Kotimaanlennolla

Matka Shanghain lentokentälle sujui bussilla ja metrolla hyvin kun oli vain käsimatkatavara mukana. Lento lähti terminaali kahdesta, eli samasta paikkaa kun ulkomaanlennotkin, mutta me menimmekin sisämaalentojen puolelle. Passintarkastus oli nopea ja turvatarkastus oli heti perään. Edessä olevalla kiinalaisella oli vesipullo kädessä jonka hän pisti läpivalaistukseen. Hänen jäädessä metallinpaljastuksessa kiinni kävelin vain ohi hakeakseni laukkuni. Turvatarkastaja ilmoitti minulle että minun pitää juoda vesi nyt heti paikalla tai muuten he heittävät pullon pois.. Siinä sitten sanoin etten vettä halua juoda sillä pullo ei ollut minun. Kiinaksikin sanoin monesti että pullo on tuon miehen kunnes tarkastaja lopulta lopetti veden tarjoamisen minulle juomaksi.

Lentomme oli puolituntia myöhässä, ja kun viimein oli aika lähteä, lento ei päässyt matkaan kovan ilmansaastesumun takia. Ikkunasta näki noin kymmenenmetrin päähän. Valoja ei nähnyt melkein ollenkaan ja kun rullasimme hitaasti sumunläpi, tuntui kun olisi mukana jossain kauhuleffassa kun valtavat lentokoneet ilmestyivät yhtäkkiä. Radalla näin myös auton jossa luki isolla ”Follow me” eli nähtävästi lentokoneet eivät todellakaan tienneet minne olivat menossa. Kone rullasipitkin kenttää tunnin verran ennen kuin se pääsi ilmaan. Siinä aikanahan valomerkit paloi, eli periaatteessa ei saisi nousta seisomaan, mutta moni paikallinen nousi ylös ja kävi hyllyköstä matkatavaroita hakemaan. Yksi paikallinen meni jopa haastaa riitaa Stuartin kanssa ja kuulin vain kun hän pyysi matkustajaa palaamaan paikalleen. Jopa lennon noustessa ilmaan paikallinen nousi seisomaan hakeakseen kirjansa hyllyköstä. Hän ei millään reagoinut stuartin yrittäessä viitata häntä istumaan alas ja jopa kuulutus taisi jäädä kuulematta. Muutenkin oli kauheata lentää kun jotkut eivät matkapuhelimia sulkeneet vaan vastaanottivat puheluita ja pitivät laitteissa netin päällä. Kuulutuksissa oli ihan englanniksikin monesti sanottu miten laitteiden pitää olla suljettuna. Lopulta vielä kapteenin sytyttäessä turvavyövalin turbulenssin vuoksi edessäni seisoi ainakin viisi paikallista pienistä ilmakuopista huolimatta. Jatkossa ehkä nämä paikallisten suosimat halpalennot kannattaa minun puolesta välttää.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

The trip to Shanghai’s airport went smoothly by bus and metro, when I only had hand luggage with me. Our flight left from terminal two, even though I had thought that was the international flight terminal and not domestic. At the airport I found out that the terminal indeed was divided into two sections. The passport control was really quick as most of the Chinese passengers only have some kind of ID card, not a passport. Straight after came the security check, which you didn’t queue to as usually, instead it was like a meter after the passport control. The guy in front of me hadn’t wanted to throw his water bottle in advance, as most people do, but instead he left it for the security check. As he got stuck in the metal detector I passed him to go and get my bag. One of the guards told me to drink up my water or otherwise they would throw it a way. I tried to say that it isn’t my bottle, so I won’t drink it, but the guard continued to push me to drink “my” water. In the end after explaining in Chinese three times that the water is the guys who is being checked at the metal detector gates, not mine, the guard let me go without having to drink up somebody else’s water.

Our flight was thirty minutes late, and when it was finally time for it to leave, the plane just rolled around the airport. Because of heavy air pollution I could only see about ten meters out from my window. Our plane had to wait one hour before it was given clearance to lift. During this time local people decided to get up and grab their stuff from overhead lockers, even though the seatbelt sign was one. One passenger got so nervous that he went arguing with the stuart about something. The only phrase I understood was the stuart asking the man to go back to his seat. As the plane finally lifted, one passenger found it the right time to go and get her book from the locker as the plane was rising in a 45 degree angle. She ignored all the announcements made to get her to sit down as well as the stuart trying to wave from the front of the plane to her. Other things bothering me one that plane was people ignoring to switch of electronic devices and for example talking in the phone as the plane was ready for take-off. Also local people found it normal to stand during turbulence, even though the fasten your seatbelt sign was on. 

Matkalla kohti Guilinia

Spring has finally arrived in Shanghai,

with lots of flowers blooming

Tänään olisi sitten luvassa noin kolmen tunnin lento Shanghaista Guangxi:in maakuntaan. Kohteena ovat mm. maailmankuulut Guilinin riisi-terassit, vuoret, joet ja luolat. Matka tuli vähän yllättäen, sillä minulta kysyttiin haluanko tulla mukaan matkalle noin viikko sitten. Minulla on luvassa toinen matka huhtikuun alussa, joten ensiksi en ollut varma ehdinkö tehdä tätä matkaa, mutta lopulta se onnistuikin. Menimme viime viikolla keskustan People’s Squerille ostamaan lentoliput Kiinan halpalentoyhtiö Spring Airlines:ilta. Omasta mielestä tämän olisimme yhtä hyvin voineet netissä tehdä, mutta muut päättivät ostaa ne matkatoimistosta. Edestakaislento tuli maksamaan yhteensä 156€, joka muiden mielestä oli halpa, mutta minusta se oli aika kallis, kun lento Balista Australiaan oli melkeinpä halvempi. Tulen siis viettämään kahden muun ulkomaalaisen oppilaan kanssa kaksi päivää Guilinissa, jonka jälkeen palaamme Shanghaihin maanantaiyönä. Sääennusteet ovat luvanneet viikonlopuksi vain sadetta, joten toivon, ettei se pitäisi paikkaansa, kun en halua kumisaappaita matkalle mukaan ottaa.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

In a couple of hours I will be heading to the airport for a weekend spent in Guangxi. Together with two other students we will be visiting the world famous rice terraces in Guilin as well as some mountains and caves. I wasn’t expecting the trip, as I was asked if I wanted to join a week ago. At that time I didn’t know if I could make it as I had plans on traveling to another place in early April. In the end this trip fitted my schedule, so we went the same day to buy our tickets from Spring Airlines office at People’s Square. I would rather have just bought the tickets online, instead of going all the way to the ticket office in the city center. Return tickets cost 1200RMB, which for me was a lot, but others thought it was cheap. Cheap is when you get tickets from Bali to Australia for less than 600RMB ;) So the next two days I will spend in, hopefully not, a rainy Guilin.

Kobachi at Grand Hyatt

Kun äiti oli vieraana Shanghaissa, halusin viimein käydä yhdessä Shanghain pilvenpiirtäjissä. Koska rakennuksien sisäänpääsy maksut näköalatasanteille on aika hintavia, päätin, että menemme mieluimmin syömään ja samalla voimme nauttia näköalasta. Isoäiti oli vielä lisäksi lähettänyt rahaa mukaan, jotta voisimme mennä jonnekin hienompaan paikkaan syömään, kun minun parin euron katukeittiöihin, joten nyt oli sekä aikaa että rahaa käyttää pilvenpiirtäjä käynnillä. Olin etukäteen tutkinut, että Jin Mao Towerissa sijaitsevassa Grand Hyatt hotelissa olisi paljon ravintoloita, joten lähdimme sinne sitten. Hotellin lobbyssa meiltä yritettiin kysyä onko meillä varusta johonkin ravintolaan, mutta minä en tätä kysymyksenä ymmärtänyt, vaan kävelin vain suoraan hissiin, joka vei meidät 56. kerrokseen. Siitä kerroksesta olisi voinut valita kolmen tai neljän eri ravintolan väliltä, mutta menimme lopulta japanilaiseen ravintolaan, kun italialainen ei olisi ollut yhtään erikoinen kokemus.

Emme ole tottuneita susin syöjiä ja koska hinnat olivat ravintolassa korkeat, päätimme ensin ottaa kahdeksan eri susipala-lautasen. Tarjoilijan mielestä tämä ei tainnut olla hyvä vaihtoehto, vaan hän meni vaihtamaan tilauksemme johonkin ihan toiseen. Ensiksi saimme kokin tervehdys salaatin, jonka jälkeen saimme kahdeksan pala sijaan kymmenen palan susi deluxe lajitelman. Susin kanssa joimme kahta eri teetä. Kuppimme tyhjentyessä tarjoilija tuli heti täyttämään kuppimme uudestaan ja uudestaan. Jälkiruoaksi otimme kirsikkapiiraan jäätelön kera ja mustikka panna cottaa. Panna cotta oli yksi parhaimpia jälkiruokia, jota olen kokenut tähän saakka. Vaikka ruoka oli todella kallista, syöminen Jin Mao Towerissa oli hintansa arvoinen. Valitettavasti emme saaneet ikkunapakastamme kuvia ulkoa, sillä ravintola oli kirkkaasti valaistuttu ja ulkona oli pimeä, joten kuvista ei tullut mitään ikkunan läpi.  

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

When my mother was visiting me in Shanghai, I had wanted to go to one of the high towers in Shanghais finance district Lujiazui for dinner. This idea became possible as my grandmother had sent some money for us to go eat somewhere nicer. As I had been used to my dishes costing around a couple euros each I now had the chance to go somewhere better. I knew that there were restaurants in Jin Mao Towers Grand Hyatt hotel and so we decided to go there. I also only knew that they had a lot of restaurants on one of the high floors with nice views. As we arrived to the lobby floor one of the staff members tried to ask if we had a reservation. Of course we didn’t have, but as usually I almost didn’t understand what she meant and just went to the elevator taking us up to the fifty-sixth floor where the restaurants were located. There were three or four restaurants to choose from, but as Italian food wouldn’t have been too extraordinary, we decided to go for sushi, something we never usually eat.

We got a table by the window, but as the restaurant was so brightly lit pictures couldn’t be taken of the outside. The prices are pretty high, so we decided to go for a sushi assortment with eight pieces. Our waiter didn’t apparently like our choice, and brought us something else instead. First we got a salad as a greeting from the chef, and after that the deluxe edition with ten pieces of sushi instead of eight. I enjoyed all of the sushi’s I had, even though raw fish isn’t the best thing I know of. We were also served tea during the dinner. We switched our teas now and then since every time our cup was empty the waiters came and made a refill. We ended our dinner by ordering a cherry pie with chocolate chip ice-cream and a blueberry panna cotta. The pie wasn’t anything special, but the panna cotta was one of the best deserts I ever had. As we had got the deluxe version and not the sushi we had ordered it cost a bit more than expected, but then again it was worth it as eating at the Grand Hyatt in the Jin Mao Tower is an experience you won’t have anywhere else. 

Tämän vuoden säät

Enjoying the sun at the Pudong side of the river. 

Viime kolmen kuun aikana en ole oikein ehtinyt kirjoittaa sää raportteja tänne blogiin, sillä suurin osa Tammikuusta oli kylmää, Helmikuu oli sateinen ja Maaliskuu on ollut niin vaihtelevaa, etten itsekään pysy perässä. Tammikuu oli melko saasteinen kuu ja toppatakki päällä liikuin melkein koko kuu. Ilmansaasteet jatkuivat vielä pahempana Helmikuun puolella Kiinalaisen uuden vuoden takia. Raketteja ammuttiin kahden viikon aikana melkein yötä päivää, eli ilma oli sumuinen ja hengityskin oli vaikeata. Helmikuu oli myös enimmäkseen sateinen, ja ne sateet ovat jatkuneet Maaliskuunkin puolelle. Eli nyt ei ole ollut samalla tavalla kun syksyllä olleet nopeat rankkasateet, vaan sade voi jatkua lakkaamatta monta päivää tasaiseen tahtiin. Kylmä täällä on myös ollut ihan viime viikkoon saakka. Nyt kevät on jo alkanut ja ulkona voi kävellä taas päivisin shortsit päällä. Yhtenä päivänä katsoin, että ulkona onkin jo +26 astetta, ja pistin shortsit päälle. Vastaan tulijat ihmettelivät, että eikö minulla ole kylmä. Toisaalla yhtenä päivänä pistin illaksi paljon vaatteita päälle ja silloin vasta vastaani tuli poika jolla oli shortsit vain jalassa. Häneltä vasta olisi pitänyt kysyä, että eikö sinua palele?

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

I have been a bit lazy about the monthly Shanghai weather updates, but then again there wasn’t much to write about. January was cold and miserable. February was even worse with lots of rain and when it wasn’t raining it was hard to breath because of the air pollution. Mars was also rainy, but now the weather is turning and becoming warmer. From January I don’t have any other memories of the weather than that it was cold. Most of February I wasn’t in China, but those days that I was were rainy. The rain wasn’t the same as during fall, now the rain could continue for days and it was cold outside at the same time. When it wasn’t raining the air was really polluted after the Chinese New Year’s fireworks. The rain continued in Mars, but about a week ago the weather changed and now it feels like spring. One day it was about +26 degrees Celsius, so I wore shorts outside, but people didn’t seem to find it too warm as the asked if I wasn’t freezing…  

Shanghai Ocean Aquarium

Kävin viikonloppuna Shanghain akvaariossa, joka sijaitsee Oriental Pearl Towerin vieressä Lujiazui alueella. Olin etukäteen lukenut akvaariosta, ja tiesin, että paikka on jaettu eri osastoihin riippuen siitä mistä päin maapalloa kalat ovat kotoisin. Ihmisiä oli paikalla paljon, ja samalla myös paljon lapsia. Vaikka monet akvaariot olivat pieni kokoisia, pystyimme silti hyvin näkemään melkein kaiken mitä esillä oli. Kaikki tekstit olivat sekä kiinaksi että englanniksi, mutta eipä ne kalan nimet minulle paljon sano muutenkaan, joten tekstit jäivät lukematta. Kohokohdat akvaariossa oli kaksi erillistä tunnelia, jotka kulkivat akvaarion läpi, eli kalat uivat sivuilla ja yläpuolella. Yhdessä oli paljon rauskuja kun taas toisessa oli yhdessä osiossa valtava kilpikonna ja toisessa paljon haikaloja. Muut kohokohdat olivat mm. pingviinit ja hylkeet jotka uivat edes takaisin ja olivat muuten vain kivoja katsottavana.

Monen, jos ei kaikkien, akvaarion vieressä oli kyltti, ettei lasiin saa koputtaa. Arvatkaa jos tätä kukaan luki, vaan kaikki paikalliset koputtivat lasia innoissaan saadakseen kalojen huomion. Toinen kieltokyltti koski joitain eläimiä, eli salamaa ei saanut käyttää. Tätäkään ei huomioitu yhtään vaan salamavalo vilkkui koko ajan. Lopuksi löytyi näitä, että älä pistä kättä veteen, mikäli allas oli niin matala, että veteen voi koskea. Paikalliset kumminkin tykkäsivät istua näillä reunoilla, ja esim. pingviini akvaarion edessä oleva aitaus oli niin korkea, että lapsethan kävelivät suoraan lasin eteen seisomaan. Huvittavaa käytöstä. Akvaarion jälkeen menimme Pudongin puoleiselle rantakävelylle, joka oli helteen takia täynnä ihmisiä ja kaikissa kahviloissa oli niin pitkät jonot etten jaksanut mennä jonottamaan vaikka olikin kauhea jano.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

I went to the Shanghai Ocean Aquarium during the weekend, even though I’m not that interested in fish overall. I had read about the aquarium and found out that it is dived into different sections depending from which part of the world the fish are from. As we arrived in the afternoon the place was pretty crowded with lots of kids, but we still managed to see everything. Even though some aquariums were smaller, we just waited a while until the people in front of us walked over to the next one, so we had enough space to take pictures. All signs were in both Chinese and English, but since I’m not too familiar with any names I didn’t bother reading the signs all too well. The best parts were two separate tunnels that went through an aquarium. One of them had large stingrays and other large fish I have never seen before. The other section had a large turtle and sharks. I also liked the north-south pole section with penguins and seals. I actually enjoyed the aquarium a lot since they displayed a large selection of different kind and also special fish. Not the boring ones you usually have seen.

Almost all aquariums had signs telling people not to touch the glass, this rarely stopped them from doing it. Also signs warning not use light when taking pictures of some creatures, were ignored. I also found strange how aquariums with low edges were great places to sit on, which means that their asses were almost touching the water. The penguin aquarium had a high fence so that people wouldn’t stand straight infront of the glass. On the other hand small children just walked under the fence and sat in front of the glass attracting the birds’ attention. After we were finished with the aquarium we walked to Pudong waterfront, as it was nearby the aquarium, which was located next to the Pearl Tower. The weekend had been really hot, and therefore there were lots of people enjoying the warmth at the boardwalk. All the cafes had enormous queues, so I had to get back to Lujiazui to by something to drink.

Uimassa

The gym entrance with gates that open with the magnetic-bracelet
given by the receptionist

Olen jo pitkään ajatellut ja suunnitellut meneväni Cao Lu kuntosaliini uimaan. Uimapukukin tuli ostettua jo joskus Marraskuussa, mutta siitä asti jäänyt käyttämättä. Lopulta yksi Venäläinen kertoi menevänsä aina puntin jälkeen uima-altaaseen rentoutumaan, ja tämähän sai minut ylipuhuttua, ja uskalsin viimeinkin mennä kokeilemaan. Uima-altaassa pitää käyttää uima-lakkia, jota minulla tietenkään ei ole. Kyselin kiinalaiselta papalta mistä sellaisen saa lainattua ja uima-altaan vieressä olevassa naulakossa roikkui kaksi myssyä. Noniin, eli sitten vain uimaan. Allas on minulle sopivan kokoinen, vaikka paikalla olisikin ihmisiä. Veikkaisin, että se on noin kaksikymmentäviisi metriä pitkä ja matalimmassa päässä se on 1,4 metriä syvä ja syvimmillään 1,7 metriä. Vesi on siinä +28 asteen paikkeilla, eli siinä voi todellakin vain oleskella ja rentoutua. Allas on jaettu kahteen osaan, eli esim. kerran toisella puolella lapset oppivat uimaan kun taas toisella puolella miehet uivat ihan kilpa-uinti tyyliin. Toisella kerralla mennessäni sain taas saman myssyn lainattua, mutta kolmannella kerralla en löytänyt hallista mitään myssyjä. Minulta oli vielä kysytty tarviinko lainata myssyä ennen kuin menin vaatteita vaihtamaan, mutta siinä vaiheessa sanoin, ettei tarvitse, sillä hallista löytyy. Nolona menin sitten uimavalvojalta kysymään onko hänellä lainattavaa, sillä en itse omista myssyä. Valvoja meni vastatahtoisesti minulle myssyn hakemaan, samalla kun yksi PT oli tulossa katsomaan, mikäli silti tarvitsisin hänen lakkia lainattavaksi. Ehkä voisin seuraavaksi mennä sen uima-myssyn ostamaan, etten kaikkien myssyjä tarvitse lainata.

                                                                                       ☆★☆★☆★☆★☆★

I had been planning for a long time to go swimming at my gym. I had even bought swimwear back in November, but never used it. Finally a Russian girl got me convinced to try it out when she told me she used to go and relax in the pool after a workout. One day I packed my things and went to the pool after a workout. As I came to the pool area I noticed I didn’t have a bathing cap with me, so I asked a Chinese man where I could borrow one. He pointed me to the place where I found a cap and then I could go and swim for the first time. The pool is big spacious enough for me even though there have been a lot of people sometimes during the same time as me. The pool is about twenty-five meter is believe, and 1,4 meters at its shallowest and 1,7 meters at its deepest. The pool is dived in half so that e.g. kids could swim on one side and men swimming like pros on the other side. The water is around twenty-eight degrees Celsius, so it is nice just to stand in the water and not do anything. Once the air was a bit smoky either from the warmth of the water or then the chemicals put in the water were releasing some toxic into the air. The second time I went to swim I borrowed the same cap again, but on the third time I couldn’t find any caps. I had even been asked if I want to borrow a cap before I went to change, but as I thought I would have one in pool-area, I declined the offer. In the end I had to go to the pool-guard and ask him to go get me a cap, as I didn’t have any of my own. He probably tried to say no but as I said I don’t understand his answer, he went and got me a cap in the end. 

Bao Long -kuntosali

Inside the personal trainers glass-room 

Kävin kokeilemaan uutta kuntosalia, joka sijaitsee samassa rakennuksessa kun Carrefour. Kuntosali on Cao Lu kuntosaliani verrattuna paljon pienempi, mutta laitteet ovat uusia, ja muutenkin parempia. Pukuhuone oli todella pieni ja ahdas. Siinä sitten yrittää kosteassa tilassa vaihtaa vaatteita viiden kiinalaisen kanssa, ei hyvä. Huomaa myös, että kuntosali on uusi, kun ei avaimia kaappiin tarvitse, vaan se avautuu magneetti-siru rannekkeella. Bao Long kuntosali kuluu Cao Lun omistajalle, eli paikalla on samat personal trainerit kun minun kuntosalillakin.

Tullessani sinne luulin saavani kokeilla rauhassa vähän kaikkia laitteita, mutta PTeet löysivät vetoliinalta näyttävän köysisysteemin, joka pistettiin kahdenmetrin korkeuteen olevaan tankoon kiinni. Sitten sainkin treenata sillä eri liikkeitä käyttäen vain omaa painoani vastuksena. TRX Suspension trainer on ollut esillä monella kuntosalilla, mutta kokeilin sitä siis nyt vasta ensimmäistä kertaa. Ensiksi treenattiin selkä ja käsilihaksia. PT:ni ei kauhean hyvin TRX:ää osannut käyttää joten toinen PT tuli näyttämään mitä sillä voi tehdä. Lopulta toinen PT päätti käyttää minua mallina näyttääkseen toiselle miten eri vatsalihasliikkeitä tehdään, niin jotta hän voisi jatkossa itse ohjeistaa oppilaitaan liikkeiden teossa. Kiinalaisia ohjeita kuunnellen jouduin varmaan näyttämään kaksikymmentä eri vatsalihas liikettä. Aina kun ei heti tajunnut mistä oli kyse PT sano hei girl ja käänsi minut oikeaan asentoon. Aina välillä hän jätti minut johonkin hassuun asentoon kun hänen piti toiselle selittää mitkä lihakset tässä työskentelevät. Jotkut liikkeet olivat ihan helppoja ja  pilateksesta tuttuja, kun taas jotkut olivat ihan kauheita, mutta tehokkaita. Onneksi näitä liikkeitä voin tehdä ilman TRX köyttä kotonakin.

TRX treenien jälkeen olin jo melko loppu, vaikka enimmäkseen sain vain makaa lattialla. Kuntosalilla on myös laite jossa on seitsemän eri kohdetta johon potkia tai löydä. Mikäli haluaa voi vielä pistää näytön päälle, jossa näkyy mm. osuman tarkkuus ja voima. Laite vaikutti aluksi hyvältä, mutta sillä se on keskellä kuntosalia, siinä ei uskalla tehdä mitään muuta kun perusliikkeitä. Bao Long kuntosalilla olen nyt käynyt aina silloin tällöin treenaamassa TRX köysien kanssa. Huono puoli on, että olen aina tullut pahimpaan ruhka-aikaan puntille, ja esim. lämmittely juoksumatolla voi olla hankalaa mikäli kaikki laitteet ovat käytössä.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

One day I went to try out the new gym located in Bao Long, the same building complex where my nearby Carrefour is located. Bao Long gym is owned by the same owner as the gym I go to. The gym is on the fifth floor and much smaller compared to the gym at Cao Lu. On the other hand the equipment is newer and better, but then again the changing room is small and cramped. I had to try to change in the small humid space with five other Chinese ladies. The lockers are nice as I open them with a magnet-chip instead of a normal key. The first time I came to the gym I assumed I could try out the machines on my own, but the personal trainers, which are the same as in my gym, decided what I was going to do next.

I had seen TRX Suspension trainers being used in other gyms, but I had never tried it out before. One of the trainers showed me how to do different movements with the “ropes”, and we started off by so called easy arm and back exercises. It is really difficult and energy consuming, even though the only weight you work out with is you own body weight. My PT wasn’t too familiar with the TRX, so another trainer came and showed how to do abs with the TRX. This meant that I had to do all the movements as my trainer watched the other one explain which muscles were working with which movement. In the end I learned about twenty abs-exercises, just by listening to the Chinese commandos I was given. If I didn’t react to the orders I was given the trainer just said “hey girl” and switched me over to the right position. This way my trainer learnt some new techniques that he can use when working out with other clients.

The gym has also a machine with seven targets that can be hit or kicked. At first I was really excited by the machine, but as it is located basically in the middle of the gym, so it is hard to work out there. The machine has a screen that shows the power, accuracy and so on of hits and kicks, and also different training programs can be selected on the screen. 

Kengurut ja sen sukulaiset

Crocodylus Parkissa oli krokotiilien ja muiden matelijoiden lisäksi myös muita eläimiä sekä Australiasta että muista maista. Olimme tulleet tänne katsoaksemme kenguruja, mutta matkan varrella löytyi kengurun tapainen pieni hyppivä otus. Wallaby niminen eläin oli todella utelias ja tuli ihan aitauksen viereen seisomaan. Seuraavassa aitauksessa oli kengurun bodattu sukulainen, eli wallaroo ja viimeiseksi löysimme kengurun. Kenguru oli kaikista laiskin ja yksin se nukkui samalla kun samassa häkissä ollut Emu kierteli aluetta. Kenguru ei tehnyt mitään eikä hyppinyt ympäriinsä, joten menimme katsomaan muita eläimiä. Tarhassa oli mm. paljon apinoita ja lintuja kuten strutseja. Kissaeläimet kuten esim. leijonat ja tiikerit nukkuivat sikeästi, kun taas Timorin ponit ja vesipuhvelit eivät helteestä välittäneet. Mennessämme takaisin kenguru aitauksen ohi pudotin vesi pullon vahingossa saadakseni paremman kuvan, tämä ääni sai kengurun liikkeelle ja saimme ainakin nähdä että se on elossa.

                                                                                     ☆★☆★☆★☆★☆★

The Crocodylus Park had a lot of other animals as well as crocodiles. We had come here to see kangaroos but on the way we saw some smaller kangaroo like animals called wallabies. One of them was quite curious and came standing next to the fence. We also saw some wallaroos, with really large arm muscles. As we finally arrived to the kangaroo, it just laid on the ground doing nothing. All of its cousins had been interesting, but this one was just boring. We went on to see monkeys and birds. The park had animals from both Australia and other parts of the world such as tigers and lions. As we walked back and passed the kangaroo, I dropped my waterbottle by mistake when I tried to get a better picture. the sound made the kangaroo rice up, so at least we knew it was alive.

Crocodylus Park

Crocodiles in a large pound

Walking through the breading captions with crocodiles on both sides

Two crocodiles in each caption

Feeding a crocodile by hanging a chicken wing on the end of a stick

An albino crocodile wouldn't survive in the wild

Kun ensimmäinen osa oli suoritettu meidän Australian to-do-listalta, eli krokotiilia ja kengurua oli maistettu, päätimme lähteä eläintarhaan näitä eläimiä näkemään. Menimme aamupäivällä kolmeen eri turisti-info- ja matkanjärjestyspisteeseen kysymään miten pääsemme Wildlife Centeriin. Meille kerrottiin, että sinne pääsee vain omalla kulkuneuvolla, eli periaatteessa meidän olisi pitänyt vuokrata auto. Olisihan tämäkin sujunut, mutta yhdessä paikkaa kerrottiin, että onhan toinenkin paikka jossa kenguruja voi nähdä, nimittäin Crocodylos Park. Sinne päästäkseen otimme bussin isoon kauppakeskukseen, jossa menimme nopealle tunnin kierrokselle, ennen kun otimme toisen bussin. Bussista jäimme pois poliisin päämajan ulkopuolella ja jonkin matkan kävelyn jälkeen helteisenä päivänä pääsimme perille puistoon.

Sisällä puistossa meille ilmoitettiin, että opastettu kierros alkaa tunnin päästä, joten kävimme itse kiertelemässä paikkoja. Ensimmäisessä lammessa oli Australian krokotiilejä. Puisen sillan päällä kävellen pystyi katsomaan alhaalla pienemmissä aitauksissa olevia isoja krokotiilejä. Monesti krokotiilit olivat veden alle piiloutuneet. Yhdessä aitauksessa oli myös albiino-krokotiili. Puistossa oli myös paljon makeanveden alligaattoreita. Niitä oli yhdessä altaassa varmasti lähemmäs viisikymmentä. Opastettukierros alkoi krokotiilien syöttämisestä. Opas pisti palan kananlihaa koukkuun kiinni, joka oli kiinni lammen yli menevään köyteen. Liha jäi siis roikkumaan lammen ylle noin parin metrin korkeuteen, ja sitten jäimme katsomaan miten krokotiili ponnistaa vedestä ja syö lihan. Opas kertoi että melko suuressa lammessa oli kaksi urosta ja loput kaksikymmentä oli naaraita, sillä urokset tappelevat reviiristä.

Jatkoimme matkaan puusillalle, jossa yleisö sai kokeilla syöttää krokotiilejä roikuttamalla kepin varassa olevaa lihan palaa krokotiilin aitauksen sisään. Siinä taas katseltiin kun krokotiilit yrittivät ponnistaa itsenä ylös saadakseen ilmasta lihan. Opas myös varoitti, ettei kaiteeseen kannattanut nojata, sillä krokotiilit olisivat myös siihen korkeuteen pysyneet nousta. Krokotiili syöttelyn jälkeen saimme pitää käsissä vauvakrokotiiliä. Meille sanottiin, että pitäkää nyt kunnolla siitä kiinni, ettei se putoa ja kuole. Kuristaen pikkuista saimme silittää sen pehmeää mahaa ja kovaa selkää. Lopuksi kävimme vielä puiston krokotiili-museossa. Siellä oli esillä kaiken maailman faktaa ja kuvia esim. miten kovaa krokotiilit juoksevat. Kiinnostava osio oli lehtiartikkeleista koottu osio jossa kerrottiin ihmisiä syönneistä krokotiileistä. Puisto oli periaatteessa krokotiilien tutkimuskeskus, ja maksamalla sisäänpääsymaksun sponsoroimme heidän tutkimustyötään. 

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

After we had completed the first part of our to-do-list in Australia, which was eating crocodile and kangaroo, the next part was to see live ones. We went to three different tourist information and tour guide places to ask how we could get to the NT wildlife center, but only by an own vehicle could we make it there. Only one of the tour guides told us we could also try another zoo with both crocodiles and kangaroos called Crocodylus Park. To get there we had to take two buses, walk through the police HQ parking yard and cross an big road and finally we found the "nearby" park after about one hours adventures. As we arrived to the park we were told that an guided tour would be held after one hour, so we would have time to look around by ourselves first. 

There was first on display a large pound with crocodiles. Later on we were told that there were only two male and the rest were female crocodiles, as fights break out over territory if there are too many male. We continued to the breading captions, which was a wooden walkway over the crocodiles captions. It didn't feel too safe to walk there as I was afraid they would jump underneath us and break through the wood. The park had also a large group of freshwater alligators. One of the pools had probably around fifty alligators in it. As the guided tour started we walked over to the first pound with crocodiles. The guide fed some crocodiles by putting meet on a hook and wiring it out hanging from a rope in the air into the middle of the pound. Then we looked at as the crocodiles jumped to get the meat hanging a couple meters in the air. The guide was enthusiastic about his work and talked about lots of things. We continued over to the breading captions were visitors were allowed to feed the crocodiles with meat hanging on the end of a stick. 

After the feeding was over we were given the chance to hold a baby crocodile and pat its soft belly and hard back. We were advised to hold on tightly as it might fall and die. We also went to the crocodile museum inside the park. In the museum we could read a lot of interesting facts about crocodiles such as the speed they run and about crocodiles that have eaten humans. Crocodile body parts such as the heart was on the display. As the park is a research center we contributed to their work by paying the entrance fee.     

Australian herkkuja

Australiassa oli tarkoituksena sekä syödä että nähdä krokotiili ja kenguru. Aloitimme syömisellä, ja ihme kyllä melkein jokaisesta ruokalistasta löytyi jotain ruokia sisältäen näitä lihoja. Menimme sateelta suojaan urheilu-baarin katetulle terassille istumaan ja tilasimme tasteing platterin, jossa oli krokotiilia ja muita mereneläviä. Lisukkeeksi otimme sitten paistettua kengurua. Kenguru ei ollut mitään parasta, sillä liha oli mediumia, mutta toisaalla krokotiili oli ihan hyvää. Olisin krokotiilia halunnut vielä jälkeenpäinkin syödä lisään, mutta silloin emme enää löytäneet paikkaa joka olisi auki ennen yhtätoista, jossa olisi tarjolla krokotiilia. Ostimme myös lentokentältä krokotiili ja kenguru jerkyä, eli kuivattua lihaa, mikäli nälkä tulisi myöhemmin.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

We had on our to-do-list in Australia to both see and eat crocodile and kangaroo, as they are the national animals of the country. A lot of places had dishes containing these ingredients, so as it started raining we took cover in one of the main-streets eateries. The sports-bar like place served crocodile on a tasting platter with some other creatures from the sea. We also took a side plate with kangaroo meat, but as it was only medium done it didn’t taste too great. The crocodile on the other hand was good, and I wanted to eat some more the next day. We also ended up buying some crocodile and kangaroo jerky on the airport, in case we want it later on. 

Leningard & CA

Perjantaina oli tarkoitus lähteä ulos kahden koulukaverin kanssa, mutta yhden ilmoittaessa olleensa kipeä, päätimme venäläisen tytön kanssa silti lähteä kahdestaan viettämään naistenpäivää. Meidän oli tarkoitus seitsemältä tavata, mutta tapaamis-aika muutettiin puoli kahdeksaan. Vähän ennen tapaamista kyselin, että onko hän valmis puolelta vai ei. Venäläinen tyttö vastasi, että mene vaan edeltä hän tulee ihan pian. Lopulta seisoin varmaan puolituntia häntä bussipysäkillä odottamassa ennen kun hän saapui paikalle. En kylläkään sinä aikana ollut meidän bussia nähnytkään, joten otimme lopulta taxin metropysäkille. Metrolla matkustimme Nanjing Roadin asemalle, josta kävelimme pari korttelia Beijing Roadille. Sillä kadulla sijaitsee venäläinen Leningrad baari, jonka omistajan venäläinen tunsi. Kymmeneen asti oli tarjolla valko- tai punaviiniä, mutta omistaja jatkoi ilmaisen viinin kaatamista kello yhteentoista asti. Leningardissa ei ollut paljon ihmisiä, vaikkakin venäläinen mies lauloi livenä tunnettuja venäläisiä kappaleita.

Leningardista otimme taxin Xintiandi alueelle, jossa on paljon baareja ja klubeja, mutta jossa olen ollut vain päivisin. Venäläisellä oli promotteri CA clubilla, ja minulla oli yksi ystävä matkalla samaan klubiin. Pääsimme ilmaiseksi sisään ja hetken etsimisen jälkeen promoteri löytyi, joka antoi meille drinkit. Ei kauan kestänyt, kunnes löysin oman promotterin, kiinalaiselta näyttävän venäläisen, joka on toiminut minun ja tanskalaisten promotterina Myst clubilla. En kauheasti aikaisemmin hänen kanssaan ollut jutellut, mutta illan aikana juttelimme paljon ja hän tuli tanssilattialle jopa tuomaan minulle juomia. Hän myös esitteli minulle kaikki paikalla olleet pomot ja niin edelleen.. Tapasin myös nopeasti kiinalaisen tutun, joka ei jäänyt täyteen klubiin pitkäksi aikaa. Promotterini oli jo juonut jonkin verran, joten hänen alkaessa näyttää tanssiliikkeitään kaikkien edessä, hän kaatui takana olleeseen pöytään, joka oli täynnä juomia, sekä takapuoli edellä jonkun syntymäpäivä kakkuun. Tätä hän ei itse huomannut, joten jouduin näyttämään miten hänen koko selkä ja takapuoli oli ihan sotkussa. Kiltisti autoin häntä siistiytymään pyyhkimällä paperilla niin paljon kuin pystyin, mutta verkkari puku oli melko pahasti pilalla jo.

Lähdimme yhdessä promotterini ja kolmen Mongolialaisen pojan kanssa lähettyvillä olevaan Seventh Floor nimiseen klubiin. Ensiksi kanniskelin promoterin hupparia kunnes sain hänen lippiksenkin päähäni. Seventh Floor klubilla, kukaan ei promoteria tunnistanut, joten hän ei saanut meille drinkkejä tai parempaa kohtelua, eli esim. takki jonoon olisi pitänyt mennä lähemmäs parinkymmenen minuutin jonoon jonottamaan. Paikka oli muutenkin aivan täynnä, joten lähdin venäläisen tytön kanssa mäkkärin kautta kotiin.  

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

I had planned to go out together with two other International students on Friday night. As one of them got sick, we decided with the other one to still go out to celebrate women's day. We were supposed to meet up at seven o'clock at Minxue Rds bus stop, but just to make sure she would make it I asked her about the time before I left my hotel. She wanted to move the time to 7.30 pm, and once again I made sure she would make it one time. She assured I could go ahead and she would be ready. Surprisingly, not, I waited for her thirty minutes at the bus stop, but as I hadn't seen our bus during the whole time, we decided on taking a taxi to metro line 2. We got off on Nanjing Rd station from where we walked to Beijing Rd, where a Russian themed bar named Leningrad was located. The girl I went with knew the owner so we got free flow of wine until ten o'clock. Of course the flow didn't stop until eleven for us. The place was really Russian, with a man singing live Russian popular songs and even though the place was almost empty, two girls were dancing at the same time as taking shots after shots.

We left the bar and went Xintiandis CA club. I had been in the area before, but still I had never gone to any of the clubs there. The Russian girl had a promoter there so we got in and after searching for him for a while in the totally fully packed club, we found him and got some drinks. At the same time i spotted my and the Danish students Chinese-looking-Russian promoter. I hadn't been talking with him a lot before, but during the night he was really friendly and talked a lot and brought us drinks without asking. He showed me all his bosses in the club. I also met a Chinese guy I only met once before and we got a quick chat on the dance floor before he left over crowded club with his friend. It is funny how you meet so many new people when not hanging with a group of people. My promoter got pretty drunk and started to show of his moves, but ended up falling backwards into a table full of drinks. He even managed to fall ass first into a birthday cake, which was on the table. I couldn't just ignore it when he didn't realize what just happened so I had to try to whip his back clean with some small napkins. In the end I carried around his collage, which was also caked, so he wouldn't loose it.

Together with some Mongolian guys we decided to go to another club with the promoter. The Mongolians were true gentlemen as one of them borrowed his jacket to me as I waited outside for the Russian girl to go get mine. Another Mongolian took the promoters college so I didn't need to carry it around all the time. We got into some taxis and drove a short way to the Seventh Floor club. The club was packed and we didn't get our jackets and bags to the hangers, so we decided to leave the club after a while. Before that the promoter, who wasn't recognized by the staff at the club, had left me with his cap. Nicely enough the taxi driver who drove us home told me how beautiful the cap I had one me looked. I don't think he understood the word f*ck written on it...

Luma Luma Holiday Apartments

Australiassa olimme pohjoisimmassa kaupungissa nimeltä Darwin ja yövyimme Luma Luma lomahuoneistoissa. Huoneessamme oli keittiö, joka oli kovassa käytössä, sillä ruoka oli ihan todella kallista Australiassa. Eli periaatteessa lounaaksi oli joka päivä spagettia eri kastikkeiden kanssa. Ihan hyvää kaikkien riisi ja nuudeli annosten jälkeen. Kolmen päivän aikana satoi yli puolet ajasta, joten hotellin uima-altaalla olimme vain parisen kertaa. Hotelli sijaitsi keskellä keskustaa, joten kävelimme joka päivä ympäri keskustaa.

                                 ☆★☆★☆★☆★☆★

In Australia we stayed in the most northern city named Darwin. Our Luma Luma hotel was a holiday apartment, so we had our own kitchen, which was great since the food was really expensive in Australia. Basically we ate for lunch spaghetti every single day. During our three day stay it rained most of the time, but since our hotel was located in the city center we could still walk around the nearby area every day.