Approved beauty treatments

I read a SmartShanghai article about where locals go for beauty treatments. I decided to try two from the article: facial and haircut. Both are now tested and approved. I have to say that both of them were quite an experience; something I haven’t tried anywhere else before. The facial was in a beauty salon somewhere near Lujiabang Lu and the hair salon was near Huaihai Lu, so quite a lot of traveling for me to get these kinds of treatments. The reason I wanted to try the facial was the price: 128rmb for one hour. The haircut, on the other hand, was more planned, since I needed to get a cut before leaving China. The reason why choose this one, was because in the article they correctly wrote that “none of the employees are young and hip, with the trendy haircuts or their hair dyed strange colors that you see around town. But here's the thing: For that reason, we can guess that they don’t even have the capability to majorly fuck up your hair”. I have a lot of experience of cheap hair salons, where the outcome is not really what I have expected. Once the cut was uneven and once they made it so straight that it didn’t suit me at all…

But now to the facial experience; once I walked into the beauty salon, I was given slippers and led into a room, where another Chinese woman was getting some cupping treatment. I’m not sure if they speak any English, as I was only getting the treatment in Chinese, which to be clear can be tricky at points, when they ask questions about some things I have never heard about. First I got a really long scalp massage, where some sort of hard, woodish comb was used, but I’m not sure, since I never actually saw the object used. After this my face was cleansed so many times that I  lost count. I got some face massage and a mask was applied in the end. In addition, I got some neck and shoulder massage. In the end I also got my eyebrows shaped. This experience was even weirder. Instead of just tweezing, my eyebrows were formed by shaving. I have to say I was surprised how well it worked. This seems to be the most painless method, but having someone using a blade right next to your eyes is a bit scary as well. The shaping was done in just five minutes, but the whole sessions ended up taking more than one and a half hour.

Now to the hair salon experience: From outside the hair salon doesn’t look like much. I actually walked past it on my way there. When I got inside, a man and woman, smartly dressed in black and white looked up and wondered what I wanted or if I surely was lost. Almost all of the employees, most in their late 30s, looked like they work in a nicer hotel rather than a hair salon. When I said I wanted a haircut, they got up and I was told to pay first. I paid 68rmb and  got a ticket. With my ticket I was told to first go to the washing section. Before getting a wash, I got a nice head, neck and shoulder massage. After this I didn’t even need to get up, instead they started washing my hair in the seat. A woman got a bottle, filled it with water and shampoo, and started pouring while slowly shampooing the whole hair without getting any water on me. After this she washed my hair in a sink, just like normal hair salons do, and continued with some lotions for quite some time. With a towel wrapped around my head, I walked upstairs where a man in his forties was free. Overall I believe there were maybe five people working the washing and massage section and some twenty people doing haircuts. I had a picture on my phone of a layered haircut that I wanted and the man looked at it for a long time before starting. This was probably the most professionally made haircut I have got in China, and I have been to at least five different hairdressers. After the cut, the hair was blow-dried and the outcome was good. So good, that I actually would go back there in the future. All of this only cost 60 rmb and most of the other Chinese customers walking out had good haircuts. 

Luin artikkelin, jossa kerrottiin, missä paikalliset käyvät kauneushoidoissa. Artikkelista valitsin kaksi paikkaa, jonne halusin mennä. Ensimmäinen oli hoitola, jossa tehtiin kasvohoitoja alle 20 euron hintaan ja toinen oli kampaamo, jota suositeltiin, sillä he eivät tule pilaamaan hiuksiasi. Tässäkin hinta oli vain 10 euroa, joten siitä sitten kokeilemaan! Molemmat olivat uusia, ja samalla melko kiinalaisia kokemuksia. Kasvojen hoidossa en ole ollut aikaisemmin, joten en tiennyt mitä odottaa, mutta kampaamo-käyntien jälkeen olen melkein aina ollut vähintään hiukan pettynyt tulokseen. Aikaisemmin tukkani on leikattu siihen malliin, että hyvä jos kehtasi pitää hiukset auki moneen kuukauteen.

Kasvojenhoito hoitola sijaitsi lähellä paikkaa, jossa teetin vaatteeni. Paikka oli sen verran piilossa, takapihasisäänkäynnin kuudennessa kerroksessa, että kukaan ulkomaalainen ei kyllä sinä vahingossakaan eksy. Kun tulin sisään, vastassa taisi olla viisi työntekijää, jotka kaikki hermostuneesti tervehtivät. Selitettyä, että haluan kasvojenhoidon, sain tossut jalkaan ja minut vietiin huoneeseen, jossa kiinalainen nainen sai kupitushoitoa par aikaa. Verhot vedettiin eteen ja menin makuulle. Päälleni vedettiin peitto, joten aloin jo heti alkuun hikoilemaan. Minulta kyllä kysyttiin, jos oli liian kuuma, mutta ajattelin jo, että viereinen nainen alkaa palelee, mikäli ilmasto pistetään kylmemmäksi. Onneksi hetken kuluttua oli jo mukavampi olo, kun hiuspohja oli hierottu jollain kovalla, ehkä puisella kammalla. Kasvot pestiin niin monta kertaa, että ei itsekään pysynyt perässä. Vähän hierontaa, sekä kasvoille että niska-hartiaseudulle, ja loppuun viilentävä naamio. Lopputuloksena oli niin puhdas iho, että nyt ihmettelen, minkälaisen likakerroksen alla olen elämäni elänyt. Kaupanpäälle sain kulmakarvat muotoiltua partaveitsiterällä. Kivutonta ja nopeaa, ja tässäkin todella hyvä lopputulos. Kaikki tämä kesti vähän yli puolitoista tuntia, vaikka minulle sanottiin, että kestää vain tunnin.

Hiusleikkuu tapahtui keskustassa, paikassa, jonka ohi ehdin kävellä, sillä sisään ei oikein näe. Sisään astuttuani vastassa oli musta-valkoisiin vaatteisiin somistetut noin 30-40-v työntekijät. Etenkin miehet kauluspaidoissa ja liiveissä olisivat sopineet paremmin hotellin respaan kuin kampaamoon. Ensin maksoin, jonka jälkeen sain lipukkeen, jota näyttämällä sain alakerrassa niska-, hartia ja hiuspohjahieronnan. Tämän jälkeen hiukset pestiin sillä tavalla, etten tarvinnut edes nousta tuolista, vaan sampoo kaadettiin suoraan kuiviin hiuksiin veden kera. Kun hiukset oli tällä tavalla saatu pestyä, siirryin pesupisteeseen, jossa ainakin kolmesti jotain muita aineita lisättiin hiuksiin. Hiusten ympäri kietaistiin pyyhe, ja siirryin yläkertaan, jossa vapaana oleva mies otti minut leikattavaksi. Minulla oli mukana kuva kerros-leikkauksesta, jota hän jonkin aikaa tutki ennen kun aloitti. Mies leikkasi yllättävän hyvin, paremmin kuin kukaan muu tähän saakka, ja lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen. Loppuun mies kuivasi ja föönasi hiukset huolellisesti. Tämän jälkeen enpä mihinkään lähinaapuriston kampaamoihin enää lähde. 

Avoiding the Kitchen

Almost nothing has changed since I’ve last been in Shanghai, except for the fact that I haven’t bought any food that I have to cook by myself. This means that I haven’t visited Metro, City shop and other ridiculously expensive foreign food stores. I do have some pesto and other import products in the cupboard, but I’m quite sure they will be left untouched. I even brought a 1kg cheese from Finland that I haven’t opened. In the past cheese was used in so many dishes that I started bringing cheese from Finland instead of buying it here from a store, but now there hasn’t been any pizza or other cheesy dishes.

Why I haven’t made any food is because of two reasons. One is that it is easy to eat outside or then our uncle makes the food. The second is that I dislike the kitchen quite a lot. In the past making dinner was quite a headache. The kitchen is not really that dirty, but from a western viewpoint it is somewhat disgusting. This is because the family might leave uncooked meat like chicken on the table, or have fish that are still alive in the sink. I’m also afraid of the gas stove, since it is unstable and unreliable. On top of this we don’t have any hot or even warm water, except for in the shower, that I could use to wash the dishes with. This means that I feel that most cups and plates and all other kitchen ware isn’t as clean as I would like it to be. This and some more reasons make me avoid the kitchen for now.

Koen, että mikään ei oikeastaan ole muuttunut elämässäni, kun se asia, että en ole laittanut kertaakaan ruokaa Shanghaissa ollessani. Hyvä puoli on se, että samalla ei ole tarvinnut käydä super kalliissa ulkomaisissa ruokakaupoissa. Olin valmistunut tekemään ruokaa Kiinassa, joten toin Suomesta juustoa ja leipomistarvikkeita, mutta niihin en ole koskenutkaan. Ennen vanhaan minulla kului sen verran paljon juustoa tehdessäni ruokaa, että oli pakko tuoda Suomesta kun Kiinan hinnat ovat sen verran korkeat.

Syy, miksi en ole laittanut ruokaa, taita olla ensinnäkin se, että täällä on helppoa ja halpaa syödä ulkona. Jos ulkona ei jaksa käydä, niin kotona on melkein joka päivä isäpuolen tekemää ruokaa. Toiseksi syyksi voisi syyttää keittiötä. Aina kuin laitoin ruokaa, hermostuin jostain. Oli se sitten siisteyden puute, ongelmat hellan kanssa tai sitten piiloon laitetut tarvikkeet tai roskiin heitetyt tuotteet. Hygieniasta täällä ei taida olla mitään tietoa, sillä raakaa kanaa voi pistää suoraan keittiön pöydälle ja eläviä kaloja pitää tiskialtaassa. Lisäksi meillä ei ole ollenkaan kuumaa vettä, oikeastaan voisin sanoa, että hanasta tulee vain kylmää vettä vuoden ajasta riippumatta, ja tämän takia tiskiä ei aina saa niin puhtaaksi kun itse haluisi. Tästä, ja monesta muista syistä olen siis vältellyt keittiötä, jossa nyt on ainoastaan tullut käytyä hakemassa juomavettä. 

Top of Shanghai Observatory

SWFC behind Jin Mao tower on the left and Shanghai Tower on the right

Shanghai Tower was made with a spin 

The building is the tallest in Asia and second tallest in the world

Not the best view due to some clouds or maybe just smog 

Not too many people 

SWFC - went there some years ago

Only these were visible from the observatory

Even though it hasn’t been widely marketed, the observatory of Shanghai Tower has been open for a while. Shanghai Tower is the newest and highest skyscraper in Lujiazui, and on top of that the second tallest in the world. Regardless, the observatory is the highest in the world, so that has to count for something, right? I thought we had picked the perfect day; sunny weather. It turned out sunny weather at 546 meters isn’t that ideal. The observatory was quite hot and the air wasn’t clear enough to see to the other side of the river even. In other words the visibility was poor and we could only see the skyscrapers next to us.

Compared to the SWFC, which is the second tallest tower next door, the Shanghai Tower observatory felt safer for people like me, who are afraid of heights, since it doesn’t have any glass floor. In addition, the building has a 360 degree view, while from the SWFC you can only look two ways. Overall the experience of going to the observatory is quite similar in both skyscrapers. Both start from the cellar, where there is some sort of exhibition. Then there is an elevator that speeds up to the top without making any stops in less than a minute. This means that the Shanghai Tower elevator’s fastest speed was 18 m/s. You don’t feel the speed in any other way than the pressure building in your ears.

I have to say that the Shanghai Tower was in that way much more boring, since it only offered a small shop and café, and only had one floor of access at the top. The SWFC had two or three floors that you could access and quite a large shop upstairs. Shanghai Tower did have a gift shop at the bottom, but it didn’t offer anything interesting. In the end a good reminder for anyone interested in going to the tower; take your passport or ID, since they will check it before letting you buy tickets. We had a Chinese woman in front who barely made it in, because she didn’t take any valid ID with her. 

Nyt on maailman korkein näköalapaikka koettu. Näköalapaikka sijaitsee 118. kerroksessa uudessa Shanghai Towerissa. Pilvenpiirtäjä on kuulemma todella ekologisesti rakennettu, sillä se mm. kerää sadevettä ja tuplalasien takia ei tuhlaa lämmitystä. Kyttäsin pitkään, että milloin meillä olisi aurinkoinen päivä täällä Shanghaissa. Sää ei kuitenkaan loppujenlopuksi ollut se paras, sillä yli 500 metrin korkeudessa oli melko pilvistä. Emme siis nähneet paljon muuta kuin viereiset pilvenpiirtäjät.

Näköalakerrokseen pääsi huippunopealla hissillä, joka kulkee nopeimmillaan 18 m/s. Matka huipulle kestää alle minuutin! Hissi on sen verran vakaa, ettei muuten kuin korvien ilmanpaineessa eroa huomaa. Shanghai Tower on SWFC verrattuna turvallisemman oloinen, sillä täällä ei ollut lasitettua lattiaa. Lisäksi tornissa oli 360-asteen näkymät, kun taas SWFCssä näki vain kahteen suuntaan. Muuten siellä ei oikeastaan ollut mitään sen kummallisempaa. Vähän kyllä harmitti näkyvyyden puute, mutta eipäs sille oikeastaan mitään voi tehdä. 

Changes in Chuansha

I wonder if our street is completely dark because they use all power to light up this part of town? For some reason our street lights haven’t worked in a while, when the street a couple of blocks away has lots of colorful street lightning on. The walkway in the pictures is new and I find it quite nice. They started building on it when I was still doing my internship. The authorities of Chuansha, where I have lived most of the time in China, have made some upgrades to the town since Disney opened up nearby. This is the best of their attempts to make the area more “tourist appropriate”, as in the past it has been quite left out of Shanghai’s development. In addition, lots of hotels have been renewed and streets are also getting a makeover. This means that most roads are closed near our home, making it quite complicated to drive out from the town. More things will change around this part of town in the near future. 

Kuvissa taitaa olla syy siihen, miksi meidän kadulla ei enää iltaisin ole valoja päällä. Parin korttelin päässä olevalle kadulle on tehty melkoinen muodonmuutos, kun siihen lisättiin jouluvaloja, jotka syttyvät vuoden jokaisena iltana. Valot vaihtavat väriä ja tuovat tunnelmaa kadulle, mutta kun se katu jatkuu monta kilometriä eteenpäin, niin ihmettelen jos se oikeasti on vienyt meidän kadun sähköt. Olen asunut Chuanshan ”kaupungissa” viimeiset pari vuotta, ja tähän paikkaan ei siinä aikana ole oikeastaan kauheasti satsattu jos vertaa muuhun Shanghaihin. Nyt kun Disney avattiin ihan kulman taakse, niin tulikin kiire uusia kaikki, jotta turistit viihtyisivät täällä sen sijaan, että he lähtisivät keskustaan asti. Tämä kävelykatu/rakentelma taitaa olla parhaimmasta päästä. Paljon muutakin on uusittu täällä, kuten esim. hotellit ja kadut. Lisäksi muitakin muutoksia on tulossa, joten niistä sitten lisää myöhemmin. 

Tailored for Me

I had planned that on the first week in Shanghai, I would go and make some clothes at Lujiabang tailor market. This didn’t happen, however, until this rainy weekend. I went first the jeans tailor that I know from before, but the seller that I used to talk to wasn’t there. Regardless, I still managed to keep the price down as it normally is, even though he tried to say that it is more expensive since the fabric is better.. I ended up making three pair of pants; black, rose and beige. I had two pairs of jeans that I wanted to copy, since I like having things made out of my own clothes. That way I can be more certain that the style will fit me.

Next I looked for a place to copy my Zara jersey dress. The dress in itself was never expensive, but the style is great. Here again I ended up making two copies of the dress at an older Chinese ladies jersey store. She asked me first how much I have paid for the dress before saying how much I should pay for the copies. The copies and the real one ended up costing about the same amount, meaning some 150rmb. The lady told me not to tell my friends about the price, as she was not willing to make more jersey dresses for a price this low. I seem to be quite lucky with the prices, since this time I didn’t even start by haggling the price down, instead she gave me the exact price I was willing to pay. She told me dresses would be ready in ten days, which is quite long, as they usually make simple clothes in seven days. I said eight days, she said ok and wanted me to come in the afternoon. It will be interesting picking up the dresses, as I have no idea how well this place makes their clothes.

Heti alussa, kun tulin Shanghaihin, oli tarkoitus mennä teettämään vaatteita. Se jostain syystä jäi tekemättä, kunnes nyt sateisena viikonloppuna lähdimme autolla keskustaan. Menin ensiksi tutulle farkku-räätälille, mutta myyjänä ei tällä kertaa ollut sama kuin aikaisempina kertoina. Tästä huolimatta sain hinnan pidettyä samana, vaikka myyjä yrittikin nostaa hintaa sanomalla, että valitsin hyvän kankaan. Nyt sitä odotellaan kolmea farkkua: Mustat, roosat ja beiget. Malleina oli kaksi omaa housuani, sillä siten takaa, että malli istuu.

Toiseksi halusin kopioida Zaran trikoo mekon. Mekko jo itessään ei maksanut paljoa, mutta malli on sen verran hyvä, että pakko sellainenkin kahtena kappaleena teettää. Trikoo-kaupassa en ole aikaisemmin käynyt, joten lopputuloksesta ei ole hajuakaan. Myyjänä oli vanhempi kiinalainen rouva, joka uteli mitä olin mekosta alun perin maksanut, ennen kun hän halusi antaa minulle hinnan. Eiköhän aito ja kopiot aika samanhintaisia tule olemaan, eli vähän yli parikymmentä euroa. Myyjä korosti vielä lopussa, että älä kerro tätä hintaa kavereilleni, sillä hän ei jatkossa aio tehdä näin halvalla hinnalla mekkoja. No kävipäs minulla sitten hyvä tuuri. Tässä liikkeessä oli kuulema ruuhka, joten hän yritti, että tulisin vasta kymmenen päivän päästä hakemaan. Normaalisti kaikki ei niin erikoiset vaatteet ovat viikon kuluessa valmiita. Sain hänet suostumaan kahdeksaan päivään, jos tulen vasta iltapäivällä ne noutamassa. Tekisi mieli teettää vaikka mitä vaatteita, mutta kun en tiedä miten hyvän tuotteen saa, jos valitsee mallin vain kuvien perusteella. Siksi käynkin mielummin lähiseudun kaupat läpi, jossa heti kokeillessa tietää, toimiiko vaate vai ei.

Face Masks

Face masks are in great demand in China. They have been in most stores since I came to China in 2013. I didn’t try them in the beginning, but now I have become more interested in finding a good one for myself. I started by buying some cheap ones from Mannings, but they aren’t that good. Therefore I will have to look for better ones, maybe even buy some more expensive ones from Sephora? My sister-in-law used to buy really cheap and great silk masks, which made the skin moist and smelled really nice from the internet, but  I don’t think I will find any good ones on my own from Taobao.

Kasvonaamiot ovat Kiinassa kova hitti. Niitä on ollut tarjolla monessa kaupassa jo siitä lähtien kun tulin Kiinaan vuonna 2013. En alussa käyttänyt niitä ollenkaan, mutta nyt pikkuhiljaa olen alkanut kokeilemaan niitäkin. Laadussa huomaa eroja, mutta hinta ei aina takaa parempaa laatua. Ostin nämä kasvonaamiot Mannings kaupasta, jossa oli vaikka kuinka monta eri merkkiä tarjolla. En kokenut, että nämä olisivat erikoisen hyvät, joten metsästys jatkuu. 

Legend Taste - Yunnan delicacies

The creamiest mushroom soup that I have had in a Chinese restaurant

Black chicken with lemon

Chinese style mashed potatoes 

Tangy and spicy meat

Chinese style pancakes 

One of my favorite food in China are dishes from Yunnan. The flavor is great and they look much more appealing that most other food in China. I’m always on a hunt to find a cheap Yunnan restaurant; so far I have only tried three restaurants: Lost Heaven, Beyond the Clouds and the newest Legend Taste in Jing’an. Lost Heaven is without doubt the best, but as it is the most expensive one, it is quite hard to visit it many times. The two other ones are quite reasonably priced. I need to buy a Yunnan cooking book, so that I could make the dishes by myself in the future.

Tällä hetkellä yksi lempiruoistani Kiinassa on Yunnanin maakunnasta peräisin oleva ruoka. Ruoat maustetaan juuri minun makuuni sopiviksi ja ruoat myös näyttävät paljon kivemmilta kuin miltä Kiinassa muuten usein on. Olen tähän saakka käynyt kolmessa eri ravintolassa; yhdessä kalliissa ja kahdessa halvemmassa. Aion jatkossakin etsiä halpoja Yunnan ravintoloita, sillä niiden ruokaan ei koskaan pety, vaikka mitä listalta tilaisikaan. Voisipa jossain vaiheessa ostaa reseptikirja, jotta saisin itsekin alkaa näitä annoksia valmistamaan. 

The Grey Ocean

There were some other people as well trying to get a glimpse of the ocean  

This will be gone next year

The right hand side is were we walked to get closer to the ocean after getting off the bus

Together with some of my husband’s football friends and their kids, we went to have a look at the ocean. The ocean is not that far away, just about some 15 minutes’ drive from our home. The weather had turned grey and the ocean was kind of depressing to look at. We had to take an electric bus to the shore, since otherwise we would have needed to walk some 10 km. The area will drastically change next year, as there are plans to change the place to some sort of beach resort. There were already lots of building sites, so it will be interesting to see what they will make of the place.

Kävimme mieheni jalkapallokavereiden ja heidän lasten kanssa katsomassa merta. Aamupäivällä oli ollut ihan hyvä sää, mutta iltapäivällä oli jo niin pilvistä, että meri oli kyllä melko masentava. Hyppäsimme sähköbussin kyytiin, sillä matka parkkipaikasta meren ääreen oli noin 10km. Ensi vuonna kuulemma kaikki tulee muuttumaan, kun alueelle rakennetaan jonkin sortin rantahotellialue. Jo nyt alueella oli paljon rakennustyömaita. 

No Break from Bread

I was told that bread is bad for me and I was supposed to try to live without it in China. However, me being without bread lasted for one and a half day and then I had to give into it. Not the carving of the bread, but for the simplicity. I have over the years taught my Chinese parents-in-law that western people eat bread, and of course they buy bread for me to have for breakfast. Also, when there is no other food that I fancy to eat as a snack outside, I will go for some bread. The bread has either gotten better since last time I was in China, or then I’ve just gotten used to the somewhat sweet taste. Getting rid of white flour would be even more impossible, as almost all staple food, except for rice, is made of it in China.

Sain tietää, että minun pitäisi jättää leipä kokonaan pois. Ajattelin, että voisin kokeilla Kiinassa olla ilman leipää. Tämä "tauko" kesti vain puolitoista päivää, ja sitten sorruin. En siihen, että leipä olisi mahdottoman hyvää, vaan siihen, että sitä on niin helppo syödä. Muutenkin, kiinalaiset appivanhemmat ovat tottuneet siihen, että syön leipää, joten he olivat jo valmiiksi ostaneet minulle paljon paahtoleipää aamupalaksi. Pakkohan sitä loppujen lopuksi on syödä, ja kiinassa on muutenkin niin helppo ostaa leipää näistä leipomoista, joita löytyy yllättävän paljon kaikkialta. Olen itsekin huomannut, että leipä ei maistu niin pahalle tai oudolle, kun se ennen maistui, mutta tämä voi johtua siitä, että olen tottunut heidän makeahkoon leipään tai ehkä he ovat viimeinkin saaneet käsiinsä eurooppalaiset ohjeet. 

Lack of Energy

For the first time I actually didn’t get that excited to be back in Shanghai. Maybe getting used to living in Finland again for a longer time and getting comfortable with that life has changed the way I once viewed Shanghai. Maybe also the newness of the city has worn off. Before I came here I was preparing to spend most of the time outside and just sleep at home, meaning not spending too much excess time in the apartment. However, the first days I barley wanted to go out and I would rather sleep than do anything meaningful. Hopefully my spirit will come back soon enough!

Ensimmäistä kertaa ei tunnu ollenkaan jännittävältä olla Shanghaissa. En tiedä johtuuko se sitten jetlagista tai mistä, mutta kerrankin olisi ihan hyvin voinut jäädä Suomeen. Syy innostuksen puutteeseen voi myös olla se, että Suomessa olen jo niin tottunut elämääni, ja nyt Shanghaissa kaikki asiat pitää järjestää kuntoon, ennen kun voi alkaa tekemään mitään kivaa. Toisin kun voisi luulla, paluu Shanghaihin on kun paluu toiseen kotiin, alkuun pitää järjestää huone, ostaa kaikki pakolliset, kuten esim. hammasharja, siivota pölyt pois, tuulettaa vaatteet ja pestä kaikki astiat käsin. Kai sitten kun kaikki on järjestyksessä ja olo vähän kohenee, pystyy menemään kaupunkiin tekemään ja katselemaan kaikkea uutta ja kivaa. 

By Empty Plane

Arriving in south-east Shanghai

I flew from Helsinki to Shanghai on Tuesday in the evening with Finnair. My parents travelled on the same day to Gran Canary, so we had some company of each other in the airport. There were almost no people when I checked in my bag and went through the security control. The first time it become somewhat crowded was when we came to the other side of the security check. I suspect that there were lots of transit passengers travelling that day and that’s why there weren’t any people checking-in.

My gate was in a new area, which I’ve never been to before. It was like a large bus terminal, since there were no planes. When we started “boarding”, we were separated based on our ticket into two waiting areas. The business class people got on the first buss as we had to wait for the second one to arrive. I overheard that the plane was quite far away, so I managed to get a seat in the bus. Walking from the bus to the airplane wasn’t that fun as it was freezing cold and snowy. I can imagine that most people weren’t prepared for a walk outside with no coats on, etc.

Due to the heavy snow fall some of the other flights from Europe were delayed and it caused our plane to wait for their cargo. I could follow the loading of the cargo into our plane through the monitor’s video cam on top of the plane. The flight ended up being delayed by some 40-50 minutes. On the positive side, there were some one hundred empty seats, so I could move to an empty row and take all three seats for myself. However, I couldn’t get much sleep during the flight, so having two extra seats didn’t help that much.

Due to the delay, there were just a few people before me in the passport control in Shanghai. Usually it takes anywhere between 20 to 45 minutes to get through it, but now it was done in less than 10 minutes. My bag also arrived quite fast and my husband and his mother waited for me in the arrivals hall. We took the car home and I got straight to bed to catch up on the sleep I had lost during the flight.

Lensin Shanghaihin Helsingistä tiistaina Finnairin suoralla lennolla niin kuin aikaisemminkin on tullut tehtyä. Vanhemmat lähtivät suurin piirtein samoihin aikoihin Kanariansaarille, joten siinä sitten ehti hetken yhdessä shoppailla lentokentällä. Ihmeen vähän matkailijoita oli sinä päivänä kentällä, ja sekä bagage-drop tiskille että turvatarkastukseen ei ollut ollenkaan jonoa. Transitmatkustajia taisi toisaalla olla aika paljon, sillä turvatarkastuksen jälkeen vastaan tuli mielettömästi ihmisiä. Oma lähtöportti oli uudessa osassa terminaali kakkosen loppupuolella. Kaikki jotka siihen osaan joutuvat, piti ottaa bussi koneelle. Meidät jaoteltiin lipun mukaan, eli business ja economy menivät eri odotustiloihin. Bussi tuli ensin noutamaan businessmatkustajat, ja vasta jonkin ajan kuluttua meidät loput. Onneksi olin kuullut, kun henkilökunta oli jollekin sanonut, että kone on melko kaukana, joten menin bussissa heti istumaan. 

Kävely bussista koneeseen ei ollut lumessa ja pakkasessa ollenkaan kivaa, ja kuulin kun muut matkustajat tästä valittivat lentoemännille. Vaikka matkustajat olivat ajoissa sisällä koneessa, kone joutui odottamaan lastia muista myöhästyneistä koneista. Seurasin omasta monitoristani koneen videokameraa, joten siinä näki kun he lastasivat tavaroita koneen sisään. Loppujen lopuksi kone taisi lähteä liikkeelle vähän alle tunnin myöhässä.

Lentokoneessa oli noin sata vapaata paikkaa, joten vaihdoin heti alussa paikan, jotta saisin kolme istuinta itselleni. Luulen, että suurin osa takana sai kolme paikkaa itselleen, ja pääsi makuulle. Huonosti tuli lento nukuttua paikasta huolimatta, ja olin melko loppu saapuessani aamulla yhdeksän paikkeilla Shanghaihin, eli Suomessa kello kolme yöllä. Ainoa hyvä juttu myöhästymisen kanssa oli se, että passin tarkastuksessa ei ollut yhtään jonoa. Normaalista siinä menee vähintään 20 minuuttia, jos ei jopa 45min. Laukkukin saapui nopeasti, joten enpä varmaan koskaan aikaisemmin ole näin nopeasti päässyt kentältä pois. Mieheni oli vastassa äitinsä kanssa ja autolla pääsi 15 minuutissa kotiin. 

Back in Business

I was supposed to start writing on this blog a while ago, but since life was in the way, it didn’t happen until now. Right now I’m back in Shanghai and as I’m typing this, I don’t even have any wifi, so let’s see how many posts I can finish before I even put up this one (update: wifi and vpn started working some days ago, but the real problem was accessing blogger). After I came back to Finland in the end of March from Shanghai, I was thinking about writing many times, but then blogging become the last one on my to-do-list every time. First I had to finish my thesis, and then get a job. After not getting any jobs, I started studying entrepreneurship and now, finally, I’m starting my own business with my husband. I will stay in Shanghai for a month to get some business related tasks done as well as lots of shopping!

Oli tarkoitus jo kauan sitten jatkaa blogin kirjoittamista, mutta se vain jäi. Kesän alussa valmistuin viimein tradenomiksi ja sen jälkeen tarkoituksena oli löytää omanalantöitä. Eipä löytynyt, joten seuraavaa askel oli aloittaa yrittäjyysopinnot. Nyt oma firma on pystyssä, ja Shanghaissa tulee vietettyä kuukausi ns. töiden ja joululahjaostosten parissa! Tätäkin tekstiä kirjoittaessani, wifi ei koneessani toiminut, mutta onneksi sain sen ja bloggerin toimimaan viimeinkin tänään, eli noin kaksi viikkoa sen jälkeen kun tulin Shanghaihin! 

Back in Finland

I left behind the sunny and warm weather of Shanghai and came to a fresher yet colder Helsinki 

My last weeks in Shanghai were packed, and thereby I didn’t have any time to write on the blog. There were so many new things I saw and did that I will add here later. I should have been writing on my thesis during the last week, but due to me catching a cold, I wasn’t up for it. Now I’m back in Finland, I still need to finish my thesis before I’m going on my birthday trip!

------------------

Viimeiset viikot Shanghaissa oli niin täynnä ohjelmaa että eipä blogiinkaan ehtinyt kirjoittaa yhtään mitään. Olisi pitänyt kirjoitella opinnonnäytettä mutta pienen flunssa keskellä sitäkään ei jaksanut tehdä. Siitä huolimatta aika paljon ehdin nähdä ja kokea viime aikoina, joita sitten lisäilen tänne blogiin tästä eteenpäin. Suomeen ehdin jo tulla takaisin, ja veikkaanpa, että tällä kertaa täällä tulee vietettyä vähän pidempää aikaa, eikä vain kuukautta niin kuin viimeksi joulukuussa.

Spring is coming

Sää on paranemassa, mutta itse istun vain sisällä kirjoittamassa opinnonnäytettä. Eipä täällä muutakaan viikon aikana ole tapahtunut, kun että olen käynyt puntilla ja kokannut. Muuten päivisin tulee kirjoitettua joskuskin 9 tuntia päivässä. Jäljellä on enää alle 20 päivää kunnes palaan Suomeen. Jotenkin on ihan kiva päästä takaisin normaalin elämään Suomeen, mutta samalla Kiinassa on vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa, että on jo vaikea päättää minne jäisi asumaan pidemmäksi aikaa.

--------------------

The weather here has been quite nice recently, but I’m just at home writing my bachelor thesis. What else? I have been going to the gym and cooking, but nothing else has really happened during the previous week. Now I have less than 20 days left in Shanghai, in some way it is a relief to get back to Finland to get back to so called normal life, but on the other hand China has quite a lot to offer, so many things I haven’t had time to see or do. Therefore, living in two places at once is somewhat difficult at times.. 

Spending time in Suzhou

Samassa ostoskeskuksessa kirjakaupan kanssa oli paljon ravintoloita, kappoja ja kahviloita. Koko ostoskeskus miellytti minua paljon enemmän kuin yksikään Shanghain ostareista tai tavarataloista. Paikka oli siis jotenkin niin epäkiinalainen, melkein ranskalaistyylinen. Kävimme syömässä lounaan kiinalaisravintolassa, jossa söimme kalaa, vihanneksia curry kastikkeessa, lihaa riisikuorilla ja perunoita. Viereisestä kahvilasta tuli myös kahdesti ostettua kaksi erikoista teetä. Ensimmäisenä kokeilin valkosuklaa-sakura teetä, ja toisena kertana vadelmaa ja oolongia. Kävimme myös vähän ulkona kävelemässä, sekä viereisissä ostoskeskuksessa kurkkaamassa. Ihme kyllä vastaan tuli kauppa, jossa myytiin Muumi-tuotteita! Suzhou on kyllä designin suhteen Shanghaista paljon edellä jossain merkityksissä.

--------------

In the same mall with the bookstore, we visited some other shops, cafes and restaurants. The mall overall was really nice, better than anywhere else in Shanghai, as it was more westernized. We ate lunch at a Chinese place, enjoying some vegetable curry, potatoes, fish, and meat wrapped in rice covers. I also bought twice some tea with interesting tastes such as white-chocolate sakura tea and peach-raspberry oolong tea. We did go outside as well and walk along the lake. We also stopped by some other malls nearby. 

Eslite bookstore

CC keksi, että menisimme jonnekin, jossa emme aikaisemmin ole olleet. Suuntasimme siis kohti Suzhoun kaupunkia, jossa minulle entuudestaan tuntematon kohde sijaitsi. Matka sinne kesti noin pari tuntia, ja suuntasimme Suzhoun teollisuusalueelle. Päädyimme Expo-alueelle, ja luulin jo että menemme katsomaan jotain messuja. Selvisikin, että pääkohteena oli Eslite niminen kirjakauppa. CC tiesi, että tykkään katsella ja ostella kirjoja, joten hän päätti yllättää viemällä minut suuren kirjakauppaan. Eslite kirjakauppa on aivan omaa luokkaansa, kun vertaa Kiinan kirjakauppoihin. Todella suuri, siististi sisustettu ja paljon kiinnostavia kirjoja. Englanninkielisiä kirjoja oli aseteltu vähän mihin sattuu, mutta minua kiinnostivat halvemmat kiinankieliset ruokakirjat enemmän. Monet kirjat maksavat vain viitisen euroa, kun vertaa länsimaalaisiin kirjoihin, jotka olivat halvimmillaan yli kymmenen euroa. Monet design kirjat olivat lähemmäs 70euroa, mikäli ne olivat englanniksi. Kirjakaupassa oli myös paljon muita tarvikkeita myynnissä ja jopa design tuotteita. Suurin yllätys oli kyllä ruokatarvikkeet, jotka olivat esillä ruoka-kirja osastolla. Olin myös innoissani löytäessäni pohjoismaisia dekkareita kiinaksi. Olisin mielelläni antanut Liza Marlundin kirjan CClle, mutta se oli vain kantoninkiinaksi, eli toisin sanonen vaikeammilla merkeillä, ja teksti luetaan oikealta vasemmalle. Onneksi vastaan tuli Stieg Larssonin kaksi ensimmäistä teosta, joten saapa nähdä mitä CC sanoo pohjoismaisesta kirjallisuudesta.

---------------

CC came up with the idea to take me to some place I have never been to before. Therefore we drove to Suzhou during the week to a destination I had no clue about. We arrived in a large shopping mall with a book store named Eslite. It is a famous bookstore chain from Taiwan, and it was much better than any of the stores I have been to before in China. It was modern, clean, and there was a lot of room. It is also funny how people are allowed to sit down and read the books, so need to buy them, just like a library. However, a large part of the books are in plastic, to prevent people from destroying them while reading them without buying. There were some English books here and there, but I was more interested in Chinese cook books. We actually got one for making salads and one for baking, both cost just some 30rmb. The prices are so low when comparing to what western books usually cost. I was also fascinated by the Nordic detective books section. I found a Liza Marklund book I wanted CC to read, but it was in Cantonese.. Instead I bought Stieg Larsson’s Millennium series first two books, as they were written in the more simple Mandarin Chinese. I also had to add that the bookstore was in a way quite interesting, as they had placed food items next to the cookbook section!