Kun äiti oli vieraana
Shanghaissa, halusin viimein käydä yhdessä Shanghain pilvenpiirtäjissä. Koska
rakennuksien sisäänpääsy maksut näköalatasanteille on aika hintavia, päätin,
että menemme mieluimmin syömään ja samalla voimme nauttia näköalasta. Isoäiti
oli vielä lisäksi lähettänyt rahaa mukaan, jotta voisimme mennä jonnekin
hienompaan paikkaan syömään, kun minun parin euron katukeittiöihin, joten nyt
oli sekä aikaa että rahaa käyttää pilvenpiirtäjä käynnillä. Olin etukäteen
tutkinut, että Jin Mao Towerissa sijaitsevassa Grand Hyatt hotelissa olisi
paljon ravintoloita, joten lähdimme sinne sitten. Hotellin lobbyssa meiltä
yritettiin kysyä onko meillä varusta johonkin ravintolaan, mutta minä en tätä
kysymyksenä ymmärtänyt, vaan kävelin vain suoraan hissiin, joka vei meidät 56.
kerrokseen. Siitä kerroksesta olisi voinut valita kolmen tai neljän eri
ravintolan väliltä, mutta menimme lopulta japanilaiseen ravintolaan, kun italialainen
ei olisi ollut yhtään erikoinen kokemus.
Emme ole tottuneita susin
syöjiä ja koska hinnat olivat ravintolassa korkeat, päätimme ensin ottaa
kahdeksan eri susipala-lautasen. Tarjoilijan mielestä tämä ei tainnut olla hyvä
vaihtoehto, vaan hän meni vaihtamaan tilauksemme johonkin ihan toiseen. Ensiksi
saimme kokin tervehdys salaatin, jonka jälkeen saimme kahdeksan pala sijaan
kymmenen palan susi deluxe lajitelman. Susin kanssa joimme kahta eri teetä.
Kuppimme tyhjentyessä tarjoilija tuli heti täyttämään kuppimme uudestaan ja
uudestaan. Jälkiruoaksi otimme kirsikkapiiraan jäätelön kera ja mustikka panna
cottaa. Panna cotta oli yksi parhaimpia jälkiruokia, jota olen kokenut tähän
saakka. Vaikka ruoka oli todella kallista, syöminen Jin Mao Towerissa oli
hintansa arvoinen. Valitettavasti emme saaneet ikkunapakastamme kuvia ulkoa,
sillä ravintola oli kirkkaasti valaistuttu ja ulkona oli pimeä, joten kuvista
ei tullut mitään ikkunan läpi.
☆★☆★☆★☆★☆★
When my mother was visiting me in Shanghai,
I had wanted to go to one of the high towers in Shanghais finance district
Lujiazui for dinner. This idea became possible as my grandmother had sent some
money for us to go eat somewhere nicer. As I had been used to my dishes costing
around a couple euros each I now had the chance to go somewhere better. I knew
that there were restaurants in Jin Mao Towers Grand Hyatt hotel and so we
decided to go there. I also only knew that they had a lot of restaurants on one
of the high floors with nice views. As we arrived to the lobby floor one of the
staff members tried to ask if we had a reservation. Of course we didn’t have, but
as usually I almost didn’t understand what she meant and just went to the
elevator taking us up to the fifty-sixth floor where the restaurants were
located. There were three or four restaurants to choose from, but as Italian
food wouldn’t have been too extraordinary, we decided to go for sushi, something
we never usually eat.
We got a table by the window, but as the
restaurant was so brightly lit pictures couldn’t be taken of the outside. The
prices are pretty high, so we decided to go for a sushi assortment with eight pieces.
Our waiter didn’t apparently like our choice, and brought us something else
instead. First we got a salad as a greeting from the chef, and after that the
deluxe edition with ten pieces of sushi instead of eight. I enjoyed all of the
sushi’s I had, even though raw fish isn’t the best thing I know of. We were also
served tea during the dinner. We switched our teas now and then since every
time our cup was empty the waiters came and made a refill. We ended our dinner
by ordering a cherry pie with chocolate chip ice-cream and a blueberry panna
cotta. The pie wasn’t anything special, but the panna cotta was one of the best
deserts I ever had. As we had got the deluxe version and not the sushi we had
ordered it cost a bit more than expected, but then again it was worth it as eating
at the Grand Hyatt in the Jin Mao Tower is an experience you won’t have
anywhere else.
