Spring is coming

Sää on paranemassa, mutta itse istun vain sisällä kirjoittamassa opinnonnäytettä. Eipä täällä muutakaan viikon aikana ole tapahtunut, kun että olen käynyt puntilla ja kokannut. Muuten päivisin tulee kirjoitettua joskuskin 9 tuntia päivässä. Jäljellä on enää alle 20 päivää kunnes palaan Suomeen. Jotenkin on ihan kiva päästä takaisin normaalin elämään Suomeen, mutta samalla Kiinassa on vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa, että on jo vaikea päättää minne jäisi asumaan pidemmäksi aikaa.

--------------------

The weather here has been quite nice recently, but I’m just at home writing my bachelor thesis. What else? I have been going to the gym and cooking, but nothing else has really happened during the previous week. Now I have less than 20 days left in Shanghai, in some way it is a relief to get back to Finland to get back to so called normal life, but on the other hand China has quite a lot to offer, so many things I haven’t had time to see or do. Therefore, living in two places at once is somewhat difficult at times.. 

Spending time in Suzhou

Samassa ostoskeskuksessa kirjakaupan kanssa oli paljon ravintoloita, kappoja ja kahviloita. Koko ostoskeskus miellytti minua paljon enemmän kuin yksikään Shanghain ostareista tai tavarataloista. Paikka oli siis jotenkin niin epäkiinalainen, melkein ranskalaistyylinen. Kävimme syömässä lounaan kiinalaisravintolassa, jossa söimme kalaa, vihanneksia curry kastikkeessa, lihaa riisikuorilla ja perunoita. Viereisestä kahvilasta tuli myös kahdesti ostettua kaksi erikoista teetä. Ensimmäisenä kokeilin valkosuklaa-sakura teetä, ja toisena kertana vadelmaa ja oolongia. Kävimme myös vähän ulkona kävelemässä, sekä viereisissä ostoskeskuksessa kurkkaamassa. Ihme kyllä vastaan tuli kauppa, jossa myytiin Muumi-tuotteita! Suzhou on kyllä designin suhteen Shanghaista paljon edellä jossain merkityksissä.

--------------

In the same mall with the bookstore, we visited some other shops, cafes and restaurants. The mall overall was really nice, better than anywhere else in Shanghai, as it was more westernized. We ate lunch at a Chinese place, enjoying some vegetable curry, potatoes, fish, and meat wrapped in rice covers. I also bought twice some tea with interesting tastes such as white-chocolate sakura tea and peach-raspberry oolong tea. We did go outside as well and walk along the lake. We also stopped by some other malls nearby. 

Eslite bookstore

CC keksi, että menisimme jonnekin, jossa emme aikaisemmin ole olleet. Suuntasimme siis kohti Suzhoun kaupunkia, jossa minulle entuudestaan tuntematon kohde sijaitsi. Matka sinne kesti noin pari tuntia, ja suuntasimme Suzhoun teollisuusalueelle. Päädyimme Expo-alueelle, ja luulin jo että menemme katsomaan jotain messuja. Selvisikin, että pääkohteena oli Eslite niminen kirjakauppa. CC tiesi, että tykkään katsella ja ostella kirjoja, joten hän päätti yllättää viemällä minut suuren kirjakauppaan. Eslite kirjakauppa on aivan omaa luokkaansa, kun vertaa Kiinan kirjakauppoihin. Todella suuri, siististi sisustettu ja paljon kiinnostavia kirjoja. Englanninkielisiä kirjoja oli aseteltu vähän mihin sattuu, mutta minua kiinnostivat halvemmat kiinankieliset ruokakirjat enemmän. Monet kirjat maksavat vain viitisen euroa, kun vertaa länsimaalaisiin kirjoihin, jotka olivat halvimmillaan yli kymmenen euroa. Monet design kirjat olivat lähemmäs 70euroa, mikäli ne olivat englanniksi. Kirjakaupassa oli myös paljon muita tarvikkeita myynnissä ja jopa design tuotteita. Suurin yllätys oli kyllä ruokatarvikkeet, jotka olivat esillä ruoka-kirja osastolla. Olin myös innoissani löytäessäni pohjoismaisia dekkareita kiinaksi. Olisin mielelläni antanut Liza Marlundin kirjan CClle, mutta se oli vain kantoninkiinaksi, eli toisin sanonen vaikeammilla merkeillä, ja teksti luetaan oikealta vasemmalle. Onneksi vastaan tuli Stieg Larssonin kaksi ensimmäistä teosta, joten saapa nähdä mitä CC sanoo pohjoismaisesta kirjallisuudesta.

---------------

CC came up with the idea to take me to some place I have never been to before. Therefore we drove to Suzhou during the week to a destination I had no clue about. We arrived in a large shopping mall with a book store named Eslite. It is a famous bookstore chain from Taiwan, and it was much better than any of the stores I have been to before in China. It was modern, clean, and there was a lot of room. It is also funny how people are allowed to sit down and read the books, so need to buy them, just like a library. However, a large part of the books are in plastic, to prevent people from destroying them while reading them without buying. There were some English books here and there, but I was more interested in Chinese cook books. We actually got one for making salads and one for baking, both cost just some 30rmb. The prices are so low when comparing to what western books usually cost. I was also fascinated by the Nordic detective books section. I found a Liza Marklund book I wanted CC to read, but it was in Cantonese.. Instead I bought Stieg Larsson’s Millennium series first two books, as they were written in the more simple Mandarin Chinese. I also had to add that the bookstore was in a way quite interesting, as they had placed food items next to the cookbook section! 

Shenhua football match

The picture lies, I could actually see quite well the players

Fans waving their phones to show their support

A supporter of the opposite team (Picture by unknown) 

Outside the stadium mostly just Shenhua fans

The metro line quite high up

Blue ones everywhere 

Good that we didn't need to take the metro home after the game..

Lauantaina oli Shanghain jalkapallojoukkueen tämän kauden avausottelu, joten CC halusi meidän menevän katsomaan. CC opiskeli joukkueen, eli Shenghuan, koulussa nuorena. Tavoitteena oli siis tulla jalkapalloilija, mutta polvivamma esti tämän haaveen. CC on siis ainoastaan kouluaikoina käynyt jalkapallo-ottelua livenä katsomassa yli kymmenen vuotta sitten. Yritimme varata liput tottelua varten netistä, mutta ilman kiinalaista henkilötunnusta se osoittautui vaikeaksi. Soitimme yhdelle lippupisteelle, jossa sanottiin, ettei kukaan ulkomaalainen aikaisemmin ole heiltä tilannut, joten ei käy. Onneksi saimme jostain toiselta sivulta ja liput tulivat kotiinkuljetuksella pari päivää aikaisemmin.

Meidän piti ottaa metro Hongkoun jalkapallostadionille, mutta sillä meille ei iltasin kymmenen jälkeen metro kulje, valitsimme auton metron sijaan. Perillä, niin kuin arvata voi, oli vaikea saada parkkipaikka. Viereisessä ostoskeskuksessa oli kumminkin noin 10 paikkaa vapaana, joten sinne sitten, vaikka 5h parkkeeraus maksoikin noin 1,5 euro tunnilta. Olimme perillä viiden aikaan, jotta ehtisimme CCN ystävälle ostaa liput. Paikalla oli jo suuri määrä faneja, vaikka stadioniin pääsi sisään vasta lähemmäs kello seitsemää. Stadionin ulkopuolella oli suuri määrä myyjiä myymässä feikki-fanituotteita, eli hupparia, kaulahuiveja ja t-paitoja.

Ennen turvatarkastusta pystyi kaatamaan juomansa muovikuppeihin, sillä stadioniin ei saanut viedä mitään kovaa. Syy on siis se että mikäli Shenhua häviäisi, fanit heittäisivät pullot toisten kannattajien päälle. Suurin osa vastustajajoukkueen kannattajista istui verkon suojissa toisella puolella kenttää. Vastustajajoukkue tuli Pohjois-Korean rajalta, ja meitä ympäröivät kannattajat huusivat koreaksi. Istuimme melko korkealla, mutta melko hyvin peliä pystyi seuraamaan siitä huolimatta. Toisen erän alkaessa vierustoverit olivat siirtyneet muualle, joten sain paremman paikan, josta näki helpommin. Koko ottelun ajan, eli 90 minuuttia, yleisö seisoi. Olin aina luullut, että kaikki nousevat vaan maalin tehdessä, mutta ei..

Ottelussa tuli kolme maalia, joista Shenhuan ensimmäinen hylättiin. Vastustaja teki maalin ottelun puolivälissä ja tunnelma oli melko katkera Shenhua fanien kesken. Onneksi sentään Shenhua teki maalin, ja peli loppui 1-1. Ei ollut toivottu lopputulos, mutta mielestäni parempi kuin häviö. Stadionilta pois pääseminen oli melko tuskaa, sillä tuhannet ihmiset liikkuivat massassa niin hitaasti. Metro asema oli aivan mielettömän täynnä, joten onneksi meillä oli oma auto. Parkkihallista oli kumminkin vaikea päästä ulos, ja itse en olisi manuaalilla sellaisista rampeista millään ylös päässyt kun edessä jono etenee 5km/h. Ihan kiva kokemus tämäkin, sillä en ole koskaan käynyt näin suuressa urheilutapahtumassa aikaisemmin.

--------------

Last Saturday was the opening of the football season for Shanghai’s team Shenhua. CC has studied in Shenhua’s football school in the past, and had watched their games only live once before during his studies. This time he wanted me to go with him to experience the match. The match was against a team from the boarder of North Korea. The football game was held in Hongkou stadium. We were supposed to take the metro there, but due to the fact that our metro stops running at around ten in the evening, it would have made the home-trip quite problematic. Therefore, we chose the car and drove to the stadium. Of course it was crowded and finding a parking was no easy task. In the end we had to pay 50rmb for 5 hours parking!

We arrived at around five o’clock so that we could buy one extra ticket for CCs friends who arrived later. We couldn’t enter the stadium until around seven and the match started at 7:40. We sat quite far up, but I was still able to follow most of the game. I was quite surprised to find out that the crowd stands up for the whole 90 minutes! I had always believed that people only get up when there is a goal. During the game three goals were made, from which one was disqualified. The first actual goal was then made by the opposite team, and that brought some tension to Shenhua fans. Luckily nothing happened, meaning no fights, but most of the opposite teams fans were on the other side of the stadium protected by a net. In other words the match ended 1-1. Interesting experience, indeed, as I have never been to sports event of this scale. 

Peasant art shop

Keskustassa kävellessämme pikkukatua pitkin, huomasin pienessä liikkeessä kiinalaisia ”maalais”- maalauksia, joita itse maalasin yli vuosi sitten amerikkalaisten oppilaiden kanssa joissain pikku kylässä. Teemana on aina jotain kiinalaiseen elämään liittyvää. Maalaukset ovat todella simppeleitä, niin simppeleitä, että varmaan lapsetkin osaavat. Liike sijaitsi jonkin suuremman talon sisäpihalla, joten eipä varmaan moni sinne eksy. Kauppias datasi samalla kuunnelleessaan musiikkia, ja vastasi mielellään sekä kiinaksi että englanniksi meidän kysymyksiin. Ostin kasan kortteja ja kaksi A5 kantta, jonne voi kerätä tärkeitä papereita.

--------------

While we walked along a road in the city I noticed a small shop window with peasant art. I had painted peasant paintings in a village with some American students some year ago, so I had to take look. The shop was in the yard of a larger house, and it seems like not many people actually goes there. The shopkeeper was nice and answered our questions in both Chinese and English. I bought cards and two A5 paper holders. I like the simple but yet colorful of design of the peasant art. 

From Jingan to Peoples Square

Kävimme viime viikolla CCn kanssa keskustassa ihan vain muuten vaan viettämässä päivää. Otimme metron Jingan temppelille. Olen aikaisemmin halunnut käydä Jinganin puistossa, mutta siellä tuli käytyä ensimäistä kertaa vasta nyt. Puisto on suhteellisen pieni, mutta paljon hienoja patsaita ja värikkäitä kukkia teki siitä mielenkiintoisen. Puistokävelyn jälkeen suuntasimme kohti French Concessions aluetta, jossa kävelimme pitkin katuja, joilla en kovin usein aikaisemmin ole käynyt. Alkoi olemaan jo lounasaika, ja onneksi kiinalainen nuudelipaikka oli niin täynnä, että jatkoimme matkaan, sillä vastaan tuli Saksalaisen suosittelema vietnamilainen pikkuravintola. Saksalainen halusi viedä minut sinne syömään, mutta paikka oli kiinni viimeksi. Ravintolassa on tilaa alle kymmenelle hengelle, mutta onneksi heillä oli yksi pöytä ulkopuolella. Istuimme siis ihanassa kevät auringossa syömässä alueeseen verrattuna melko halpaa vietnamilaista riisiä ja nuudelia, sekä kupillinen inkivääriteetä.

Kävelimme K11 ostoskeskukseen asti, jossa en ollut aikaisemmin käynyt. Vaikka paikka näyttää erittäin kalliilta, niin kuin se onkin, niin löysimme paljon nähtävää. Aulassa oli paljon kukkia ja lintuhäkkejä, jossa papukaijat ja muut linnut istuivat laulamassa. Löysimme myös ravintolan, jolla oli oma kasvimaa sisällä. Jäimme odottamaan CCn ystävää Baker and Spice kahvilassa, jossa söimme palaset kakkua. Ystävän saavuttua, lähdimme yhdessä ostamaan samanlaisen Oneplus X puhelimen, joka CCllä jo on, hänen äidilleen. Olisimme samalla ostaneet kolmannen kännykän, mutta Euroopalla on oma versionsa, joten se pitää sitten netistä tilata. Kävelimme siis Jingan temppelin metrolta aina Peoples Squarille asti, ja matka ei tuntunut pitkältä, sillä matkalla oli aina jotain nähtävää. Vaikka sää oli loistava sinä päivänä, ilma taisi ollakin melko epäpuhdas, sillä saimme molemmat kurkut kipeiksi.

----------------------

Last week we went to the city center to just wander around. We took the metro to Jingan temple, where we visited the nearby park. I have wanted to go there before, but never made it until now. The park is quite small, but makes up for it with statues and colorful flowers. From here we walked towards French Concessions. It was lunch time, and luckily a cheap noodle place was so full that we had to look for another place to eat. We then stumbled upon a Vietnamese place, that my German friend had wanted us to go to earlier, but at that time it was closed. The place can only hold less than ten people, but we were lucky and could sit outside at the only vacant table. We had some good fried rice, noodles and ginger tea in Vietnamese style.

From there we walked along some roads I haven’t walked on that much and ended up in the artsy and expensive K11 mall. The lobby had lots of flowers and birds in cages that made quite beautiful sounds. Upstairs we also found a restaurant with their own vegetable garden inside. We had some cake at Baker and Spice while waiting for one of CCs friends. When he arrived, we went and bought a new Oneplus X phone for CCs mother. I was supposed to buy one for my mother as well, but they have different systems for China and Europe, so it might be better to get it online. During the day we walked from Jingan temple all the way to Peoples Square. The weather was great, sunny and warm, but the air was probably quite dirty, as both of us got sore throats in the end of the day. 

Decoration bargains

Got this one for only some 40rmb

After the voucher and sales the stool cost just 115rmb

Olen monen suomalaisen blogista nähnyt, että he käyvät DTL nimisessä liikkeessä ostamassa huonekaluja. Liike, tai paremmin sanottuna varastorakennus, sijaitsee Pudongissa, ja vain noin 20 min ajomatkan päässä kotoa. En kumminkaan ole sinne mennyt, kunnes CC kävi etsimässä töitä lähistöltä. Suurin osa asiakkaista taitaa olla länsimaalaisia, mutta silti varasto sijaitsee sen verran syrjäisessä paikassa, että ihmettelen kuka sinne menee. Varastohalli oli valtava ja kaiken maailman kiinalaistyylisiä modernilla tvisitillä löytyi. Hinnat ovat todella kovat, mutta toisaalla Kiinassa kaikki huonekalut taitavat olla kalliita, mikäli haluaa edes jotenkin hyvän näköisen. Olen pitkään haaveillut ostavani pienen kiinalaisen pallin. Haave kävi toteen, kun muistin heillä olevan 200rmb eli 30 euron voucheri niille, jotka jakavat kaupan mainoksen kavereilleen Wechatissä. Alkuperäinen hinta pallilla oli siis yli 50 euroa, mutta voucherilla ja alennuksilla loppusuma oli noin 17 euroa. Cc sai myös alennusta, sillä meillä on eri kaverit chättissä, joten saimme myös ihanan ruukun noin 6 eurolla. Kaikki muut varmasti ostavat jotain paljon kalliimpaa, sillä suurin osa tuotteista maksaa siinä 450 euron kohdilla, mutta me kyllä saimme tehtyä sellaiset kaupat, ai että! Nyt vaan pitää selvittää miten paljon pallin kuljetus Suomeen maksaa..

-----------------

I have noticed from some of the Finns blogs that I follow that they like going furniture shopping to a place called DTL. The shop, or more like a warehouse, is located in Pudong in a weird place. There is no metro nearby, it isn’t even in a place where western people normally go. That is probably the reason I never went there in the start. Fortunately, CC went to look for a job nearby, so I headed there with him. The only customers in the shop were western. How they get there I don’t know, as getting a taxi might be hard. The warehouse is enormous with lots of nice Chinese style furniture. Most of them have been made more modern with some details or colors. The prices, of course, are high, but that’s how it generally is if you don’t want to buy Ikea here. I had remembered seeing an advert where the shop would give 200rmb vouchers for anyone who posted the shops adverts to their friends in Wechat. I saw a stool that I had wanted to buy. Now with the 200 rmb discount it cost only 150rmb. They also had a New Year’s Sale, so in the end the stool only cost 115rmb! In addition, we found a nice pot and since Cc and I have different friends, he was also able to get the discount, and the pot cost only some 40rmb! Never been so happy about getting this much discounts for decoration items and furniture. Most of the furniture cost around 3000rmb, and most people use the discounts for those products. Therefore, I might be one of the only ones actually getting this kind of great benefit from the Wechat voucher.