Saturday, April 12

Kahdeksan tunnin matka Anqingiin

Pictures taken on the way back to Shanghai from Anhui province


Lähdin viikonloppuna pariksi päivää Anhuin maakuntaan lomailemaan. Anqing kaupunki on PTni kotikaupunki, joten yöpymiset sujuivat sukulaisilla tai ystävillä, hotellin sijaan. Matkustimme Anhuihin bussilla, sillä se sijaitsee Shanghain vieressä, ja lennot tai junamatkat eivät ole mitenkään paljon halvempia tai nopeampia. Luulin bussimme lähtevän kello seitsemältä, joten kello viiden jälkeen vasta aloitimme illallisen syönnin. Noin varttia ennen kuutta lähdimme matkaan, ja PTni sano, että nyt on vähän kiire, joten pakko on ottaa taxi lähellä olevaan bussiasemaan. Minulla ei ollut mitään hätää ja ajattelin, että liput pitää ajoissa mennä ostamaan tai jotain. Bussi oli melkein jo täynnä saapuessamme, mutta takaosassa oli kahdessa kohtaa kaksi vapaata paikkaa vierekkäin. Yksittäisiä paikkoja löytyi sieltä täältä. Tulimme siis tasan kuudelta bussiin, ja minuutin kuluttua se lähti jo liikkeelle. Vasta siinä vaiheessa ymmärsin miksi meille tuli yllättäen kiire, sillä väärä lähtöaika oli minulle vain kerrottu.

Onneksi saimme ihan mukavassa bussissa viereiset paikat, sillä joka kerta bussin pysähtyessä, mukaan tuli lisään ja lisään ihmisiä. Pariskuntien piti istua erilleen, ja lopuksi bussin keskikäytävällä seisoi tai istui ainakin neljä ihmistä. Alussa varmasti maalta tullut nainen kailotti kovaan ääneen, mutta parin tunnin jälkeen bussissa oli melko rauhallista ja pystyin vähän nukkumaan. Shanghaissa oli kova iltaruuhka ja ulos miljoonakaupungista kesti noin kaksi ja puoli tuntia moottoritietä pitkin ajaen. Bussi teki nopean pysähdyksen ja luulin saavani mennä vessatauolla, mutta bussin käytävässä olleet siirrettiin vain toiseen bussiin ja matka jatkui taas. Vasta noin lähemmäs neljän tunnin jälkeen bussi teki pysähdyksen huoltoasemalle, jossa matkustajat saivat käydä vesassa tai tupakalla. Yksi mies ei nähtävästi tupakkaa tarpeeksi saanut tauolla poltettua, vaan hänen piti tehdä se myös sisällä, bussin jatkettua matkaan. Onneksi hän pyynnöstämme sammutti sen. Anqing kaupunkiin saavuimme noin kello kahdelta yöllä. Bussi oli jo matkalla päästänyt matkustajia pois, mutta me olimme viimeisien joukossa, jotka menivät ihan pääteasemalle asti. Kävelimme keskustassa noin kymmenen minuuttia, kunnes saavuimme PTni vanhaan kotiin, jossa nykyisin setä asuu. Sedän olin jo aikaisemmin uudenvuoden aikana tavannut, joten ei se niin oudolta tuntunut mennä vaan jonkun kotiin nukkumaan keskellä yötä. Setä aloitti jopa ruoanlaiton saavuttuamme, mutta jätin väliin, ja menin suoraan nukkumaan.  
                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

I went for a weekend trip to Anhui province, which is nearby Shanghai city. Anqing in Anhui is the hometown of my Personal Trainer, so we could had arranged so that we could sleep at friends and relatives in stead of going to a hotel. We had to take a bus to get to Anhui and I was told at first that the bus would leave at seven o'clock in the evening. So as we began eating our dinner at five o'clock I didn't feel stressed at all until a bit before six we had to leave pretty rapidly. Instead of walking to the bus station, which wasn't too far away we took a taxi there. We got inside the bus a minute before six and the bus was already almost full. To our relief there was two places with two free seats next to each other, so we didn't need to sit separately during the bus ride. At six o'clock the bus left and at that point I realized I had been given the wrong timetable and that the bus wouldn't have left at seven. The bus stopped a few times to pick up more passengers and  in the end about five people had to stand or sit in the aisle as all the seats had been taken.

The bus made one stop and I thought I could finally go to the toilet after two hours, but only the persons standing where let out, so that they could take another bus, and we continued our way. It took over two hours to get out from Shanghai, even though we were driving on the highway. But due to heavy traffic out from the city the bus ride took forever. The bus made one toilet-break-stop, since there was no toilet in the bus, even though it was a large and pretty comfortable bus. We arrived in Anqing at two o'clock in the night, so the bus ride took altogether eight hours. Bu then again the ticket only cost 150rmb. We walked about ten minutes until we arrived at my PTs old home, where his uncle now lives. The uncle kindly enough started preparing a meal for us, but I was so tired so I just went straight to bed.