu olisi voinut alkaa.

Emme voineet pitkään aikaan lähteä, sillä tanskalainen luuli ulkona olevan iso ryhmä venäläisiä, jotka haluavat tapella. Joten kun me lopulta saimme lähteä pois, todella vainoharhainen tanskalaisen mielestä meidän piti ottaa taxi, vaikka pannukakkutalo oli vain parinkorttelin päässä. Ajoimme yhden kierroksen korttelin ympäri näkemättä mitään venäläisiä. Vainoharhainen tanskalainen sai mennä taksilla kotiin, minun jäädessä pois kyydistä toisen tanskalaisen ja promoterin kanssa. Pannukakkuravitalosta olisi saanut vaikka mitä, mutta tilasin pannukakkuja, perunoiden ja sienimunakkaan kanssa. Ruoka oli todella hyvää, mutta promoterin vointi oli niin huono, ettei hän tilaamaansa ruokaan koskenutkaan. Lopulta hän kyllä maksoi meidän ateriat ja lähdimme yhdeksän jälkeen metsästämään taksia. Aamuruuhkan aikana taksin saanti oli mahdotonta, mutta saimme pitkän ajan odottelun jälkeen yhden, joka ajoi meidät kotiin. Jotkut tanskalaisita ovat juhlineet useasti niin, että he menevät neljään baariin ja palaavat kotiin vasta aamulla. Minähän normaalisti palasin kaupungista kotiin lähemmäs neljän-viiden aikoihin, joten kahdentoista tunnin bile-ilta oli minulle melko rankkaa :D

                                  ☆★☆★☆★☆★☆★

The Danes had gone to the Philippines, just before they were supposed to return to Denmark. As they return to Shanghai they only had a transit visa that lasts less than 72h. So on the second last day we went out together to eat in one of the restaurants at Minyao Rd. Unfortunately one of the Danes didn’t join us, and two others had already returned home. In the evening we went all together to I love Shanghai to play beerpong. As the girl I usually had played with wasn’t with us I teamed up with one of the guys. The guy had always been good at playing but tonight I was the one to shine as on the first try I hit two cups. He barley hit one cup, and in the second game, he didn’t get any hits, as I made a few. My luck continued as I played some dice game with the other guys. I even made a bet with one of the guys that the one who loses pays the taxi to Myst. Luckily I won, even though the less than 20RMB trip isn’t that bad. At Myst our promoter got us in for free and gave us drink coupons. As it was Thursday evening the club wasn’t too full, as it usually is.

Two of the Danes went home earlier, as I continued to the Room, with three other Danes. At three o’clock I was so tired that I could just have slept on the sofa. I was about to go home alone, but I got in a better mood after getting some chips and water from a nearby shop. After some problems and misunderstandings we all got into a taxi to go to Amber. In the end we had to take three taxis before we got there, since the taxi drivers just dropped us off at the wrong places all the time. Our promoter from Myst had gone to the same places as we, so we met up with him again. I didn’t like Amber too much and there were a lot of people who had a beef with one of the Danes from our group. He was so afraid that outside the club would be people waiting to beat him up. So we couldn’t leave the place for a long time. As we finally could leave we had to take a taxi around one block so that nobody could attack him if he would have walked. We let the paranoid Dane go home, as me and another Dane and the promoter went to a pancake house to eat breakfast. The place was great and I got two pancakes with potatoes and a mushroom omelet. The promoter couldn’t even touch his food, as he felt so sick. In the end he still paid for me and the Dane and gave us even tickets to Fat Man Scoops concert the same night. We left the place after nine o’clock, but getting a taxi in the morning rush was really hard. After a long time we got a taxi, so we got home last at about ten-eleven. This is how some of the guys usually party, as I normally went home around three o’clock in the night, but as it was their last time out I wanted try it out too. But four clubs and the night lasting 12 h was maybe a bit extreme :D 

Hotellinaapurini












Basketball players in the hotel lobby





Vaikea ymmärtää, että olen nyt viisi kuukautta asunut hotelissa. Naapurit vaihtuvat kovaan tahtiin ja aina näkee uusia ihmisiä aulassa istuessa. Hotelli eli Exchange Center sijaitsee campuksen toisen portin luona, eli ulos alueelta pääse helposti, mutta rakennus on samalla melko keskellä kaikkea. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee respa, jossa voi istua joko sohva ryhmässä tai sitten ”ruokailutilassa”. Aulassa on siis jonkin sortin keittiö, jota siivoojat käyttävät, mutta olen nyt alkanut käymään siellä ruokaa mikrossa lämmittämässä. Hissien vieressä on myös ravintola, jossa olen kerran käynyt syömässä todella pahaa kanaa ja riisi annosta. Toisessa kerroksessa en ole käynyt, mutta luulen siellä olevan vain kokoontumistiloja ja työhuoneita. Kolmessa kerroksessa on sitten hotellihuoneita. Huoneet ovat erikokoisia, ja yhden- ja kahdenhengen huoneiden lisäksi löytyy kolmen hengen huoneet ja pariskuntahuoneita. Viidennessä kerroksessa on myös vaatteiden pesutilat. Onneksi pesukoneen käyttö on todella simppeliä puuhaa, vaateet vaan koneeseen sisään, vähän pesunestettä mukaan ja maksukortilla kone lähtee itsestään käyntiin. Pesutuvassa on myös kuivausrummut, mutta vaateet kuivuvat huoneessa melkein päivässä. Tanskalaiset veivät alussa vaatteensa ulos kuivumaan pyykkinarulle.

Aluksi kun saavuin hotelliin, paikan päällä oli kauheasti tanskalaisia. En silloin tiennyt mihin ryhmiin he kuuluivat, sillä isoin ryhmä oli täällä vain pari kuukautta opiskelemassa kiinaa kun taas pienempi ryhmä oli täällä vaihto-oppilaina. Noin kolmenkymmenen kahdeksantoista vuotiaan oppilaan lisäksi hotelissa asuivat myös kaikki heidän opettajat. Eli alussa naapureina asui opettajia, joten minun huoneen ulkopuolella oli melko rauhallista. Noin kuukauden jälkeen hotelliin saapui toinen ryhmä tanskalaisia. He olivat hotellissa vain pari viikkoa, eli hetkellisesti täällä oli lähemmäs viisikymmentä tanskalaista, jos ei jopa enemmän. Kiinankieltä opiskelleiden lähdettyä, hotelli oli hetkellisesti melko tyhjä. En vielä tässäkään vaiheessa ollut kovin tietoinen ketkä hotelissa asuu. Esim. kaksi tanskalista muuttivat hotellin asumaan asunnosta melko myöhäisessä vaiheessa. Myös saksalainen ja liettualainen muuttivat samoihin aikoihin hotellista pois saadakseen paremman asunnon.

Kampuksella on miekkailulle tarkoitettu rakennus, joten suuria urheilujoukkueita ovat tulleet ja menneet. Jossain vaiheessa oli meneillään kilpaillut ja silloin hotelissa oli paljon yksittäisiä kilpailijoita treenaajien tai coachejen kanssa hotelissa asumassa. Kuukausi sitten hotellissa asui uskoakseni korealainen miekkailuryhmä jokunen viikko, ennen kuin ryhmä lähti ja paikalle saapui vietnamilaisia. Vietnamilaiset tekevät ihan kauheasti melua, ja uskon asuneeni joidenkin suosittujen poikien vastapäätä, sillä ihmiset ravaavat edes takaisin ja huutoa käytävästä ja huoneesta kuului koko ajan. Tämkin ryhmä lähti ja hotelli on nyt melko tyhjä taas hetkellisesti, kunnes täällä kampuksella taisi alkaa jokin koripalloleiri. Nyt hotellissa on taas lähemmäs kuusikymmentä kiinalaista, joista noin parikymmentä on alle kymmenen vuotiaita. Hauskaa kun he ylemmissä kerroksissa pomputtaa niitä pallojaan ja juoksee käytävissä. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

It's a bit hard to believe I have been staying in a hotel for over four months now. During this time my neighbors have changed rapidly, so I will write a bit about that. The hotel I live in is also known as an Exchange Center. It is located inside the campus area, beside the second gate, so it is easy to get out from the campus without having to walk too far. The first floor consist of the lobby and reception, a corner where you can warm your food in a micro and eat, even though I mostly see the cleaning ladies eating there. There is also a so called western-styled restaurant, that I have only been once to. They serve some rice-dishes and pizza, and lots of local people seem to like the place, since outside the hotel might be lots of cars when people come here to eat lunch or dinner. I haven't been to the second floor, but I assume there is only office-spaces and some sort of meeting spaces or class rooms. The third to the fifth floor consist of rooms for one to three people. The laundry room is also on the fifth floor. The washing machine is luckily really easy to use, and my clothes get dry inside my room in one or two days. The Danes used to put their clothes outside to dry, but I assume that the clothing line outside is maybe the cleaning ladies.

First when I arrived at the hotel, the place was full of only Danes. They were here for only a couple of months to study Chinese. They were about eighteen years old, so on the same floor as I lived on, lived also their teachers. This meant that I had a pretty quiet start, since nobody ran around outside the teachers rooms in the night. Later on I started finding out where the other exchange students lived, and most of them had their rooms at the same floor as I. Two of the Danes lived in an apartment outside campus, but they moved into the hotel around the same time the German and Lithuanian exchange students moved out from the hotel to find another place to live at. At some point more Danish student came to the hotel for a couple of weeks, but as they all went back home, the hotel was pretty empty for a short while.

As my school is known for its fencing team, a lot of people stay at the hotel if they participate in matches and so on. At one point the hotel was full of fencers with their coaches during a fencing competition. As the competition was over a group of Korean fencers lived here as they practiced in the fencing hall. After them a group of Vietnamese fencers came to stay here. The Vietnamese guys was by far the nosiest group. As they had to shout in the corridors all the time and knock on the door opposite me always for five minutes before the guys living there bothered to open up. When this group left the hotel was empty for again, until a basketball camp started here. Now the hotel is full of 10 and 18 years old basketball players. Not that fun when they live on the upper floors and bounce their balls and run in the corridors so that I can't even take a nap. 

Wednesday, January 22

Uppopaistettua ruokaa


Minxue ruokakadulle ilmestyy aina hämärtyessä liikkuvakeittiö, jossa kaikki ruoat uppopaistetaan rasvassa. Melko epäterveellistä, mutta todella hyvää. Itse voi valita tarjottimelle tikuille asetettujen lihojen, kasviksien, sieninen ja muiden outojen ruokien seasta, mitä itse haluaa. Olen melkein aina valinnut samat asiat, eli kanaa, leipää, munakoisoa ja erilaisia sieniä. Jälkiruoaksi otan vielä banaania, joka paiston jälkeen kuorrutettaan majoneesilla. Paikkaa pitää kiinalainen pariskunta, joka on jo alkanut tulla melko tutuksi minulle. Usein mies hoitaa paistin-hommat, samalla kun nainen lisää kastikkeen ja mausteet ruokiin ja pakkaa valmiit ruoat laatikkoon. He ovat huomanneet, että otan joka kerta samat asiat, joten nainen silloin tällöin yrittää saada minut kokeilemaan jotakin uutta. En ollut käynyt Minxue kadulla viikkoon, joten mennessäni heiltä ostamaan ruokaa, nainen kysyi, mikäli olin palannut kotiin, kun hän ei ollut nähnyt minua pitkään aikaan. Miehen saapuessa paikalle nainen selitti myös hänelle, etten ollutkaan mennyt kotiin. On se hauskaa kun he huomaavat, etten ole ollut paikalla, vaikkakin heillä on paljon asiakkaita joka ilta. Nainen jopa tietää aina kysyä haluanko myös banaania, sillä en sitä itse yletä ottaa, kun kasaan tarjottimelle haluamani ruokia.

                                     ☆★☆★☆★☆★☆★

Everyday as it starts to get darker in the evening a place that makes deep fried food appears on Minxue Rd. The food is great, though it is probably the most unhealthy thing to eat. You can choose by yourself what kind of sticks with meet, vegetables, mushrooms or other weird stuff you want the cook to deep fry for you. I take almost every time the same thing, which is chicken, bread, mushrooms, eggplant and some other things I feel like having at that time. I also take a deep fried banana with mayonnaise for the dessert. The place is held by a Chinese middle aged couple, who are really friendly and nice. The woman knows that I always take the same things, so she has started to show me what the other stuff they have are, so I could try something else. I go to buy food from them maybe once or twice a week. Once I hadn't been there for a long time, so as I went there, the woman asked if I had gone back to Finland, when I hadn't been coming by. As her husband arrived she even had to let him know that I hadn't returned home. It feels nice when you start to talk more to the people who sells food on Minxue Rd. 

Monday, January 20

Korealainen BBQ


Tänään kiinalainen ystävä tuli opastamaan minua Taobaon käytössä. Sivusto on kuin Ebay, eli nettikaupasta saa kaiken ostettua helposti ja halvalla. Tietenkin koneelleni piti ensin ladata ohjelma, jotta hän voisi kiinaksi kirjoittaa. Seuraavaksi minulle piti ladata ohjelma, että voin hiirellä mennä jonkun kiinalaisen sanan päälle ja ohjelma heti kääntää sanan ruudulle. Tämän jälkeen hän teki minulle sivustolle käyttäjätilin. Ja koska minulla ei ole kiinalaista luottokorttia hän vielä näytti minulle miten voin valita tuotteen ja sitten lähettää hänelle viestin, jotta hän maksaa ostokseni. Eli sitten taas ensi kerralla kun tapaamme maksan hänelle velkani. Tuote siis tulee minulle vaikka hän sen maksaa, eli melko hyvä systeemi.

Tämän jälkeen lähdimme Baolong kauppakeskukseen, eli paikkaan jossa uusi Carrefour sijaitsee. Menimme ensin väärän suuntaan, kun hän ei muistanut missä kauppakeskus sijaitsee ja minä en oikein ollut varma minne hän halusi mennä. Löydettyämme perille menimme bbq-ravintolaaan syömään. Heti ovesta sisään päästyä, ensimmäiseksi vastaan tuli kaikki ruoat. On se vähän outoa, kun ensiksi pitää mennä ruoka-valikoiman ohi pöytään, ja sitten palata eteiseen hakemaan mitä haluaa syödä. Eli koska ravintola oli korealainen bbq-paikka, saa itse ottaa lautasen ja kasata siihen raakoja lihoja, joita itse pöydässään paistaa. Pöydässä oli myös hotpot, eli samalla sai vihanneksia keitettyä. Alkupalaksi oli jopa susia tarjolla. Olin kuin pieni lapsi ja kysyin kiinalaiselta koko ajan mikä tämä on ja mikä tuo on ja hän yritti parhaansa mukaan selittää minulle mitä ihmeellisen näköiset lihat, pallerot ja tofut olivat. Tämä lisäksi sai itse käydä hakemassa juotavaa ja eri kastikkeita pöytäänsä. Kaikki mitä söin oli todella hyvää, vaikka oli se vähän vaikeata, kun lihat kypsyivät todella nopeasti, samalla kun hotpot ei edes vielä kiehunut. Olisin vielä halunnut kokeilla jälkiruokakakkuja, mutta ollessamme melkein valmiita tarjoilija tuli sanomaan, että aikamme loppui. Tietenkin tällainen käytäntö on hyvä paikassa, jossa voi syödä niin paljon kuin jaksaa, mutta mikäli olisin aikarajoituksesta tiennyt olisin käynyt kakut aikaisemmin hakemassa.  

                                  ☆★☆★☆★☆★☆★

 One of my Chinese friends came today to show me how Taobao is used. It is a site like Ebay, from which I can buy stuff cheap and easily. He had to start by downloading a program so he could type in Chinese on my computer. After this he even got me a program so that I can by putting the mouse over a Chinese word on the screen, and the program will translate it for me. After this I got an account on Taobao and since I don't have an Chinese credit card, he showed me how I could choose a product and instead of paying straight away I could send him a message to pay it for me. The next time we meet I will pay him back. Not maybe the most convenient way, but really nice of him to help me in this way. 

After the usage of Taobao was clear to me we went to Baolong shopping mall to eat. Baolong is the place with the new Carrefour, and we went to a Korean BBQ restaurant there. The first thing there is when you get inside the restaurant is the food. I found it a bit weird to have to walk through this space first to get to the tables. In BBQ restaurants you first go and choose from different meets what you want to fry yourself at your table. There was also a hotpot at every table in which to cook vegetables and nudles. I was like a kid asking the Chinese what everything was, since the raw meet, tofu and other stuff looked so weird. He tried his best to explain to me. After we got our meet to fry and vegetables to boil, you could also choose from different sauces and drinks. The food was really good but it was a bit hard to prepare the food since the meet got ready really fast as the vegetables took forever to boil. I would have still wanted to try some desserts, but a waiter came and told us our time was up so we had to leave before I got a chance to try Korean cakes.  

Saturday, January 18

Lugossa aamupalalla




Nyt ei Minxue ruokakadullani ole kuin vain pari ruokapaikkaa enää auki, joten päätin lähteä kaupunkiin aamupala-brunssille. Olin aikaisemmin jo melkein mennyt Cafe Lugo nimiseen paikaan, mutta ei ole koskaan tehnyt mieli mennä kahville ja vohvelille, kun on ollut kova nälkä. Pelkän vohvelin sijaan päädyin ottamaan yhden neljästä aamupalavaihtoehdoista. Hintaan kuului kahvi, mutta en ole nyt vielä normaalia kahvia alkanut juomaan, sain noin euron lisähinnalla pelkän kahvin vaihdettua tiramisulla maistettuun kahviin. Nyt jälkeenpäin mietittynä olisi varmasti ollut parempi vaihtaa teehen tai toiseen juomaan, sillä enhän minä mikään kahvinjuoja oikein ole. Aamupalaani kuului leipien lisäksi, salaatti, vohveli, pekonin pala ja munakasta. Aamupala maksoi vähän yli kuusi euroa, mutta hinta oli ihan hyvä, kun en länsimaalaista aamupalaa ole saanut pitkään aikaan.

                                  ☆★☆★☆★☆★☆★

Only around two food places are still open on Minxue Road, so I decided to go to the city to get a breakfast-brunch. I had almost gone to a café called Lugo once before, but at that time I hadn’t been up for any waffles. But this time I went there and instead of taking a waffle, I went for one of the four breakfast alternatives and took a plate with salad, filled breads, a waffle with tomato and bacon with scrambled eggs. A coffee was included, but by paying 10RMB more I could change it to another drink. For some reason, I don’t know why, I went for a tiramisu-coffee. I don’t even drink that much coffee so tea would have been a more normal option for me. All together my breakfast cost 59RMB. 

Friday, January 17

Punttini personal treinerit

Personal treinereiden käyttäytyminen on ihan omaa luokkaansa. Heitä on kuntosalilla seitsemän, joista vain yksi on nainen. Aamuisin usein yksi vain on paikalla ja muut tulevat töihin yhden jälkeen. Kuntosali on siis auki yhdeksästä kymmeneen. Ja koska usein ihmiset tulevat kuntosalille vasta neljän aikoihin, PT:t vaan hengailevat tekemättä mitään. Useimmiten he istuvat huoneessaan tekstailemassa. Joskus olen nähnyt heistä kolme istumassa huoneessa kaikilla omat kännykät kovassa käytössä. Mikäli he eivät huoneessaan ole he tekevät jotain seuraavista asioista: istuvat laitteissa katsomassa TV:tä, seisovat juttelemassa toistensa kanssa tai seisovat seuraamassa mitä kuntosalilla tapahtuu. Kerran yksi heistä jopa keksi leikkaa kyntensä keskellä kuntosalia. Tämä taitaa muutenkin olla normaali käytäntö kiinassa, sillä olen nähnyt ihmisten leikkaavan kynsiään vaikka missä. Jotkut heistä myös peilailevat melko paljon ja toinen käytöstapa on paidan nostelu. Tätä kyllä myös muut miehet puntilla tekevät vaikka heillä ei edes olisi treenattua vatsaa. Vaikea välillä pitää naama peruslukemissa, kun joku seisoo takanani peilaamassa omaa vatsaansa.

Tanskalaisia häiritsee kauheasti kuin PT:t vaan seisovat tekemättä mitään. Ja onhan se vähän outoa, jos puntilla on paljon ihmisiä ja PT:t eivät auta ketään. Kyllä joskus näen heidän töitä tekevän. Mutta melko harvoin. Eli he siis treenaavat maksavien asiakkaiden kanssa tai pitävät "kokouksia". Ja koska he ovat minut jo niin monesti nähneet, he ovat alkaneet minua moikkailla ohi mennessä. Jopa kadulla he moikkaavat jos törmään heihin. Olen PT:eiden kanssa painojen nostelun lisäksi pelannut sulkapalloa. Tätäkin alussa ihmettelin, että miten heillä on aikaa töiden ohessa vaan pelata. Kerran menin myös heidän mukaan syömään heidän ruokatauolla. Lopuksi vielä pitää kertoa PT:eiden vaatteista. Pää PT tulee joskus töihin maiharit jalassa ja nahkatakki päällä. Toinen heistä taitaa olla myös spinning opettaja, sillä näen hänet joskus puntilla hikisenä todella pienet shortsit päällä. Heillä on toki työ-vaateet myös. Ja viime aikoina he ovat alkaneet käyttää liiviä, jossa lukee ihan selvästi personal trainer. Mikäli kännykkäni ei tekisi ärsyttävää ääntä kuvia ottaessa, olisin usein salaa kuvia heistä voinut ottaa. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★  
                     
There are seven personal trainers working at my gym, from which only one is a woman. I have to write about their work since for me it seems like the easiest job ever. Usually in the morning only one of them is at the gym and the rest arrive after one o’clock. The gym is open from nine in the morning to ten in the evening. Most people come to the gym after four o’clock so I mostly just see the PTs hanging around doing nothing. And even sometimes they do nothing even though the whole gym is full! Amazing. Mostly they sit inside their room chatting on their phones. Once I saw three of them in there, all of them with their phones in their hands without even speaking to each other. If they are not in their “office” they usually do something of the following activities. They either sit occupying a machine watching TV or stand talking with each other or then they just stand in the middle of the gym doing nothing. Once one of them even just started cutting his finger nails in the middle of the gym.. Some of them also go pretty often to mirrors to check out themselves, just to see if their hair or clothes look good today. And they don’t do it in a sneaky way, no, almost the contrary, since the gym has so many mirrors that you can see almost what everybody is doing, you will always know who is mirroring themselves. Another thing they do is lifting their shirts so that they can check out their abs, or lack of abs. Of course the female trainer doesn't do this and a lot of other men do it as well at the gym, so I just think it is normal Chinese behavior to show off.

Some of the Danes get really irritated when the PTs just hang around doing nothing and watching others work out. Of course it is a bit weird when the gym is full and they don’t have anybody to help. Don’t get me wrong. I think I have seen them work a couple of times. For example once one of them came over to show me how to use a new machine. I also believe they have paying customers coming in, but I rarely see that. I even used to train with some of them in the beginning, so most of them already know me. Usually when I come to the gym they’ll say hi and I have even played badminton a couple of times with some of them. This was another thing I was wondered in the beginning. How come they have time to play badminton when they are at work? One of them even told me one time that he can't come and play since his manager didn't let him. Surprisingly five minutes later he was out playing... Nowadays it is pretty nice to go to the gym when I know most of the people working there. When I started working out I didn't even know which of them really worked there since they wore normal clothes. Lately they have started using personal trainer vests so it is clearer who's working and who is just chilling at the gym. 

Thursday, January 16

Hiljainen talviloma

The houses are located in the city center next to the street
with book shops



Paljon ei ole tullut loman aikana tehtyä. Kiinalaisten oppilaiden lähtiessä koti-kuntiinsa, liikkeet ja ravintolat lähialueella sulkevat samalla ovensa. Kampus on ihan tyhjä ja yli puolet Minxue ruokakatuni kojuista ovat hävinneet. Jopa Family Mart, joka muistuttaa Ärrää, oli tänään melko tyhjä. Eli esim. valmisruokia ei ollut tarjolla yhtään. Tanskalaiset lähtivät Filippiineille ja muut vaihto-oppilaat ovat reissaamassa ympäri Kiinaa. Mietin tässä jo mikäli minun pitäisi käydä Hong Kongissa jokunen päivä, jotta saisin ajan kulumaan paremmin. Eilen kävin kaupungilla taas ale-tuotteita katsomassa, mutta ei vaatekaupoista mitään mukaan tullut. Kävin kirjakaupasta ostamassa vähän matkaoppaita helmikuun matkaa varten. Olin siis ajatellut matkustella Kiinan uuden vuoden jälkeen, mutta nyt vaikuttaa kyllä siltä, että uusi vuosi tulee olemaan Shanghaissa todella tylsä, kun kaikki paikat ovat kiinni, ja ihmiset lähtevät vanhempiensa luo maille.  

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

I haven’t been doing almost anything during my holiday. Since all students have left campus to celebrate Chinese New Year with their families, most shops and restaurant have closed temporally. Most of the places I bought my food from are already closed and even Family Mart was half empty when I went there today. The Danish students went to the Philippines and the other exchange students are traveling somewhere in China. I’m still not sure if I should go to Hong Kong for a few days so I wouldn’t be so bored living at campus. Yesterday I went to the city for some shopping, but I only bought some guidebooks for my upcoming trip in February. I had planned to stay in Shanghai for the New Year and travel after that, but now it seems like it would be better to see some new places instead. Only thing stopping me from traveling inside China is that I believe that most trains are already fully booked since everybody will be travelling home. 

Tuesday, January 14

Puntti 101

Gym completely empty for the first time at 12 o'clock



Kuntosali postauksesta voin sitten jatkaa kiinalaisten käyttäytymisellä puntilla. Ensiksi moni ei edes viitsi vaihtaa vaatteita puntille tulessa, vaan he juoksevat villapaidassa tai nostavat painoja farkuissa. Myös yoga tunneilla jotkut ovat ihan meikattuja ja jättävät korut ja hienommat vaatteet päälle. Ja koska painojen nosto on kovaa puuhaa, moni istuu laitteissa pitkän aikaa tekstaillen. Moni myös hitaasti kävelee juoksumatolla kännykkä kädessä. Yksi jopa käveli takaperin samalla kun hän tekstasi. Joskus katsoessani ympärilleni kaikki istuvat laitteissa kännykkä kädessä, ainakaan ei tarvitse pelätä heidän seuraavan mitä minä teen. Myös kunto-pyörissä on mukava istua tv-näyttöjä katsellessa. Salissa on siis kolme tv-ruutua, jota voi seurata eri laitteitta käyttäessä, mutta usein laitteissa vain istutaan. Tai jopa nukutaan, kerran olin kahdestaan puntilla miehen kanssa, joka päätti ottaa nokset jalkapressilaitteessa. Paha tapa, johon minäkin olen sortunut nyt, on että painot jätetään mihin sattuu. Ei siis viitsitä pistää niitä käytön jälkeen takaisin. Yksi tanskalaisista huomautti tämän minulle ja sanoi että olen varmaan tottunut siihen että muut siivoavat painoni pois. Alussa treenatessani PT:n kanssa hän kylläkin siivosi kaikki käyttämäni painot pois... Koska kaikki tämän tekevät on vaikea tietää onko joku painoja käyttämässä kun ne vain lattialla lojuvat. Jotkut jopa keräävät painoja omaan kasaan, joten en voi tietää mikäli hän juuri sitä on käyttämässä vai ottiko hän sen painon siihen varaksi vaan. Puntilla on myös joiden mielestä kiva syödä, ja esim. chipsin palasia voi lattialta löytää.

Vapaiden painojen nostelu-alue on melko pieni, mutta vaikka tilaa olisikin, moni tulee viereen seisomaan. Epäilen että jotkut miehet tulevat viereen näyttämään miten paljon he jaksavat nostaa. Pokkaa on siis vaikea pitää kuin moni tekee liikkeet aivan väärin kuin niin isot painot on pakko ottaa, ettei kunnolla liikettä saa tehtyä. Ja siis yllättävän moni tekee liikkeet väärin, eli esim. selkä väärässä asennossa. Pisteitä annan heille jotka keksivät avain uusia liikkeitä painoja käyttäen, mitä en missään muualla ole nähnyt. Puntilla on myös melko hiljaista jos ei laske kahta miestä mukaan, jotka tekevät ääniä painoja nostellessa. Yksi mies, joka ei kauheasti nostanut personal treinerin kanssa treenatessa, huusi melkein joka ikinen kerta painon nostossa. Jopa PT yritti pidätellä naurua. Moni meni jopa hänen ympärilleen seuraamaan hänen suorituksiaan. Puntilla huutelu on normaalia suomessa, mutta jos joku täällä tekee ääniä, se on minusta todella outoa. Ainoastaan spinning tunneilta kuulee huutoja. Usein olen ainoa naispuolinen painojen nostaja, joten vähän on vaikea olla nauramatta tai häpeämättä kun miehet toisiaan läpsivät takapuolille. Tätä tehdään siis myös kun joku juuri nostaa isoja painoja tai sitten spinning tunnin jälkeen kun he ovat todella hikisiä. Varmasti nyt jäi jotain todella jänniä kuntosali-käyttäytymisiä mainitsematta, mutta kun ne muistan lisään ne uuteen blogi-postiin. Ja kuviakin on vaikea ottaa kun kännykkäni kuva-ääntä ei saa pois päältä. 


                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

From the last gym post I can continue by mentioning the behavior of Chinese people at the gym. Firstly most of the people don’t even bother putting on gym clothes. Instead the go running in thick sweaters or lift weights in jeans or just some other weird clothing. The other thing is the use of mobiles everywhere. Lots of people just sit around having a break while texting. Some even text at the same time as walking slowly on the treadmill. I have even seen a guy walking backwards as he was texting at the same time. Also the bicycle machines are nicer to sit on than actually use. The gym has three TV-screens so lots of people just hang around watching TV and occupying a machine for a very long time. Once I even saw a guy taking a nap in the leg press machine. 

After working out the weights are just left lying around the floor, since nobody never returns them to the place they were taken from. I have also done this and one of the Danes commented that I’m probably used to other people cleaning up after me at the gym. This is partly true, since in the beginning the PT I worked out with put back the weights I used. Lately I have got better on putting weight back to their places. And since weights are all around the weight lifting area I never know if somebody is using them or not. Some people even take lots of weights, put them in a corner, and start doing something else. I don't know if they are about to use them or not, and since some (most) guys lift the same weight as I do, sometimes I have nothing to do if all the weights are taken. The free weight lifting area isn't too big, but even when there are space some guys like coming next to me. I usually like my own space and move to another mirror. I also try not to look around since otherwise I would be laughing all the time when most of the guys take so big weighs that they barley can do the movement right. Any way most of them do the movements wrong or e.g. have their back in the wrong position. 

In Finland I was used to people screaming or doing other noises as they lifted weights, but here it is really unusual. So far I only know two who always makes sounds, and one of them didn't even have that heavy weight as he was screaming. Even the PT he was working out with was trying not to laugh every time he screamed. People stood around him as he was working out since the screaming was just so weird. Other things Chinese guys seem to like doing at gyms is slapping each others asses. Mostly when the other one is just lifting really big weights or after spinning class when they are just dripping of sweat. This is pretty awkward for me since usually I'm the only female lifting weights so it's hard to know where to look. 


Saturday, January 11

Keskustan ampumaradalla



Tapasin torstaina kaverin kaupungissa ja menimme syömään Korealaiseen ravintolaan. Meidän oli ruokailun jälkeen tarkoitus mennä jousiammuntaan. Tiesin, että Huaihai Roadilla on ampuma rata, joten suuntasimme sinne. Paikka ei ollut kovin helppo löytää sillä sisäänkäynti sijaitsi sivukadulla. Keskellä kaupunkia seitsemännessä kerroksessa sijaitsee shanghai modern military sports club. Paikalla ei ollut kumminkaan jousiammunta mahdollisuutta, joten kokeilimme ammuntaa. Paikka on todella ylihinnoitettu, eli luoti maksaa noin euron kappale. Saimme valita noin seitsemästä aseesta, mitä haluamme kokeilla, ja valitsimme nyt simppelin käsiaseen. Tarjolla oli siis käsiaseita ja kiväärejä, sekä kalliimpana vaihtoehtona Magnum käsiase. Asiakkaita paikalla ei ollut meidän lisäksi yhtään, joten meidät vietiin heti ampuma radalle. En edes ehtinyt ottaa takkia pois tai jättää laukkua mihinkään ennen kun olin jo kopissa kiinalaisen ohjaajan kanssa. Ohjeet selostettiin kiinaksi kovin lyhyesti, mutta ampuma radalla olen jo onneksi kahdesti käynyt aikaisemmin, sillä en tiedä paljon ensikertalainen ohjeista ymmärtää. Ase ei ole lukittuna mihinkään pöytään vaan sitä voi heiluttaa miten sattuu. Sain kerran ammuttua, mutta sitten ase meni jumiin. Ohjaaja yritti metalli työkalulla irrottaa jumiin jääneen luodin. Tämäkin vaikutti melko vaaralliselta touhulta, mutta he ovat varmaan tottuneet siihen, että aseet näin käyttäytyvät.

Ohjaaja täytti aina lippaan sen tyhjennettyä, mutta koska maksu suoritetaan vasta ampumisen jälkeen, päätin vain ampua kaksi lipasta. Eli enpä ihmettelisi yhtään jos joku tietämättä ampuu monta lipasta ja vasta sitten huomaa paljon se maksaa kun ohjaajat eivät kysy yhtään paljon he ovat valmiita ampumaan. Maalitauluun asti en nähnyt kovin hyvin, joten en ampumisen aikana yhtään tiennyt mihin olin osunut. Kahdenkymmenen luodin jälkeen lopetin ja maalitaulu tuotiin lähemmäs. Ohjaajani ja katsomossa ollut kiinalainen tuli ylistämään suoritustani ja minä en kiinalaisen tapaan vain kiittelin heitä. Kiinalaisten tapojen mukaan suoritusta pitäisi vähätellä ja sanoa kehujille, että ei tämä ollut yhtään hyvä suoritus, vaan minun pitäisi harjoitella enemmän, tai jotain sen tapaista. Minun oli tarkoitus mennä ampumaan tanskalaisten kanssa mutta emme koskaan saaneet sovittua sopivaa aikaa, joten hyvä että nyt pääsin kokeilemaan millainen paikka on, mikäli en heidän kanssa enää ehdikään mennä.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

On Thursday I met a friend in the city and we went out to eat some Korean food. After lunch we were supposed to go for archery. I knew there would be a shooting range on Huaihai Rd, so we went there. The entrance was difficult to find since it was located on a side street. Shanghai modern military sports club is located on the seventh floor of a building in the city center. They didn’t have archery, so we decided to try shooting instead. The place is really overpriced since 10 bullets cost 80RMB. You can choose from between some rifles and handguns for what you want to try. They even had a Magnum handgun, but that one cost more. We chose to try a simple handgun and since we were the only customers we were shown in to the shooting range straight away. I didn’t even have time to take off my jacket or put my bag anywhere before I was shown into a booth with a Chinese instructor. The instructor explained how to shoot with two sentences in Chinese and then I was ready to go. Luckily I had tried shooting twice before sine the instructions weren’t sufficient enough. I shot once and the gun got stuck, so the instructor took a piece of metal and tried to get the bullet out, which seemed really dangerous, but he was surely used to it.

Since you only pay after you have been shooting I decided to only go for twenty bullets, so that it wouldn’t get too expensive. The instructor fills up the gun every time it gets empty, so if you don’t stop him you will end up paying a lot. The target was so far away that I had no idea where I had hit it. Only when I need the shooting was the target brought closer and I could see that most shots had been pretty good. The instructor and another Chinese guy came and congratulated me on my good work. I thanked them in a not Chinese manner. I should have said that it was really bad and I have to practice more instead of saying thank you. I was from the beginning supposed to go shooting with the Danes but we never found a time that worked for everybody, so it was nice for me that I could experience it in case I won’t have time to go with the Danes anymore. 

Friday, January 10

Busseilla matkustaminen

Only empty bus I ever traveled with

Busseja on nyt syksyn ja talven aikana tullut käytettyä melko paljon. Alussa uskalsin vain ottaa linja 790, jonka päätepysäkki oli Century Avenuella. Matka kesti lähemmäs tunnin, ja ei se istuen paljon haitannut, mutta matka on tullut seisten koettua monesti. Kerran kokeilin linja 630, jonka päätepysäkki on lähemmäs Lujiazui, mutta en ole sinne asti koskaan vielä mennyt, sillä jäin kahdesti pois toisen metro-aseman kohdalla. Tämä linja olisi 45 minuutissa Century Avenuella, mutta en sitä silti sinne koskaan ole ottanut. Kerran kokeilin linja 993, joka pysähtyy kolmenkymmenen minuutin matkan jälkeen lähelle metro linja kuutta. Toisenkin bussilinjan päätepysäkki on tämän Jinqiao metropysäkin kohdilla. Olen siis kaupunkiin päin mennessä kokeillut neljää eri linjaa. Busseissa on etuosassa näyttötaulu, josta näkee mikä pysäkki on tulossa seuraavaksi sekä kiinaksi että englanniksi. Samalla tulee nauhoitettu kuulutus seuraavasta pysäkistä, mutta siis jos kuski unohtaa pistää nauhan oikeaan aikaan päälle, pysäkki ehtii mennä jo ohi. Nykyään otan ensimmäisen bussin, joka vastaan tulee, ja jään pois uuden metro linja 12 lähettyvillä.

Bussi matkasta maksetaan vilauttamalla bussikorttia kuskin vieressä olevaan laitteeseen tai maksamalla kolikoilla laatikkoon. Jos kortinlukija ei ole bussin etuosassa, matkasta maksetaan bussin keskiovien kohdalla istuvalle naiselle. Nainen kiertelee joskus busseissa lukulaitteen kanssa keräämässä maksuja. Bussi matkat ovat aina maksaneet noin 0,25€, joten siksi käytän mieluimmin paljon aikaa matkoihin kuin paljon rahaa taksi kyyteihin. Monesti bussin ollessa täynnä, moni tulee sisään toisesta ovesta, eikä siitä missä maksetaan. Mutta tämä ei tarkoita, että he matkustavat pummilla. Kiinalaiseen tapaan kortti annetaan jollekin tuntemattomalle joka antaa sen eteenpäin kunnes henkilö lukulaitteen kohdalla maksaa ja palautta kortin takaisin taaksepäin. Ensimmäistä kertaa kun tämän koin täydessä bussissa en ymmärtänyt miksi he toisia tökkii korteillaan. Mutta kiinalaiset ovat tunnollisia, ja maksavat, vaikkakin mitään tarkastajia ei ole koskaan näkynyt.

Busseissa nuoremmat nousevat seisomaan jos vanhempi henkilö joutuu seisomaan, mutta esim. jos äiti tulee vauvan kanssa, hän saa ihan tylysti seistä. Aluksi olin luullut, että nopeimmat saavat istuma paikan, mutta monesti edessäni olevat usein miehet ovat antaneet minun istua, vaikka heillä olisikin paljon tavaraa käsissään. Seisten matkat ovat usein olleet ihan kauheita. Bussi kiihdyttää ja jarruttaa siihen tahtiin, että joskus käsi on puutunut kun olen pidellyt tangosta niin kovaa kiinni. Täydet bussit ovat melko normaalia nykyään ja siis kaikki jotka vaan sisään itsensä saa ängettyä pääse mukaan. Ulos pääseminen ei aina ole helppoa ja pysäkkini ohi kuskit ovat useasti ajaneet pysähtymättä. Busseissa ei siis ole mitään stop-nappia, vaan kuski silloin tällöin huutaa haluuko joku jäädä pois. Joskus olen ihan selvästi oven edessä olevassa syvennyksessä seissyt mutta kuski oli kun ei huomaisi, että haluan kyydistä pois. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

During autumn and winter I have taken the public buss a lot of times. In the beginning I only dared taking line 790, since I knew I would get to Century Avenue with it. Lately I have started using other lines too that are a bit faster than 790. To get to Century Avenue takes almost an hour, and if I get a seat the time doesn't matter, but standing the whole way is horrible. I have tried line 630 twice. It also drives past Century Avenue after 45min, but I have continued with the bus to another metro station. Line 993 drives nearby Jinqiao metro station, and the ride takes only 30min. I have also taken another bus, that only has a Chinese line name, to the same metro station. So far I have taken four different lines to get to the city. All the buses have a screen in the front that shows which stop is coming up next and there is a recorded voice that says in Chinese and English the names of the stops. So taking the bus isn't too hard. Nowadays I don't wait for a specific bus line, but instead I take the first one that comes and get of at metro line 12.

The payment for the bus trip is either made in the front, where the chauffeur is, or then to a lady sitting beside the middle doors. I use my metro-bus-taxi card, which is swiped at a machine, but also coins can be used. The bus ride had so far only cost 2RMB each time. Since it is so cheap compared to taking a taxi, I rather waste time than money. Every time the bus is full people just come in from which door that has more space. In the beginning I thought that they didn't pay for their trips since it's hard to go to the front to pay if the bus is full. But Chinese people pay anyways, by giving their card or coins to the people in front who pass it on until the one standing nearest the machine pays, and then the card is returned to its owner. There are some spots that are better to be avoided in a full bus, since there you have to pas on cards all the time. I actually don't know why everybody do pay, since there has never been anybody checking who has paid and who hasn't. Only old people don't pay for some reason. The swipe their card, and almost every time the machine announces that the card is empty.

I had thought that only fast people get seats in buses, but that isn't completely true. Young people give seats to old people and if a seat gets free usually men have given the seat to me even though they would be having a lot of stuff to hold on to. Standing in full buses is something I have got used to, but I don't enjoy the way most drivers accelerate and brake constantly. In Finland if the bus is full it doesn't stop to take on more passengers, but here everybody that can make it inside can come. It's harder to get out than in. No bus has a stop-signal, so even though I have stood in front of the doors buses have passed my stop many times without stopping. Sometimes the driver shouts if anybody wants to get off or not. 

Thursday, January 9

M1NT viimeinkin koettu


Keskiviikkona Shanghaissa on Ladys Night melkein jokaisessa baarissa, joten päätimme kahden vaihto-oppilaan kanssa lähteä kaupungille. Saksalainen ja liettualainen ovat olleet useasti M1NT klubilla, joten menimme ensiksi sinne aloittelemaan. Matka sinne alkoi jännästi, kun keskelle motaria kääntyi auto eteemme, joten takana ajava osui meihin kuskin hidastaessa. Isku ei ollut kova ja kuljettajat vain ajoivat hitaasti vierekkäin tuijottaen vihaisesti toisiaan sanomatta mitään ja aiheuttaen ruuhkaan perään. Selvisimme siitä ja pääsimme clubille. M1NTiin yritimme päästä sisään tanskalaisten kanssa ihan ensimmäistä kertaa kun olin heidän kanssa ulkona, mutta sisäänpääsy oli helpompi kuin tytöillä oli promoteri klubilla.

M1NT on kuulemma Shanghain paras klubi, mutta itse asiassa se ei ole kauhean ihmeellinen. Näkymät ovat hyvät 24. kerroksesta kolmeen eri suuntaan ja hai akvaario kattaa yhden kokonaisen seinän, mutta muuten tanssilattia on melko pieni ja paikan päällä on vain yksi baaritiski. Liettualainen sai drinkkirannekkeen, ja koska hän sai sen rikkomatta irrotettua pystyin lainaamaan sitä käydessä hakemaan ilmaisia drinkkejä baarista. Tyttöjen normaali promoteri ei ollut paikalla, joten toinen promoteri antoi meille pöydän, jossa istui brasilialainen, venäläinen ja pari afrikkalaista. Pöytään tuotiin normaali setti vodkaa ja appelsiini-mehua, mutta minä kävin mieluimmin baarista hakemassa muita perusjuomia.

Klubi oli melko tyhjä tulessamme, ja paikalla oli vain vanhoja länsimaalaisia tai kiinalasia työ-porukoita. Illan aikana paikka täyttyi ja musiikki oli melko hyvää. Nyt oli myös helpompi jutella ihmisten kanssa kun ei hengaile seitsemän hengen tanskalaisryhmän kanssa baarissa. Juttelin mm. kiinalaisen, saksalaisen ja kahden astraalialisen kanssa. Jopa kiinalainen työporukka tarjosi minulle ja saksalaiselle lasilliset samppanjaa. Kahden aikaan ajattelimme mennä Hollywoodiin, sillä M1NT oli niin täynnä. Vasta perillä tuli mieleen ettei kukaan ole ulkona juhlimassa keskiviikkoisin ja Hollywood oli aivan tyhjä. Lähdimme viiden minuutin jälkeen ja sain odotella taxissa pysähtyessämme rikos-paikka mäkin eteen hakemaan ruokaa kotimatkalle.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

There are Lady’s Nights in almost all bars and clubs in Shanghai on Wednesdays. Together with two exchange students we decided to go to the city and start by going to M1NT. The German and Lithuanian girls had been there many times, but I only once tried with the Danes, but we couldn’t get in, since we didn’t have promoter there. The ride to the city didn’t go too well as a car pulled in front of us and as our driver had to slow down the car behind hit us. It wasn’t too bad, so the drivers drove besides each other’s for a while staring at each other angrily without saying anything. Usually polices are called if there is a collision, but this was probably normal for them.

We made it to M1NT, which is said to be the best club in Shanghai. I didn’t think much of it since the only cool thing was the view from the 24th floor over the city and the shark thank that covered one wall. The place was otherwise not that big, there was no real dance floor and there was only one bar. The Lithuanian girl got a free-drink bracelet that I could borrow to go and get drinks for myself. The girls’ promoter wasn’t at the club, so his college gave us a table to sit at with a Brazilian, Russian and some African people. Vodka and orange juice was brought to the table, but I went rather to the bar and got some other softdrink-mixes.


The place was at first really empty, with only old western people and Chinese groups relaxing after work. During the night the place got full and the music changed from lounge to dance, which was nice. It was also fun to go to the bar in a smaller group since it was easier to talk to people, when I’m not hanging around with seven Danes. I talked a bit with a Chinese girl and her work mates offered me and the German some champagne. Around two o’clock we decided to go to Hollywood, since M1NT was too full. We didn’t realize that nobody goes out partying on a Wednesday, so Hollywood was almost completely empty. We stayed for a couple of minutes and then we left. 

Wednesday, January 8

Aleostoksilla







Kävin tänään Super Brand Mallin aleostoksilla. Koska tiesin, että minulla shoppailu kestää ikuisuuden, peruin ilta-tapaamiseni, sillä en olisi ehtinyt tavata, vaikka aloitin kierrokseni jo kahden aikoihin. En kauheasti ostoskeskuksesta tykkää, mutta koska ulkona satoi, en halunnut kaduille mennä kiertelemään. Aloitin Zarasta sillä tiesin, että heillä oli tuotteet -50% alennuksessa verrattuna Suomeen, jossa ale prosentit olivat aivan naurettavia. Kävin sovittamassa vaatteita kolmesti, joten sovituskoppien vastaava mies tuli jo tutuksi. Aluksi hän ei ymmärtänyt kun sanoin kiinaksi viisi, toisella kerralla hän halusi antaa minulle nelos-lätkän vaikka minulla oli kuusi tuotetta. Ja viimeisellä kerralla hän oli ihan hämillään numeroiden kanssa. Zarasta tuli viidellä kympillä ostettua kaksi t-paitaa, hupparin ja shortsi-hameen.

Zaran jälkeen kävin Muji liikkeestä hankimassa koukkuja ja muita vastaavia tuotteita, jotta saisin laukut ripustettua ylös. Kävin Yoba:ssa pitämässä taon syöden frozen yogurttia juustokakkupalojen ja mansikkakastikkeen kanssa. Jatkoin kirjakauppaan, josta löysin kaksi kiina-aiheisia kirjoja, jotka ostin. Ensimmäinen sisältää lyhyitä tarinoita kiinalaisten käyttäytymisestä ja toinen on nimeltään Niubi! The real Chinese you were never taught in school ja se on kuin sanakirja. Sanasto kylläkin sisältään enimmäkseen slangia ja kirosanoja, mutta jos opin pari sanaa ja lausetta sieltä ehkä kiinalaiset luulevat minun ymmärtävän enemmän kuin mitä oikeasti tajuan. Olisin vielä käydä hierojalla, mutta en löytänyt mitään hyvää ja halpaa paikkaa keskuksesta. Lopuksi kävin Paris Baguette:n kautta ostamassa syötävää kotiin illaksi. En tietenkään miettinyt yhtään kun lähdin ostarilta kotiin päin tasan kello kuudelta. Tähän aikaan kaikki olivat matkalla kotiin, mutta kyllä metro- ja bussimatkat jotenkin onnistuivat.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

Today I went to Super Brand Mall to go through the sales. I don’t like the mall that much, but since it was raining outside I decided it would be better to start from there. I had noticed that Zara had up to -50% sales, which was pretty good compared to the prices they put in Finland during sales. I went to try on clothes three times so I got to know the employee in charge of the dressing rooms pretty quickly. First time I went there he didn’t understand when I said five in Chinese. The next time he wanted to give number four, even though I had six items. And the last time he was really confused with the numbers. I bought from Zara a hoodie, skirt-shorts and two pairs of t-shirts for 400RMB.


After Zara I went to Muji and bought some hooks for my room so I could start hanging up bags, instead of having the laying around on the floor. I had hooks and stuff in my previous room, but they were stuck in the wall. I had a short break at Yoba, where I got some frozen yogurt with cheese cake pieces and strawberry sauce. I continued my shopping to a book store, where I bought two Chinese related books. The first one has short stories about Chinese behavior and the second one is a dictionary with mostly swearwords. I actually didn’t realize that the most of the words in the dictionary are of that kind, that I will never be able to use them. I would have wanted to get a massage, but the places in the mall were too expansive, so I went to Paris Baguette to get some food with me home. Of course I left the mall exactly at six o’clock so getting home with the rest of the working force in Shanghai wasn’t too pleasant, but I managed it.  

Monday, January 6

Kiinalaisten kanssa samoilla tunneilla

Danish Financial Markets teacher

Loput kolme ainetta oli jaettu joko kaikille tarkoitettuihin tunteihin tai sitten ”Danish courses”, eli meillä oli jossain vaiheessa Tanskalainen opettaja opettamassa pari viikkoa. International Accounting kurssilla olin ainoa ulkomaalainen, mutta opettaja kumminkin puhui Englantia melkeinpä koko ajan. Opettaja oli yksi parhaimpia, vaikka hän oli vanha ja kiinalainen ystävä oli kommentoinut, ettei kukaan ymmärrä hänen puheestaan mitään. Opettaja tuli usein kysymään miten minulla menee ja ymmärränkö mistä hän puhuu. Alussa istuin luokan etu-osassa yksin, ja opettaja tuli kysymään, jos haluan tutustuu muihin oppilaihin. Siitä päivästä eteenpäin istuin kolmen kiinalaisen tytön kanssa, joka tunti. Kiinalaisten tunneilla harva viittaa opettajan kysyessä kysymyksen, vaan sen sijaan hän ottaa luokkanimilistan ja valitsee jonkun nimen. Oppilas, jonka nimi sanotaan, nousee seisomaan vastatakseen. Tässä luokassa kumminkin kukaan ei koskaan osannut vastata hänen kysymyksiin vaikkakin ne olivat kuinka helppoja tahansa. Monessa luokassa opettajat puhuivat mikrofooneihin, jotta myös takana istuvat kuulisivat. 

Financial Markets ja Organization Behavior tunneilla meillä oli tanskalaiset opettajat pari viikkoa, ja loput ajasta opettajina oli kiinalaiset. Näillä tunneilla vaihto-oppilaita oli 2-3 ja loput luokasta oli kiinalaisia. Financial Markets opettajasta en aluksi kauheasti pitänyt, sillä puolet tunneista meni aina kiinaa kuunnellen. Opettaja oli minulle mukava, ja kun en saanut kirjaa hankittua, hän lainasi sen minulle syksyn ajaksi. Kaikille tunneille pitää ottaa kirja mukana joka ikinen kerta, jotta voimme sieltä jotain tuntien aikana lukea, jos opettaja jotain kysyy. Tanskalainen opettaja, joka opetti Financial Marketissa, oli kiinalaisten opettajien vastakohta. Hän puhu melko kovaa, käveli luokassa katsellen mitä kaikki tekivät, ja esim. jos joku tekstaili hän meni ottamaan kännykän lukeakseen mitä oli teikeillään. Jos joku tuli myöhässä hän antoi paheksuvan ilmeen ja meni oppilaille, joilla ei ollut kirjoja tai vihkoja mukana, kysymään mitä he tunneilla tekivät. Hän myös odotti kaikkien kirjoittavan mustiin kaiken mitä hän taululle tuhersi. Hän oli ihan mukava minulle ja juttelimme tunnin jälkeen, mutta uskon kiinalaisten pelkäävän hänen opetus-tapaansa.

Organization Behavior tunneille ei tarvinnut tulla, joten tanskalaisen opettajan tunneille, kukaan ei ilmestynyt, vaan kerran hän oli tunnilla yksin. Hän myös tykkäsi ryhmätöistä ja esitelmien pitämisestä, joten ei ihme etteivät kiinalaiset paikalle tulleet. Kiinalainen OB opettaja oli ihan omaa luokkaansa. Hän oli ihan yli-innokas kyselemään minulta ja tanskalaiselta tytöltä mitä mieltä me olimme eri asioista. Ja aiheet eivät vain koskeneet OBta vaan hän kyseli myös mitä minä tykkään viikonloppuisin tehdä ja miten paljon tanskalainen polttaa tupakkaa vaan antaakseen pari esimerkkiä hänen käyttäytymisistään. Myös jos meillä oli kotitehtäviä, minä jouduin ne ääneen lukemaan. Opettaja oli ihan hauska, mutta se vaan ärsytti kuinka hän aina halusi minun vastaavan kaikkeen, ja kyllä hänkin minulle kirjansa lainasi kun en sitä saanut ostettua. OB opettaja oli myös melko rento ja päästi meidät kotiin usein etuaikaan.  

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

The three other classes I had this autumn were either classes for all students or then they were called Danish courses, which meant that a Danish teacher taught us for a couple of weeks. In International Accounting I was the only foreign student. The teacher still talked mostly in English, which was nice for me. The teacher was a bit older, but his classes were good, even though one Chinese had told me that they didn't understand what he said. The teacher even liked asking me how I was doing in class and he introduced me to some girls in the class so I wouldn't need to sit alone. In the Chinese courses nobody answers when the teacher asks a question. Instead the teacher has to take the class name list to ask somebody directly. Student has to stand up to answer and in this class nobody ever knew the answers to his questions. Also in some of the classes, including this one, the teacher used a microphone so that also the students in the back would here. In the Chinese classes there were around 40-50 students.

At first I didn't like my Financial Markets teacher, since she talked a lot in Chinese. But she was nice and she even got me the course book. In her class students came and went as they pleased. Most of them had their lunch or breakfast with them to class. The Danish teacher we had in this course was a bit more strict. For the second class he gave us the following instructions: students who arrive without a book will have 15min to go back to the dormitory and get their books, everybody have to take notes, and nobody should be late. Of course most Chinese student were afraid of him, so as only half of the class showed up, students had to start calling their friends to come to class as fast as possible. He was even intimidating for me and I was afraid he would snatch my phone, as I was chatting on it in the back of class. Actually this class had the best internet connection, so I think I was one the phone every time I had this class. 

The organization Behavior Danish teacher wasn't as direct, but he liked the students to participate in group exercises or presentations, which scared the class away. Once nobody showed up for his class and on the last time only three of us exchange students came. The Chinese OB teacher was really one of a kind. He was overly interested in me and the Danish girl, so we had to answer all his questions. If we had homework I was the only one who had to read the answer aloud. The teacher was nice and fun, but it was a bit irritating since I always knew he would ask me everything. He was one of the most relaxed ones and let us go home early lots of times.