Tory Burchin lompakot

Science and Technology markkinoilta tuli myös hankittua kaksi uutta Tory Burchin lompakkoa. Isompaa versiota minulla on aikaisemmin ollut muissa väreissä, mutta sillä se on niin kätevä sisältäen kolme taskua, päätin ostaa sellaisen samalla kun tingin tämän liilan lompakon hintaa alas. Pienempi lompakko on puolet pienempi, kuin mitä minulla on aikaisemmin ollut käytössä, mutta sinne mahtuu hyvin kortit ja setelit.

                                                                                                                                                                   

I ended up buying two new wallets from the Science and Technology market. I own a couple of wallets in the larger size, but not this color. Since it has three pockets and the size is great to hold my phone, I have for a while just used these as small bags. The violet on cost a bit more, but the size is also great for just holding cards and money. Much simpler than the normal sized wallet I used to have, since this one fits in my jacket pocket. 

Kiinalaiset passikotelot

Olin viime vuonna ostanut muovisen passikotelon passilleni, mutta sillä pelkään, että se voi pilata passin, päätin ostaa kankaisen. Olin jo aikaisemmin katsellut näitä koteloita, mutta liikkeessä on aina ollut porukkaa, joten en ole uskaltanut alkaa tinkiä. Tälläkin kertaa paikalla oli toinenkin asiakas mutta kiinankielellä kysyin paljon ne maksavat. Myyjä sanoi että ne ovat lähemmäs 180rmb, eli melkein 30 euroa. Sanoin että ostan kaksi koteloa 50rmb, eli yhteensä noin 7 euroa. Myyjä sanoi että minulle hän ei mitään myy, joten lähdin liikkeestä pois. Myyjä kuitenkin huuteli että tulepas takaisin, sillä hän antaa ne minulle 80rmb. Vastasin vain että ei kiitos, haluan ne viidelläkympillä. Myyjä varmasti jälleen kirosi minut ja lähdin taas kävelemään pois. Vielä toisen kerran hän huusi perääni ja antoi periksi, sillä sain ne haluamaani hintaan. Kotelot olivat kuulemma kalliit sillä ne ovat silkkiä ja käyttävät tunnetun Shanghai Tangin logoa?

                                                                                                                                                                   

These were the passport holders that I nearly didn’t get at Science and Technology market. I had been to the store a couple of times before, but never dared to ask how much they were, as there have always been other people around. This time there was also another women shopping, but in Chinese I asked how much the passport holder was. The sellers told me they cost about 180rmb. As I know that they always overvalue stuff, I told her I wanted two for fifty. She told me she wouldn’t sell anything to me, so I left the store. After walking ten meters away she called me back and started the bidding war again, I didn’t budge from my fifty, so I had to walk away again. On the second time she called me back she agreed on the price and I got these great looking passport protectors that I had been wanting for quite some time. The sellers tried to convince me that they are made of real silk and have the expensive Shanghai Tang logo on them, but for me they are just better than the plastic one I had before. 

Merkkienharjoittelusetti

Shanghain Science and Technology markkinoilta tuli tällä kertaa ostettua kirjoitusalusta kiinan merkkien harjoittelua varten. Mukaan tuli myös kolmen siveltimen setti. Siveltimet kastetaan veteen ja alustan kastuessa se jättää mustan jäljen. Ostin tällaisen vesikirjoitussetin, sillä sitä voi käyttää monesti, sen sijaan että olisin ostanut paperia ja mustetta.

                                                                                                                                                                   

At Science and Technology market I bought a set for training writing Chinese characters. The set has a reusable paper and three brushes. Since the set only requires water, not ink, I can use it as many times as I want. I only need to wait for the paper to dry out before continuing.  When water is applied on the paper, it leaves a black mark, just like ink, but writing on paper isn't as fun as using a brush.  

Itse tehty hampurilainen

Olimme tiistaina käyneet keskustan Jing An alueella länsimaalaisessa ruokakaupassa. Sieltä tuli ostettua naudanjauheliha ja Worcheshire kastiketta ym. Torstaina oli sitten luvassa hampurilaispäivä, joten aloitin aamulla taikinan teon. Itse asiassa jouduin parisen tuntia etsiä taikina reseptejä ennen kuin pääsin aloittamaan. Taikinaa tuli varmasti lähemmäs tunnin tehtyä, ennen kuin se sai jäädä itsekseen nousemaan. Taikinan piti nousta tunnista kahteen tuntiin, joten sillä aikaa kävimme Science and Technology markkinoilla ostoksilla. Palattuamme kotiin taikina piti jakaa pienempiin osiin ja jättää uunipelille lepäämään taas toiseksi tunniksi. Jauhelihasta muotoilin pihvit, paistettiin pekonin kanssa ja lisukkeina tuli salaatti ja tomaatti. Lopuksi tein kastikkeen ällöttävän makeasta majoneesista ja kitkerästä sinapista. Lopputulos oli loistava, vaikka olikin ensimmäinen kerta kun tein hampurilaiset alusta loppuun itse.

                                                                                                                                                                   

We had been planning for a while to make hamburgers at home. On Tuesday we went to Jing An and bought the ingredients needed such as the meat and Worcheshire sauce from a western style store. On Thursday morning I looked up recipes and started off with the dough. It had to set for a couple of hours, which meant that we had time to go shopping. When we got back home the dough needed another hour to rest after it was moved over to the baking tray, and after this we could finally put in the oven. I formed the burger beef from the minced meat and some seasoning. We added cheese, bacon, salad, tomato, ketchup and a mayonnaise-mustard sauce. The result was a great hamburger, even though this was the first time I did it from beginning to end. 

Kingsport -kuntosali

Picture from gym site, will take some other ones next time

Kävimme tänään tutustumassa alueen kuntosaliin. Kuntosali sijaitsee ostarissa, jossa käymme silloin tällöin. Siellä on mm. hyvä pitseria, pesutarvikekauppa ja kaksi lempileipomoa. Paikka on myös metron vieressä, eli kuntosalilla voi käydä ennen tai jälkeen kaupunkikierroksen. Syy tämän päivän kuntosali tutustumiseen oli katsoakseen, mikäli poikaystävälle löytyisi sieltä PT paikka. Meidän kontakti kuntosalilla oli yoga opettaja, joka päästi meidät ilmaiseksi kokeilemaan kuntosali laitetta aluksi, ja sen jälkeen kävimme hänen yoga tunnilla. Yoga oli sen verran rankkaa, etten jaksanut tehdä edes puolet liikkeistä. Opettaja vain neuvoi rentoutumaan, mikä oli hyvä, sillä en ole ollut kuntosalilla kohta pariin kuukauteen, joten kunto ei ole oikein kohillaan. Mikäli ei työpaikkaa tällä kertaa löytynyt, sillä poikaystävä vielä miettii ottaako vastaan paikan, ainakin minä löysin loistavan kuntosalin. Plussaa on, että kuntosali laitteisto on uutta, sieltä löytyy erillinen trx huone, kuntosali on suuri samoin kuin naisten kahdessa kerroksessa olevat pukuhuoneet, hyvät suihkut ja pesutilat. Enpä luule, että kuukausimakusikaan kauhean suuri voi olla kun keskiviikkona kahden aikaan paikalla oli paljon eri-ikäisiä kuntoilijoita.

                                                                                                                                                                   

We visited a great gym to see if my boyfriend would find work there as a PT. Our contact at the gym was a yoga teacher that let us in for free. We were able to try out the actual gym before taking one of her lessons. I haven’t been working out in almost two months, which meant that I had to sit and relax half of the lesson. The gym was new and all of the equipment seemed great and in good condition. There was even a separate rooms for TRX and for billiards. Women had two dressing rooms, one near the gym on the second floor and one on the first floor next to the yoga studio. The dressing room and shower area was large, not as cramped as the others I have been to. All in all, it looks like I have found the gym I will go to, now I just have to find out how much it costs, and if we are able to get just one month membership, just in case we will move later on somewhere else. 

Koira hot pot

Picture by M.M.

Käytiin tänään vähän huonommalla alueella syömässä illallista. Paikka oli pieni ja ei niin siisti, mutta kun nyt tuttu tarjosi, niin menimme syömään. Oma ruoka ei ollut mitään herkkua, ja ylipuolet jäivät syömättä mutta mikä oikeasti ruokahalun vei, oli seitsemän henkinen porukka, joka tuli sisään ja tilasi mitäs muutakaan kun koiranliha hotpotin. Löysin jopa sen ihan ruokalistalta, eli ei se mikään kielletty ruokalaji taida ollakaan. Olen siis aikaisemmin jo monesti kiinalaisilta kysynyt, että syövätkö he koiraa. Suurin osa on aina kieltänyt asian, ja sanonut että koiraa saa ainoastaan etelästä. Kerran jopa näin ravintolan ulkopuolella kuivattua koiranlihaa, mutta joku väitti sen olevan lammasta. Enpä nyt tästä oikein muuta osaa sanoa kuin että koiranliha taitaa olla ihan helposti löydettävissä, vaikka muutoin on väitetty.

                                                                                                                                                                   

Today we had dinner at a not so great restaurant, located in the poorer area of Shanghai. The place was small and not the cleanest one. A group of seven middle aged Chinese ventured into the restaurant and ordered a dog meat hot pot. After hearing what they ordered I managed to find it on the menu myself. This was a bit of a shock that it is so easy to get dog meat in Shanghai. I have earlier been discussing this with other Chinese and most of them told me that dog meat can only be found in southern parts of the country. This was either a lie or then they haven’t seen restaurants selling dog hot pot before. I have actually seen dried dog meat outside a restaurant near my former school, and asked a person about it. He claimed that it was just a sheep. Right.. But after today’s happening I’m pretty sure that the myth that it is hard to get dog meat is false. 

Värikkäät pajunkissat

Tässä vähän Suomeen esimerkkiä, että mitä pajunkissanoksilla voi oikein tehdä pääsiäisen tullessa, nimittäin värjätä nuo valkoiset pehmeät pallerot. Itsekin tuli ostettua kolme kymmen oksan settiä mukaan kotiin.

                                                                                                                                                                   

This was the first time I saw these Eastern branches colored instead of decorated with feathers and other Eastern related decoration. I bought three sets of ten branches back home and the blue and pink were my favorites. Even though it is practically still winter in here, these decorative branches signify spring to me.  

Helsinki - Shanghai

The plane was full, but most seemed to be transit passengers

Queuing to the passport control at Pudong Airport

Lento Shanghaihin oli jo kolmas päivä Tammikuuta. Noin kahdeksan tunnin lento sujui melko hyvin vaikka olinkin yllättynyt kuinka huono elokuvavalinta tällä kertaa oli tarjolla. Ja mikäli löysi mitään katsottavaa, niin mukana ei ollut tekstitystä, eli melun yli piti kuulla kaikki. Ruoka puolellakin meni vähän huonosti, kun paikat olivat koneen perällä, niin ruoka ehti loppua, ja tarjolla oli se huonompi vaihtoehto. Kysyin myös lentoemännältä, että tuleeko vielä toinen ruokailu, vai onko uusi sky bistro toiminnassa, mikä tarkoittaisi, että kaikesta pitäisi erikseen maksaa. Onneksi näin ei ollut, mutta ei lentoemäntäkään tiennyt, mikä käytäntö oli, sillä hän ei ollut kuulemma kymmeneen vuoteen ollut töissä, ollessaan lasten kanssa kotona? Lisäksi voisi lisätä, että jossain Venäjän yllä lentomme ohi ajoi kuulemma melko läheltä kaksi Venäjän hävittäjää…

Luulimme, että lento laskeutuu noin kello kahdeksan aikaan, joten kyytimme oli kentällä odottamassa ajoissa. Pitempään kesti kun minä jäin passitarkastus jonoon seisomaan noin puoleksi tunniksi, kuin kiinan kansalainen pääsi viidessä minuutissa tarkastuksen läpi. Otimme laukut mukaan ja juoksimme kyytimme luokse. Saimme kuulla, että hän oli saanut kaksi varoitusta poliisilta, että taksien seassa ei saa odotella, ja mikäli hän vielä kolmannen kerran auton huomaa, sakkoja tulee. No onneksi ei mitään sakkoja tullut ja pääsimme kotiin.

                                                                                                                                                                   

My flight to Shanghai was on the third of January. The flight took about eight hours and went ok regardless of their not so good selection of movies. As most movies where lacking subtitles, hearing anything over the nose of the engines, was pretty hard. The meal times were also a bit confusing, when Finnair was launching their sky bistro. This would mean that all the food offered would cost extra, and on an eight hour flight that would be horrible. Luckily the meals where included, even though we never got to choose what to eat as we sat in the back of the plane.

We had told our driver in Shanghai that the plane would land at about eight in the morning, so of course he was there at that time. He didn’t know I would be stuck in a thirty minute queue for passport control. Chinese citizens can walk through the control in like five minutes. So in other words it took a while before we got to the car. Our driver told us he almost got a ticket as a police had told him to move the car away from the taxi/ general mayham drop off area. The officer gave him twice a remark and told him that he would have to pay on the third time, but luckily he didn’t catch him that time. 

Grillivartaat

Kanavartaat, oli ruoka, jota piti käydä ostamassa Shanghaihin palattua.

                                                                                                                                                                  

Chicken BBQ was something I had to eat when I got back to Shanghai, since this isn't something you find on the streets of Helsinki.                                                                                      

Aikaero ja aamupala

Viime kertaan verrattuna, aikaeroon on ollut vaikea sopeutua. Alussa tuli nukuttua yli 12 tuntia päivässä ja monesti heräsin vasta kahden aikaan. Vielä monen viikon jälkeen on vaikea herätä seitsemän tai kahdeksan aikaan, vaikka aamupalaa olisi tarjolla lähistön hotellissa. Poikaystävän isä on hotelissa töissä, ja saamme käydä siellä aamupalalla. Tarjonta ei ole mikään huikea, mutta ainakin siellä saa itse paistaa kananmunia ja paahtoleipiä voin tai marmeladin kera. Olemme myös hotellista saneet mukaan purkin hilloa, hunajaa ja kasan kertakäyttö voikippoja. Vielä kun olen löytänyt kaupan josta saa ostettua juustoa voin itse tehdä normaalin aamupalan. Eli mikäli en itse keksi valmistaa aamupalaa, tarjolla voi olla vaikka mitä ihmeellisyyksiä. Joskus olen saanut vetistä riisi velliä, tummaa sokeri kastiketta jonka seassa oli raastettua inkivääriä ja niin edelleen. Usein miten käyn ostamassa leipomosta leipää, jotta ei tarvitse kokeilla mitään ihmeellisyyksiä.

                                                                                                                                                                   

Adapting to the time difference has been harder than before. In the beginning I could sleep over 12 hours every day and go to sleep at six in the evening or wake up at two in the afternoon. It is still problematic to get up early, even though we could have free breakfast at a nearby hotel. My boyfriend’s father works there and he has even given us some jam, honey and butter for our own use. The hotel breakfast hasn’t that much to offer other than some Chinese fried rice and noodles, congee and vegetables. But there we can also fry egg and have toast with butter and jam. As I already have found a store selling cheese, which actually is pretty hard to find, as normal stores do not stock this product, I’m able to make my own sandwich in the morning. Therefore there isn't a need to go to the hotel and have breakfast when I can manage to do it myself, at eleven in the morning..

Blogi jälleen avattu

Kaksikymmentä päivää kiinassa ehti vierähtää ennen kuin sain netin toimimaan. Tosin sanoen kaikki kiinalaiset sivut toimivat, kun taas kaikki muut tarvittavat olivat muurin takana, kuten esim. blogini. Mutta nyt voin taas jatkaa bloggailua, kun ongelma on hoidettu. Tai ainakin toistaiseksi.

Tällä kertaa tarkoituksena olisi etsiä työharjoittelupaikka Shanghaista. Työpaikan löytäminen Suomesta käsin ei ollut helppoa, eikä se täällä mitenkään helpommaksi muuttunut. Ainakin pääsen nyt etsimään muilta kuin kiinalaisilta sivuilta paikkoja!

Harjoittelupaikan lisäksi pitäisi etsiä uusi asumispaikka, sillä poikaystävän vanhempien kanssa ei ole se paras vaihtoehto. Onhan se helppoa kun ei tarvitse kokata, siivota tai pestä mitään, mutta omaa rauhaa ei oikeastaan ole kun koko suku ramppaa aina edestakas. Tarkoituksena olisi löytää harjoittelupaikka ensiksi, ja sen jälkeen vasta katsoa vuokra-asuntoa työpaikan läheltä, joten vielä saan odottaa.

Kahdenkymmenen päivän aikana olen ehtinyt tehdä vaikka mitä, joten tästä bloggailu taas alkaa!

                                                                                                                                                                   

After 20 days in China, I finally managed to get the connection on my computer to work, and now I can start blogging again!

The mission for now is to find an internship for 20 weeks. Finding work from abroad wasn’t easy, and getting one here hasn’t been easy either. At least getting the connection up and running will help me look for internships on other sites than just the Chinese ones.

The other problem has been the living situation. As I still don’t know where in the city I will find my job, I am staying at my boyfriend’s parents place. Of course this isn’t the most comfortable living style, or yes, maybe it is, as I don’t have to cook, clean or wash, but looking for a new place to live at is also something I have to do later on.

20 days without the computer has brought a lot of happenings that I can slowly start sharing here again.