 |
| This was the picture of the dress that I wanted |
Kuten monena
viikonloppuna on tullut kirjoitettua, päätin teettää mekon räätälimarkkinoilla.
Ensimmäistä kertaa asiat eivät menneet niin kuin oli sovittu. Olin löytänyt
netistä kivan kuvan ja näytin sen yhdelle räätälimarkkinoiden myyjälle. Hän
sanoi, että ei ihan samaa voi saada, mutta samantapaisen kyllä. Yläosa piti
tehdä pitsistä, ja kuulemma Suzhou kaupungissa saisi ostettua hienoa pitsiä.
Myyjä sanoi, että hänen kaverinsa voi sieltä käydä ostamassa ja hän lähettää
minulle kuvia eri vaihtoehdoista. Maksoin 60 euroa etukäteen, ja loput, noin.
40 euroa, maksetaan kun mekko on valmis.
Kuvista ei kuulunut
mitään, vaikka kyselin niiden perään. Viikko tilauksen jälkeen kävimme
markkinoilla uudestaan hakeaksemme CCn puvun, ja ajattelimme, että minullakin
olisi mekko valmiina ensimmäistä kokeilua varten. Eipä ollutkaan mekkoa
kokeiltavana, vaikka myyjä oli sanonut, että mekkon alaosa valmistuisi nopeasti.
No seuraavalla kerralla kuulemma
mekon alaosa olisi valmis. Kävimme seuraavalla reissulla myös toisella
räätälimarkkinoilla noutamassa CCn siskon ja hänen poikaystävänsä hääasut. Saapuessamme
kokeilemaan mekkoa, nainen ei ollutkaan paikalla, vaikka kello olikin jo
lähemmäs 10. Soittelimme hänen perään ja hän kuulemaa avaa shopin vasta
yhdeltätoista. No onneksi hän kiiruhti paikalle, ja sain kokeilla alaosan.
Hame ei sinänsä ollut mikään erikoinen, ja hameen alaosasta puuttui tilaamani
pitsi osat. No kuulemma sen hän pystyi lisäämään seuraavalle kerralle. Mekon
tärkein osa, eli pitsitoppista ei vieläkään kuulunut mitään. Vasta sen jälkeen
kun sanoimme, että tehkää työnne vähän nopeammin, aloin saamaan kuvia eri
pitsivaihtoehdoista. Mikään kuvista ei ollut läheskään samanlainen kun mitä
olin halunnut alun perin.
No jälleen kerran
räätälimarkkinoille katsomaan mitä he olivat saaneet aikaisekseen. Nyt toppi
oli tehty, mutta se ei ollut lähelläkään sitä mitä olin tilannut. Se ei ollut
pitsistä tehty, vaan jostain halvasta, läpikuultavasta kankaasta. Pitsiä oli ainoastaan
lisätty helmaan. Lisäksi olin halunnut paljon helmikirjailua, mutta sitä he
eivät olleet tehneet ollenkaan. Kaiken lisäksi toppi oli liian pieni, eli en
olisi sitä voinut käyttää. Meillä oli vain noin pari viikkoa jäljellä ennen kun
tarvitsisin mekon, ja sen tekemiseen oli jo tarvittu kuukausi, joten emme enää jaksaneet
odottaa kaikkia korjauksia. Vaadimme rahamme takaisin, ja ihme kyllä saimme ne
takaisin. Nainen yritti totta kai sanoa, että heillä on ollut kuluja tehdessään
mekkoa, ja että voisin saada hameosan halvemmalla. Sanoin etten hameella tee
mitään ilman toppia, joten onneksi en sitä hetken väittelyn jälkeen tarvinnut
ostaa. Usein räätälit eivät anna takasin maksua, mutta luulen, että kiinaksi
väittely toimii paremmin. Lisäksi väittely shopin edessä häätää kaikki
asiakkaat pois ja antaa paikalle huonon maineen, joten luulen, että hän halusi
maksamalla päästä meistä nopeasti eroon.
As I have written in many of my weekend posts
during the previous month, I had ordered a dress to be tailor made. I found a
picture on the internet and showed it to one tailor shop that told me that they
could do it. The dress is two pieces and the top is made out of lace and pearls
or other applications. The woman told me the lace part could be bought in the
city of Suzhou, since Shanghai apparently didn’t this type of lace. I was
supposed to get some pictures of different lace later in the week. I paid
400rmb upfront.
I didn’t receive the lace pictures even
after I asked for them. During the next weekend we picked up CCs suit from the
market and at the same time we visited my dress tailor. They hadn’t even made
the skirt part, which was said to be the simple one. So we had to come back the
following weekend again. This time she wasn’t at the market when we came before
ten and after calling her she showed up some 20 minutes later with the first
part of the dress. I tried it on and
some alterations needed to be done, but the top was still not done.
After we let them know that they need to
start working faster, we got some pictures of lace that didn’t match the
picture at all. The fourth weekend in a row we showed up in the tailor market and
the top was done, but it didn’t look like it was supposed to. The fabric was
not lace and there were no pearl applications. The top was also too small and
we didn’t have more time to wait for them to fix all their problems, so we
demanded my money back. Good that CC could argue with her in Chinese, because
tailor shops don’t usually give the money back as they already have some expenses.
She tried to offer the skirt part for a lower price, but I didn’t have any use
for it without the top. Luckily I got my money back, but we wasted so much time
on making this dress.
