Tuesday, January 5

Seitsemän tunnin odottelua

First one on the airplane
I liked the way the ceiling looks like the sky
I could keep an eye on what the workers on the ground were doing during our 4 hours wait
Using the voucher Finnair gave due to the delay on some Starbucks food

Taas kerran tuli koettua jotain uutta Helsinki-Shanghai välisellä lennolla, nimittäin noin 7 tunnin odotusta, että kone pääsisi lähtemään. Matkalla kentälle sain viestin, että kone on tunnin myöhässä. Se ei haitannut ollenkaan, sillä ehdin perheen kanssa käydä shoppailemassa ja kahvilassa en kun menin turvatarkastukseen. Turvatarkastukseen ei ollut jonoa, kun ei valinnut sitä lähimpänä Finnairin tiskejä. Turvatarkastuksessa tutkittiin tietokonelaukkuani, sillä he luulivat sen sisältävän nesteitä. Selvisi, että läpivalaistuksessa juusto näytti nestemäiseltä. Onneksi kilon juusto pääsi mukaan Kiinaan!

Kentällä oli paljon ihmisiä ja lähtöportti oli aivan toisessa päässä. Lähtöportti oli alakerrassa, eli sieltä piti bussikuljetuksella mennä koneelle, eikä niin kuin normaalisti. Monet eivät olleet tietoisia tunnin myöhästymisestä, ja kirosivat huomatessaan sen näytöiltä. Jotkut kiinalaiset tulivat juosten paikalle viideltä, luullessaan koneen lähtevän aikataulun mukaan, eli 17:10. 17:30 ensimmäinen bussi saapui paikalle, ja olin ensimmäisten joukossa joka pääsi kyytiin. Bussi ajoi meidät koneelle, joka seisoi huoltoalueella.

Kone oli jopa niin täynnä, että monet eivät saaneet matkatavaroitaan mahtumaan, vaan heidän piti löytää tilaa jostain muualta. Suureksi onnekseni keskipaikalle ei tullut ketään, joten nukkuminen sujui paremmin kuin ei pelännyt nojaavansa vieruskaverin päälle. Kapteeni oli jo kuuluttanut, että matka kestää 8h 40 minuuttia, mutta sitten he huomasivat vian koneen jarruista. Kone ei päässyt lähtemään ennen kun vika korjattaisiin. Kapteeni kuulutti moneen otteeseen, että hän ei tiedä kuinka kauan korjaus kestää, mutta arvio oli aina tunti. Näitä ”arvioituja tunteja” kerääntyi, ja lopuksi olimme istuneet koneessa jo nelisen tuntia lähtövalmiina, kunnes kapteeni kuulutti, että ottakaa tavarat mukaan, sillä bussi kyydittää meidät takaisin kentälle odottamaan lisätietoja.

Kymmeneltä illalla pääsimme kentälle, jossa saimme 17 euron arvoisen voucherin, jolla sai käydä kahvilassa tai ravintolassa. Monet jäivät Burger Kingiin jonottamaan, mutta itsen menin Starbucksiin, sillä tiesin, ettei sinne tulisi kovin moni. 17 eurolla sain juuri ja juuri mehun, kakkupalasen ja leivän. Yhdeltätoista oli tarkoitus tulla uutta tietoa, mutta odotellessani portin edessä sain kuulla, että henkilökuntakaan ei tiennyt mistä oli kyse. Lisä-tietoa ei tullut, vaan tauluille ilmestyi, että uusi tiedote tulee kello 24. Onneksi meidän ei siihen asti tarvinnut odottaa, vaan vähän ennen 24 saimme palata bussilla takaisin koneeseen.

Jarrut oli saatu kuntoon ja testaukset oli tehty, joten siinä 24:40 aikaan yöllä pääsimme viimeinkin matkaan.  Ruoka tuli siinä 1-2 aikaan yöllä, joten kärsin pahoin-voinnista koneessa. Onneksi pahoinvointilääkkeet pitivät vatsan kurissa ja lento meni enimmäkseen nukkuen. Saavuimme Shanghaihin 15:30, eli noin 7 h 20 min myöhässä. Minua tämä ei haitannut niin paljoin kun heitä, jotka missasivat jatkolentonsa. Kentällä oli suuri ryysis hakiessani matkalaukkuja, ja jopa tullin koirat olivat haistelemassa Helsingistä tulleita laukkuja. Cc tuli autolla hakemaan, joten pääsimme nopeasti kotiin. Täällä on nyt harmaata, kylmää ja sateista, joten ei ole oikein mikään ilo tulla takaisin, kun Helsingissäkin alkoi vasta päivä sitten sataa lunta.

--------------------------------------------------------------

Once again I had an interesting experience when taking the plane from Helsinki to Shanghai. The plane was delayed for about seven hours due to some technical problems with the brakes. Now I’m talking about the new Airbus plane, which has been used just over a month and already they got into some serious problems with it. Finnair sent a text message when I was on my way to the airport that the plane would be delayed for one hour. It wasn’t that bad as I had time to go shopping and go to a café with my family before going to the security check.

When I arrived at the gate it seemed like many travelers didn’t know about the one hour delay. Some Chinese people came running to the gate at five o’clock since the original time would have been 17:10. At that time I was glad it was delayed since these people would have delayed it anyways by coming in the last minute.

We could not get straight to the plane from the gate, but instead we had to take the bus. I was one of the first ones on the bus and the first one to board the plane. At this time they didn’t seem to care if you had a first class seat or not as everyone boarded at the same time. The plane was so packed that many people could not find empty spaces for their carry-on luggage. Even though the plane was full, there was an empty seat between me and a Finnish man. This was great as I would not have liked sleeping while being afraid to sleep on the person next to me shoulder.

The captain already announced that the flight time would be 8 hours and 40 minutes and then we were told that there still were some technical problems that they had to fix before takeoff. The captain announced later again that it seemed to be more problematic than they had expected and he was unaware how long it would take. After some time he announced that we had to wait for an hour… and then and hour again. In the end we had been in the plane since about 18, until he finally announced that all the passengers would be escorted by bus back to the terminal. At this point we had been waiting inside the plane four about 4 hours.

In the terminal we got a 17 euros voucher to go to a café or restaurant to eat. Most people went straight to the nearest Burger King as I walked further away to Starbucks. We were told that new information would come at 11. I was waiting at the gate around that time and no information came. The display changed the time to 12, so it meant that we had to stick around even longer to know if we could leave today or the following day. Even the ground personnel were unsure about what would happen.


After 11:40 we were driven back to the plane as the brakes had been changed and tested. Now the captain ensured that we would be on our way to Shanghai. As the food was served after midnight I felt somewhat sick but fortunately I didn’t throw up. I was also able to sleep better since it was in the middle of the night and not in the evening. We landed in Shanghai at 15:30, some 7 hours and 20 minutes later than usually. I’m glad I didn’t have any connecting flights as I’m sure everyone missed theirs. The baggage claim had lots of people and it took a while to get out from the airport. Luckily CC picked me up by car and we drove home in gray, cold and rainy weather.